Lotteri. Den 25 april 2010

Helsingfors stadsstyrelse skal på sitt möte i morgon behandla förslaget att grunda en ny koloniträdgård med stugor i invid Österleden i Mellungsbacka. Jag har tidigare kommenterat frågan då ärendet var uppe i stadsplaneringsnämnden. (Se Östersundomin raidekäytävävaraukset. Den 16 mars 2010".) I föredragningslistan noteras det att "Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Östersundomin raidekäytävävaraukset." I verkligheten finns det inga officiella reservationer för spårvägar genom området och Helsingfors vägrar fortfarande att publicerautredningarna om spårvägsalternativ för Östersundom. En förlängning av Joker 1 ("Raide-Jokeri") från Östra centrum längs Österleden är dock vara den mest sannolika spårvägslösningen för Östersundom. En annan fråga är om Joker 1 någonsin kommer att gå på räls.

I föredragningslistan noteras det att "Helsingin yleiskaava 2002:ssa ehdotettu alue on merkitt virkistysalueeksi, joka on maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta." Genom området går en friluftsled och vintertid skidspår. Landskapet är lantligt vackert. (Se "'Sibbo' börjar i Helsingfors. Den 24 augusti 2006".) Trädgårdslotter, som det finns av förut, skulle kanske vara förenliga med områdets reversering för friluftsbruk och landskapsåker, men i ett skilt tillagt stycke i föredragningslistan kan man läsa följande:

Alueelle saadaan sijoitettua enemmän mökkitontteja, mikäli Itäväylän reunaan saadaan tehokas melusuojaus. Mellunmäen alueella olisi myös mahdollista tutkia uudenlaista kaupunkimaista siirtolapuutarhamökkityyppiä, jossa mökit olisivat toisiinsa kytkettyjä.

I Helsingfors finns det på många håll stora koloniträdgårdar invid metrolinjer och järnvägar. Jag har en viss förståelse för att man vill bevara koloniträdgårdarna, men då skall man inte med anledning av påstådd brist på tomtmark kräva att få inkorporera och exploatera grannkommunernas kulturlandskap. Att ta ifrån människor deras kolonilotter och stugor är en sak som man bör undvika. En helt annan sak är det att skapa nya lotter som lottas ut till ett fåtal lyckligt lottade. Det finns en stor efterfrågan på kolonilotter i Helsingfor, men bara en liten bråkdel av alla intresserade kan få en lott. År 2008 lottade Helsingfors ut 15 nya lotter. Hela 2 300 personer visade intresse för dessa.

Det är främst SDP som driver på grundandet av nya koloniträdgårdar i Helsingfors, men utan stöd från andra partier skulle det inte grundas nya koloniträdgårdar. Speciellt ironiskt är det att Helsingfors föreslås inleda utvidgningen av samhällsstrukturen österut med en ny typ av urbana kolonistugor. Det torde bli mera av den varan i Östersundom. Oberoende av var nya koloniträdgårdar byggs får Sibbo indirekt bekosta lotterivinsterna.

Ingen tillfällighet. Den 24 april 2010

Efter att inkorporeringen av sydvästra Sibbo har man speciellt på Sfp-håll förespråkat en revidering av målsättningarna av inkorporerinsområdet. Speciellt har Stefan Johansson i stadsplalneringsnämnden förespråkat en försiktigare exploatering av Björnsö och av inkorporeringsområdet i allmänhet. I verkligheten torde man inom alla partier ha insett att målsättningarna måste revideras, men det är inte så lätt att medge att man har haft fel då det gäller det aktuella områdets lämplighet för bebyggelse.

I Sibbo gjorde man ett stort misstag då man satsade på att försöka bevisa att Sibbo själv kan planera Östersundom för tiotals tusen invånare. De övriga partierna i Sibbo ville så gärna tro att det var Sfp:s och De grönas politik som föranledde Helsingfors initiativ till ändring i kommunindelningen. Visst passade Sibbos gröna politik överens med Sfp:s andra intresen, men för Östersundoms del fanns det faktiskt andra än språkpolitiska skäl att planera Östersundom försiktigt. På Suomen luonnonsuojeluliittos webbplats för Sbbo storskog finns en sida med rubriken "Rakentaminen, ilmastonmuutos ja liikenneyhteydet". Denna sida belyser väl bakgrunden till fallet Sibbo. Jag citerar:

Helsingin uusi liitosalue ei ole vähän rakennettu sattumalta tai Sipoon rakentamisnihkeydestä johtuen. Liitosalueen suunnitteluprojektia johtava arkkitehti Matti Visanti näyttää kuitenkin näin uskovan. Hän hämmästelee haastattelussa, miten paljon alueella on suojelualueita ja rakentamista rajoittavia kulttuurikohteita (HS 31.5.2008). "Luulen, että Sipoo on halunnut toimia niin, että Helsinkiä vastaan on mahdollisimman tyhjät alueet."

Suurin osa rannoista ja pelloista on tulva-aluetta. Tulva nousee jopa Uuden Porvoontien pohjoispuolelle. Ne olisivat rakennustekniikaltaan kalliita rakentaa, kun pehmeä maa vaatisi paalutusta ja runsaasta kiviaineksen tuontia.

