Rautava vill inkorporera mera av Vanda. Den 26 februari 2017

Den 29 januari publicerade Helsingin Sanomat en artikel med rubriken "Vantaa ei halua maksaa senttiäkään itämetrosta – Helsingissä väläytetään Vantaan kaakkoisosan kaappaamista". I artikeln kan man läsa följande:

Vantaan kaakkoiskulma Porvoonväylän eteläpuolella pitäisi liittää Helsinkiin, jotta metroa Mellunmäestä Östersundomiin päästään rakentamaan. Näin sanoo Risto Rautava (kok), joka johtaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaa.
”Jos Vantaa sanoutuu irti metron kustannuksista, alue pitäisi liittää Helsinkiin. Muuten metron rakentaminen viivästyy helposti 20 vuotta ja se hidastaa koko alueen rakentumista”, Rautava sanoo.

Det kan noteras att det var den nuvarande ordföranden för Helsingfors stadsplaneringsnämnd och tidigare stadsstyrelseordföranden Risto Rautava (saml.) som år 2005 offentligt lade fram förslaget att "öpnna gränsen till Sibbo". (Se "Sandhamn. Den 19 februari 2007".)

I artikeln ges även lite ny information om tidtabellen för generalplanen för Östersundom:

Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaavaehdotus oli määrä laittaa nähtäville maaliskuussa, mutta suunnitelmat menevät nyt uusiksi Vantaan vetäytyessä metrovastuusta. Ehdotus voisi valmistua näillä näkymin vuoden loppuun mennessä.

Rautavas initiativ till att inkorporera ytterligare en del av Vanda har inte fått någon respons i andra medier, men Helsingin Sanomat hade följande dag en ledarartikel med rubriken "Östersundomin suunnittelu törmäsi taas ongelmiin". Här noteras bara att "Tästä suivaantuneena Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok) olisi jopa ­valmis ottamaan palan Vantaata Hel­singille, jotta metron rakentaminen ei lykkääntyisi kohtuuttomasti".

På denna blogg har jag uppmärksammat att Rautava i mars 2005 föreslog att man öppnar gränsen till Sibbo istället för att bebygga Sandhamn, men enligt (en fotnot i) rapporten "Classification of Green Spaces in Helsinki and Vantaa" tog Rautava ett motsvarande initiativ redan sommaren 2003. I rapporten kommer Matti Hannikainen även med andra intressanta synpunkter:

The incorporation and development of Östersundom exemplified the impact of the creation of nature reserves on town planning. What actually saved many public green spaces in the 2002 master plan of Helsinki was the idea of the city to utilise its land located outside its boundaries. It seems that the idea was presented perhaps for the first time in public when the City Council approved the 2002 plan when some councillors regretted that the military island of Santahamina was not earmarked for housing.55 In contrast, other councillors, notably Risto Rautava, suggested use of hundreds of hectares of land owned by the city in Östersundom adjoining eastern boundaries of Helsinki. Eventually, in 2008 the government resolved to incorporate Östersundom from the municipality of Sipoo to Helsinki. However, the city of Helsinki faced a problem concerning its use, because substantial areas of the annexed area were under statutory nature reserves and there was a strong public opinion that the large recreational area called Sipoonkorpi should be preserved as a national park. After a brief, but efficient lobbying, the government decided to establish Sipoonkorpi area as a new national park in 2011 effectively restricting land use of Östersundom. The most important point was the strong sentiment of the public for a (forested) national park. It reflected disparity among different kinds of green spaces.