Sibbo kommun har till sin motförklaring till Helsingfors stads förklaring bifogat Erkki Mennolas expertutlåtande från den 10 oktober och Aimo Ryynänens expertutlåtande från den 8 oktober till. Formellt är dessa utlåtanden även bilagor till kommunens motförklaring till inrikesministeriets förklaring eller utlåtande. Rubriken är "Huomautuksia sisänasianministeriön KHO:lle 7.9.2007 antaman lausunnon johdosta". Utlåtandet innehåller flera anmärkningsvärda påståenden.
Inledelsevis noterar Mennola att inrikesministeriet i sitt utlåtande har försummat flera väsentligheter. Jag citerar:
Aiheellista on sen lisäksi lyhyesti todeta, mitä asioita sisäasiainministeriön lausunnossa, syystä tai toisesta, oi ole lainkaan käsitelty, vaikka mielestäni niin olisi ehdottomasti tullut tehdä.
Aihepiiri, jonka sisäasiainministeriö on lausunnossaan – aikaisempaa menettelyään jatkaen - ohittanut lähes täydellisesti, ovat asiaan liittyvät oikeudelliset näkökohdat. Ministeriöltä on jäänyt jopa mainitsematta, että asian valtioneuvostossa esitellyt ministeri Mauri Pekkarinen esitti liitoshankkeen hylkäämistä nimenomaan oikeudellisin perustein, kuntajakolain vastaisena. Valtioneuvoston päätöksenteossa oli siis ennen kaikkea kysymys oikeudellisesta kannanotosta. Sisäasiainministeriön lausunto on tästä huolimatta edelleen vain samojen tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien toistelua kuin asian aikaisemmissakin vaiheissa.
Tosiasiassa täysin käsittelemättä ovat jääneet edelleen myös valitusten liitteenä KHO:lle jätetyt ja muutenkin ministeriön tiedossa olleet professori Kaarlo Tuorin, dosentti Toivo Pihlajaniemen ja allekirjoittaneen asiantuntijalausunnot. Sen lisäksi, että nämä asiantuntijalausunnot ovat useiden valituskirjelmien keskeisiä lähteitä, myös esittelevä ministeri Mauri Pekkarinen nojautui osaltaan niihin, lausunnot erikseen mainiten, oman hylkäysesityksensä perusteluna. Siksi niiden olisi tullut olla sisäasianministeriön keskeinen tarkastelukohde vastineessaan.
Utredningsman Pekka Myllyniemis rapport får även en hård dom:
Kuten lausunnossani 28.1.2007 olen osoittanut, Myllyniemen raportti käsittelee pääosin sellaisia asioita, joilla ei ole mitään kausaaliyhteyttä kuntajaon muuttamiseen ja kuntajakolain 3 ja 5 §:ien tulkintaan. Lisäksi Myllyniemi on kopioinut tekstinsä lähes täysin Helsingin kaupungin ja eräiden muiden tahojen asiakirjoista.
På ett annat ställe i utlåtande får rapporten ytterligare kritik:
Kuten olen lausunnossani 18.1.2007 todennut, tämän seurauksena Pekka Myllyniemi oli vain näennäisesti kuntajakoselvittäjä. Todellisuudessa selvitystyön tekivät tuntemattomat taustatahot, joiden nimet eivät ilmene raportista. Selvittämättä on myös jäänyt, kuinka on mahdollista, että lähes samanaikaisesti julkisuuteen tullut Helsingin kaupunginvaltuuston esityslista ja Myllyniemen raportti saattoivat sisältää täysin identtisiä tekstiosuuksia.
Sibbo kommun har, till skillnad från vissa privatpersoner som lämnat in besvär, inte detaljerat redogjort för plagieringen, men Mennola har även i tidigare utlåtanden hävdat att Myllyniemis rapport huvudsakligen är kopierad från andra dokument. Inrikesministeriet har helt negligerat dessa beskyllningar, vilket bör tolkas som ett medgivande. En liknande slutsats drar Mennola själv angående bristen på motiveringar:
Jos valtioneuvoston päätöksenteon yhteydessä perusteluihin ei vielä voitu mahduttaa kaikkia asiaan kuuluvia yksityiskohtaisia perusteluja - mitä on vaikeata uskoa - niiden esittämisen paikka olisi ollut viimeistään nyt, sisäasiainministeriön vastineessa. Kun näin ei nytkään ole pystytty menettelemään, se on osoitus siitä, että perusteluja ei ole.
Förhållandet mellan Helsingfors ursprungliga förslag och Myllyniemis förslag utreds även i Mennolas utlåtande:
Liitoksen tarkoittama alue on yhdenmukainen asiasta jo ennen hankkeen vireillepanoa sopineiden puoluejohtajien silloin julkisuudessa antamien lausuntojen kanssa. Helsinki ei ole valittanut oman esityksensä hylkäämisestä. Helsingin laajempaa aluetta koskeva esitys on selvästikin ollut vain jonkinlainen yleisen mielipiteen harhautusyritys. Alkuperäinen tarkoitus on tosiasiassa tullut täytetyksi kuntajakoselvittäjän esittämän näennäisesti pienemmän liitoksen myötä.
Även (biträdande) justitiekansler Jaakko Jonkka får kritik angående bedömningen av statsministerns jäv och av själva beslutsprocessen:
Oikeuskansleri Jonkka – jonka oma erikoisala on rikosoikeus – on kuntajakolain mukaisen päätöksenteon todellista ideaa ilmeisen huonosti tuntevana tulkinnut kuntajaon muuttamisesta päättämisen poliittiseksi eikä oikeudelliseksi päätöksenteoksi. Hän näyttää myös pitävän kuntarajoja vain minä tahansa hallinnollisina rajoina, ei itsehallintoyhteisön rajoina, joilla on poikkeuksellinen suoja.
Tältä pohjalta oikeuskansleri Jonkka on päätynyt antamaan ohjeet, jotka ovat ilmeisen virheelliset. Hänen olisi tullut huomata, että tärkein osa päätöksenteosta on ratkaisu siitä, onko kuntajaon muuttamiselle kuntajakolain 3 ja 5 §:issä asetetut edellytykset. Tämän ratkaisun tekemisessä valtioneuvosto on paremminkin tuomioistuimen kuin hallintoviranomaisen asemassa. Poliittinen päätöksenteko rajoittuu tämän jälkeen siihen, että valtioneuvosto voi myös jättää liitoksen suorittamatta, vaikka edellytykset siihen periaatteessa olisivatkin olemassa.
I själva verket kom justitiekansler Paavo Nikulas sjukdomsfall att på ett avgörande sätt påverka fallet Sibbo. Inrikesministeriets beredning och statsrådets beslutsfattande övervakades av en vikarierande justitiekansler, som statsrådet själv sedan valde till ny justitiekansler. Här brast det i rättssäkerheten. Då statsrådet inte förstod sin roll som domstol, finns det egentligen inget domslut att överklaga. Det enda juridiska bedömningen som görs är Högsta förvaltningsdomstolens bedömning och den går inte att överklaga.
Helsingin Sanomat har på kvällen publicerat en artikel med rubriken "Rajanmuutos veisi Sipoolta kymmenien miljoonien verotulot".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar