Professor Aimo Ryynänen uttalade sig i offentligheten redan sommaren 2006 om de lagliga förutsättningarna för Helsingfors förslag till ny kommunindelning. För Sibbo kommuns motförklaringar till inrikesministeriets och Helsingfors stads förklaringar har Ryynänen nu gett ett expertutlåtande under rubriken "Lausunto Sipoon kunnan alueiden Helsinkiin siirtämistä koskevassa asiassa". Ryynänen är professor i kommunalrätt vid Tammerfors universitet. Hans specialområde är kommunal självstyrelse och utlåtandet berör även speciellt den kommunala självstyrelsen. Jag citerar ur utlåtandet.
ehdottomasti painavimmaksi tarkastelun kohteeksi on otettava valtioneuvoston päätöksen suhde kunnalliseen itsehallintoon. Kunnan asukkaiden ja kuntien (siis molempien osapuolten) oikeus itsehallintoon on niin kansainvälisoikeudellisesti (Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan, SopS 66/1991) kuin kansallisen perustuslain (121 §) kautta tunnustettu. Kuntajaosta päättäminen – ja niin muodoin myös kuntajakolain säännökset – ovat alisteisia itsehallintoperiaatteelle. Tämä on aivan olennainen seikka arvioitaessa kuntajakopäätöstä kuntajakolain yksittäisten säännösten
valossa.
Kunnallisen itsehallinnon keskeisin periaate on yhteisön – kunnan – asukkaiden oikeus omavastuiseen paikalliseen asioiden hoitoon kuntarajoin rajatulla alueellaan (paikallisen itsehallinnon peruskirjan 3 artikla). Peruskirjan noudattamisessa ei eurooppalaisen käsityksen mukaan ole kyse pelkästään muodollisesta artiklojen kirjaimellisesta minimitason ylittämisestä (jollaisen kuvan sisäasiainministeriön lausunto antaa), vaan periaatteellisesta ja tavoitteellisesta itsehallinto-oikeuden toteuttamisesta. Allekirjoittaessaan peruskirjan Euroopan neuvoston jäsenvaltiot – myös Suomi – ovat sitoutuneet tunnustamaan kunnallisen itsehallinnon periaatteen. Suomikin on tähän peruskirjan johdanto-osassa ilmaistuun suojaamis- ja edistämistehtävään (siis aktiiviseen toimintaan paikallisen väestön ja heidän kuntayhteisöjensä asemaan vaikuttamiseen) peruskirjan ratifioinnin kautta sitoutunut.
Tätä peruskirjan sisältöä ja henkeä Euroopan neuvoston kuntia ja alueita edustava kongressi myös seuraa. Aivan samoin myös kansallista lainsäädäntöä – perustuslakia – tulee tämän päivän käsityksen mukaisesti tulkita ja noudattaa perusoikeusmyönteisen tulkinnan suuntaan. Kunnan asukkaiden oikeus itsehallintoon on keskeinen kansanvaltaisen valtion perusoikeus. Tätä on myös eduskunnan perustuslakivaliokunta korostanut eri yhteyksissä. Hallinnon on toisin sanoen toiminnassaan otettava huomioon perustuslaissa säädetyn kunnallisen itsehallinnon toteutuminen.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar