Förtalskampanj. Den 6 oktober 2007

I Journalisti 16/2007, som utkom senaste vecka, ingick en artikel med rubriken "10 myyttiä loistavista jutuista". Med anledning av artikeln publicerade Yle igår en text med rubriken "Journalister kritiserar journalister". Jag skall här återge några "myter" om journalistik:

Media on rohkea. Ei sinne päinkään. Media elää tiedotteiden varassa. Tutkivaa journalismia ei juuri ilmene.

Media on nopeaa ja luotettavaa. Ei pidä paikkaansa. Journalismi vilisee virheitä ja väärinymmärryksiä.

Media vahtii vallanpitäjiä. Päinvastoin. Poliitikot käyttävät estoitta hyväkseen median laiskuutta

Denna analys stämmer väl överens med finskspråkiga mediers bevakning av fallet Sibbo. Ifjol pågick i pressen i Helsingforsregionen en sällan skådad förtalskampanj av Sibbo. Kampanjen hade ett klart syfte, som ännu på våren inte var helt uppenbart. Det verkliga beställningsarbetet var Olli Pohjanpalos artikel "Yhteistyö Sipoon kanssa ollut vaikeata", som i Helsingin Sanomat den 4 februari 2006 publicerades tillsammans med artikeln "Sipoon oppositio tarjoaa Helsingin seudulle yhteistyötä". Vid denna tidpunkt kunde "oppositionen" i Sibbo ännu tro att påtryckningarna från Helsingfors berodde på samarbetsovilja från Sibbos och Sfp:s sida. Samlingspartiet i Sibbo föreslog att Sibbo tillsammans med Helsingfors skulle ordna bostadsmässa i Husö by, men i Helsingfors var man ointresserad av ett dylikt samarbete med Sibbo. I artikeln "Yhteistyö Sipoon kanssa ollut vaikeata" utnyttjades "oppositionens" kritik av den Sfp-dominerade politiken. Artikelns beskrivning av Sibbos samarbetsovilja motsvarade exakt den bild av Sibbo som man från Helsingfors sida ville skapa. Jag citerar ur artikeln:

Sipoota on vuosien varrella ärsytetty rakentamissuunnitelmilla. Ylipormestari Raimo Ilaskivi ehdotti selvitysmiehenä 1989 kokonaista kaupunkia Itäsalmeen. Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajalle ehdotetussa kaupungissa pelkästään Sipoon puolelle olisi tullut 1,5 miljoonaa neliömetriä asuntoalaa, eli varovaisestikin arvioiden 30000 asukasta.

Vuonna 2000 yritettiin maltillisemmin. Pääkaupunkiseudun kaupungit tekivät Sipoon kanssa vapaaehtoisesti yhteisen maankäytön kehityskuvan. Sen piti olla merkittävä päänavaus, mutta siitä tuli ympäripyöreä retoriikan mestariteos, jolla ei ole ollut mitään käytännön virkaa.

Vuonna 2003 sisäministeriö asetti maaneuvos Jussi-Pekka Alasen selvittämään Helsingin seudun yhteistyökuvioita. Hän ehdotti 14 kunnan yhteistä seutupäätöksentekoa, YTV:n laajentamista Sipooseen ja Kirkkonummelle sekä Uudenmaan kahden maakuntaliiton yhdistämistä.

Sipoo torjui kaikki ehdotukset. Kuntaministeri Hannes Manninen käynnisti Helsingin seudun yhteistyölain valmistelun, mutta rajasi Sipoon sen ulkopuolelle.

Den ovanciterade texten är som tagen ur Pekka Myllyniemis rapport. Jag skall inte desto mera kommentera den starkt vinklade beskrivningen, utan nöjer mig med att konstatera att "Ilaskivis förslag" inte resulterade i något konkret initiativ och att konsulternas förslag på en "ny stad" i Östersundom (inklusive delar av Nordsjö och Sottungsby) stod i konflikt med Helsingfors hemliga planer på en hamn i Nordsjö. (Se "Flera förslag av Ilaskivi. Den 30 mars 2007".)

Den verkliga förtalskampanjen mot Sibbo bedrevs i Helsingin uutiset/Vantaan sanomat på ledraplats och i kolumner. En i sammanhanget typisk kolumn är Jan Vapaavuoris "Sipoo" som publicerades den 8 mars 2006. Jag citerar valda bitar:

Sipoo on maa-alaltaan aika lailla tarkkaan kaksi kertaa Helsinkiä isompi. Silti Sipoossa asuu vähemmän väkeä kuin Lauttasaaressa. Jos Sipoo olisi yhtä tiiviisti rakennettu kuin Helsinki, sinne mahtuisi pitkälti yli miljoona asukasta. Jos taas Helsinki olisi yhtä väljästi rakennettu kuin Sipoo, pääkaupungissa asuisi alle 10 000 ihmistä. ...

Pääkaupunkiseutu rakentaa siis yhden sipoollisen joka vuosi. Sipoolla menisi kovallakin kasvuvauhdilla Helsingin rakentamiseen noin tuhat vuotta. Sipoolla ei taida olla sen paremmin intressiä kuin resurssejakaan rakentaa oikeasti merkittäviä määriä. Helsingillä on sekä intressiä että resursseja. ...

Sipoo on ihan Helsingin vieressä. Se ei ole kaukana maakunnassa, vaan aivan maan ainoan metropolin kupeessa. Porvoonväylä ja Itäväylä vievät suoraan Sipooseen. Metro on jo melkein rajalla. Samoin on tuleva Vuosaaren suursatama. Normaalilogiikan mukaan Sipoon - ainakaan sen läntisten osien - ei pitäisi olla haja-asutusaluetta. Sipoon pitäisi olla osa pääkaupunkiseutua. Niin se onkin, kaikkien muiden paitsi RKP:n mielestä. ...

Helsinki omistaa Sipoossa noin 1700 hehtaaria maata. Sipoo on kaavoittanut sen siten, ettei sinne juuri rakentaa saa. ... Sipoon koko on niin suuri, ettei sitä tarvitsisi edes rakentaa kovin tiiviisti. Kyse olisi lähinnä pientalotuotannosta. Sitäkään varten ei tarvittaisi kuin murto-osa koko Sipoon pinta-alasta. Suuria alueita voitaisiin edelleen jättää rakentamatta. Sipoonkorpeen ei olisi mitään tarvetta eikä halua kenenkään koskea. ...

Syftet med Vapaavuoris kolumn är uppenbart. I verkligheten är Helsingfors föga intresserad av småhusbebyggelse i Sibbo. Den utspridda småhusbebyggelsen har Vapavuori senast i ett tal denna vecka beskrivit som ett problem. (Se "Motsägelser och missförstånd. Den 4 oktober 2007".) Våren 2006 gällde det dock att göra gemensam sak med kommun- och bostadsminister Hannes Manninen och statsminister Matti Vanhanen, vilkas syn på stadsplanering är den raka motsatta till den nuvarande bostadsministerns.