Stora och mindre kommuner. Den 7 juni 2007

Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi sade igår vid Kommunförbundets fullmäktiges vårmöte att "varje kommun är lika värdefull och dess självstyrande ställning är likadan". Jag citerar ur pressmeddelandet "Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi: Varje kommun är lika mycket värdarje kommun är lika mycket värd" ("Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi: Jokainen kunta on yhtä arvokas"):

– I samband med beredning av kommunsammanslagningar och bildande av samarbetsstrukturer för kommunerna lyfts ständigt förhållandet mellan de stora och mindre kommunerna fram. Varje kommun är lika värdefull och dess självstyrande ställning är likadan, sade kommun- och förvaltningsminister Mari Kiviniemi vid Kommunförbundets fullmäktiges vårmöte i Helsingfors den 6 juni.

Minsann har även fallet Sibbo lyft fram förhållandet mellan stora och mindre kommuner, mellan den världsunika metropolen som bara kunnat växa åt två håll och kommunen i öster som utgjort en språkmur för den naturliga tillväxten. Gäller principen om lika värde och självstyre även här? Har Kiviniemi ändrat åsikt eller bara fått en ny talskrivare? Det spelar egentligen inge större roll. Med Kiviniemi som kommunminister kan förslag till ändring i kommunindelningen knappast göras på initiativ av ministeriet, vilket enligt 6 § i kommunindelningslagen annars är möjligt. Gör Helsingfors ett nytt förslag till ändring i kommunindelning, torde det vara Pekkarinens eller Thors som får ta hand om förslaget. Därför torde nedräkningen till statsrådets beslut i "Sibbofrågan" vara sista gången Sibbo är nere för räkning. Valet av Kiviniemi till kommunminister kan ironiskt nog visa sig vara en lyckträff för Sibbo.

Jan Vapaavuori har angående fallet Sibbo i olika fall lyft fram förhållandet mellan större och mindre, bl.a. i artikeln "Pari Sanaa Sipoo-kysymyksen moraalista" i Helsingin uutiset den 9 jyli 2006. Jag citerar ur artikeln:

Isomman ja pienemmän suhde on sinänsä aina eettisesti haasteellinen. Isommalla on usein enemmän valtaa ja voimaa, mutta useimmiten myös enemmän vastuuta. Maan sisäisen hallinnon näkökulmasta isomman ja pienemmän suhde on muutoinkin keinotekoinen. Hallinnollisten rajojen tulisi olla järkevän toiminnan apuvälineitä, ei itseisarvoja sinänsä.
...
Eduskunnan yhteisesti hyväksymä kuntajakolaki lähtee siitä, että riittävän suuren yleisen edun sitä vaatiessa osakuntaliitos voidaan toteuttaa myös kunnan tahdon vastaisesti. Tällaisen suuren yleisen edun ajaminen on sitä paitsi moraalisesti hyväksyttävää, jopa toivottavaa. Itse asiassa on väärin jättää ajamatta yleistä etua. Olisi myös vastuunpakoilua sivuuttaa yleinen etu pelkästään hallinnollisten esteiden takia, varsinkin kun lainsäädäntö nimenomaisesti antaa eväät yleisen edun toteuttamiselle.

Laissa ei myöskään todeta, ettei liitosta voida toteuttaa, jos toinen osapuoli on toista isompi - näinhän käytännössä useimmiten on. Itse asiassa mitä suuremmasta kaupungista on kyse, sitä suurempi sen kansantaloudellinen merkitys on, ja sitä suuremmaksi tarve asian tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta yleisen edun kannalta muodostuu.

Lite karikerat kan man sammanfatta Vapaavuoris argumentation så att den större kommunens fördel representerar ett större allmänt intresse och därför bör den större kommunens fördel prioriteras. Dess värre, eller dess bättre utgör "allmänt intresse" ingen laglig grund för en annektering, fastän även Pekka Myllyniemi i sitt förslag i sin rapport skriver att "Sålunda kräver ett vägande allmänt intresse att kommundelssammanslagningen verkställs."

Nylands miljöskyddsdistrikt har idag publicerat ett pressmeddelande med rubriken "Ympäristönsuojelupiiri tyrmää Vapaavuoren Sipoo-puheet". Med anledning av pressmeddelandet har Yle Internytt Östnyland och Mellannyland publicerat en notis med rubriken "Ny kritik mot annekteringsplaner". Yle Itä-Uudenmaan uutiset har publicerat en notis med rubriken "Luonnonsuojeluliitto tyrmää Vapaavuoren Sipoo-puheet". Yle Uudenmaan uutiset har publicerat en notis med rubriken "Ympäristönsuojelijat tyrmäävät Vapaavuoren Sipoo-puheet". Uudenmaan uutiset har idag för övrigt även publicerat en notis med rubriken "Tuusula vastustaa osakuntaliitosaikeita". Jag återger nedan miljövårdsdistriktets pressmeddelande i sin helhet:

Ympäristönsuojelupiiri tyrmää Vapaavuoren Sipoo-puheet

(7.6.) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kummastelee ministeri Jan Vapaavuoren Sipoo-lausuntoja. Vapaavuori on haastatteluissa antanut ymmärtää, että valtioneuvosto päättäisi Sipoon rajan siirtämisestä Helsingin hyväksi jo ennen juhannusta. Ympäristönsuojelupiiri vaatii lisää selvityksiä ja vaihtoehtoja, koska nykymuodossaan hanke on lakien vastainen.

”Kaavoitus- ja maankäyttöasioista vastaavan ministerin suulla lausuttuna Sipoon raja-asian kiirehtiminen on käsittämätöntä”, toteaa piirin puheenjohtaja Leo Stranius. ”Asiasta tarvitaan lisää ympäristöä, alueen rakentamiskelpoisuutta ja hankkeen laillisuutta koskevia selvityksiä.”

Helsinki havittelee Lounais-Sipoota rakennusmaaksi. ”Hanke uhkaa Sipoonkorven luonnonsuojelualuetta ja sen suojavyöhykkeitä sekä ekologisia verkostoja. Lisäksi se pyyhkisi kartalta pääkaupunkiseudun kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta oleellisia virkistysalueita”, kertoo Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Sipoonkorpi-vastaava Jyri Mikkola.

”Pahinta on, ettei asiaa valmisteleva sisäministeriö ole näyttänyt asettavan riittävää painoa voimassa olevalle lainsäädännölle, kuten kuntalaille tai maankäyttö- ja rakennuslaille”, Mikkola painottaa. ”Ministerien ja virkamiesten tehtävä on kuitenkin edistää laillisuuden toteutumista eikä rapauttaa sitä. Jos valtioneuvosto antaa Vapaavuoren esittämällä tavalla poliittisen populismin marssia Sipoo-kysymyksessä eduskunnan säätämien lakien yli, on ennuste lakien painoarvosta sen jälkeen heikko muuallakin maassa.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen laki ympäristön ja yhteiskuntarakenteen kestävässä kehittämisessä. ”Helsinki ja valtio eivät ole kuitenkaan esittäneet selvityksiä siitä, olisiko Lounais-Sipoon raskas rakentaminen maankäyttö- ja rakennuslain sallimissa puitteissa mitenkään mahdollista. Sipoo on teettänyt joitakin selvityksiä, mutta nekin ovat esimerkiksi lajiston osalta riittämättömiä”, Mikkola toteaa. Ympäristönsuojelupiirin mukaan kaikki käytettävissä oleva luonto- ja maaperätieto viittaa siihen, että suureen rakentamiseen lain reunaehdot eivät Lounais-Sipoossa täyty.

”Pitää myös selvittää, onko Sipoon rajansiirtohanke edes kuntajakolain mukaan mahdollinen”, Jyri Mikkola korostaa. ”Lakiasiantuntijoiden lausunnot ovat olleet vakuuttavan yksimielisiä: rajansiirrolta puuttuvat oikeudelliset perusteet.”

Ympäristönsuojelupiiri pitää Sipoo-hanketta huonosti harkittuna ja valmisteltuna. Sille on helposti löydettävissä paljon parempia vaihtoehtoja. Ministeri Vapaavuori on aiemmin esittänyt, että pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien mahdollisuudet asuntotuotantoon selvitettäisiin kunta kunnalta ja tontti tontilta. "On hyvä, jos ympäristöministeriö hakee Vapaavuoren johdolla entistä aktiivisempaa roolia seudullisen tai sitä laajemman kaavoituksen taustaselvitystyössä. Tähän raamiin ei törmäily Sipoon suunnalla kuitenkaan sovi", Mikkola sanoo.

Sibbo kommun har idag på kommunens webbplats publicerat ett pressmeddelande eller en "kallelse till presskonferens" med rubriken "Ministrarna Kiviniemi och Vapaavuori i Sibbo 11.6.2006" (pdf). Meddelandet är daterat den 5 juni.

22:05
Thors föredrar annekteringsfrågan! Det skriver åtminstone Christel Liljeström på sin blogg i ett inlägg med rubriken "Rata runt i ringen". Enligt Liljeström har Pekkarinen "bekräftat att han finner sig jävig och inte kan bereda frågan till statsrådet". Liljeström spekulerar i sitt blogginlägg över vilka ministrar som kan tänkas jäva sig och över möjligheten att Thors avgör frågan inom ministeriet utan att föra det till statsrådet.

I 6 § i kommunindelningslagen heter det att "Ministeriet kan genast förkasta en framställning, om det är uppenbart att den inte kan godkännas." Jag vet inte om dessa villkor är uppfyllda, då kommunerna redan har gett sina utlåtanden, men i 10 § i säges det att ministeriet kan förkasta ett förslag, om "fullmäktige i någon berörd kommun har motsatt sig ändringen":

Statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen eller om förkastande av en framställning eller ett initiativ som gäller detta.

Ministeriet kan dock besluta om en sådan ändring i kommunindelningen som avses i 5 §, om inte fullmäktige i någon berörd kommun har motsatt sig ändringen, eller förkasta en framställning eller ett initiativ som gäller en sådan ändring, om fullmäktige i någon berörd kommun har motsatt sig ändringen.