Pienipiirteiset ja rikkonaiset kallionyppylät ovat estäneet pientalojen ja viljelysten leviämistä Sipoonkorpeen.
Suurten rakennusprojektien tieltä kalliot olisi toki nykytekniikalla mahdollista louhia ja saada samalla himoittua kiviainesta.
Se ei kuitenkaan käy luontoarvojen takia. Kasaberget on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi.

Vanhan (sic.) Porvoontien molemmin puolin levittäytyvä Östersundomin kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Sen osia ovat Östersundomin puinen kappeli vuodelta 1754, Östersundomin kartanoalue ja peltoaukea sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden, Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti vuodelta 1859.
Husön Kartanomaisema on varsin ehyenä säilynyt viljelymaisema, joka on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi.

Liitosalue on luonnonarvoiltaan erittäin arvokas – luonnonarvoiltaan huonoimmatkin alueet edustavat uusimaalaista keskitasoa. Monet alueella esiintyvät luontotyypit – kuten metsäluhdat, useimmat lehtotyypit, useimmat luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät, useimmat suotyypit, purot ja kuivat kedot – on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Edellä mainittujen metsäisten luontotyyppien ohella mm. luonnontilaisen kaltaiset kalliometsät kuuluvat ns. METSO-luontotyyppeihin. Ne on katsottu niin arvokkaiksi, että kelpaavat suojelualueiden perusteeksi.

Ne ja muut suojelualueet ovat luonnoltaan erityisen arvokkailla alueilla. Suojelullisesti arvokkaita alueita ei voi valita tai siirtää sen mukaan mikä sopii ihmisten levittäytymissuunnitelmiin. Östersundomin lintuvedet kuuluvat EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Rakentaminen heikentäisi suojeluarvoja merkittävästi. Tällaiseen rakentamiseen ei ole Suomessa annettu yhtään poikkeuslupaa. Rantarakentaminen ei missään nimessä ole lain vaatima "erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy", jolle ei olisi vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Bordlagt. Den 23 april 2010

Helsingfors förvaltningscentral hade av nämnderna bett om utlåtande om Forsstyrelsens utredning om Sibbo storskog före den 23 april, men stadsplaneringsnämnden i Helsingfors bordlade ärendet på sitt möte igår. Ärendet är uppenbart känsligt, vilket framgår av att Osmo Soininvaara inte nämnt ett ord om ärendet eller utredningen på sin blogg.

Sipoon Sanomat publicerade igår på tidningens webbplats en text med rubriken "Sipoo kannattaa yhtenäistä Sipoonkorpea maalta merelle". Sipoon Sanoma skriver att "Sipoon kunnan mielestä on tavoiteltavaa, että Sipoonkorpi säilyy mantereelta merelle yhtenäisenä." Kommunstyrelsen i Sibbo ändrade på föredragandens förslag till utlåtande. Förslaget till utlåtande var mycket försiktigt. (Se "Tomt utlåtande. Den 10 april 2010".) I det antagna utlåtandet noteras däremot bl.a. att "Ekologisia yhteyksiä tulee vaalia mm. turvaamalla riittävät yhteydet moottoritien yli ja ali meren ja sisämaan välillä." Sibbo utlåtande finns nu på Internet som en bilaga till mötesprotokollet.

Johdonmukaisesti. Den 22 april 2010

Samarbetsdelegationen för riksdagsledamöterna från Nyland gav igår ut ett pressmeddelande med rubriken "Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat kiirehtivät Sipoonkorven kansallispuiston perustamista". Pressmeddelandet konstateras med påståendet "Hyvällä valmistelulla päästään kansallispuiston laajuudesta sopimukseen eri osapuolten kesken." Månne det?

Vanda har publicerat protokollet från stadsplaneringsnämndens möte den 19 april. I föredragningslistan ingår det antagna utlåtandet "Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä". Idag har även föredragningslistan för stadsstyrelsens möte den 26 april publicerats. I föredragningslistan ingår förslaget till stadsstyrelsens utlåtande om Forststyrelsens utredning. Förslaget till utlåtande är det samma som utlåtandet som stadplaneringsnämnden antog. Föredragningslistan med förslaget till utlåtande publicerades innan miljönämnden hann ge sitt utlåtande. Förslaget till miljönämndens utlåtande är identiskt med förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande (se "Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010"), som stadplaneringsnämnden alltså ändrade på. (Se "Ändring i utlåtande. Den 20 april 2010".)

I förslaget till stadsstyrelsens utlåtande liksom i stadplaneringsnämndens utlåtande ingår fortfarande följande stycke:

Vantaan kaupunki on maankäyttöratkaisuissaan johdonmukaisesti ylläpitänyt Sipoonkorven laajan virkistys- ja retkeilyalueen sekä Sotungin laakson kulttuurimaiseman säilymistä. Kaupunki on myös edistänyt luonnonsuojelualueiden perustamista ja muutoinkin luonnonarvojen säilyttämistä.

Helsingfors har länge försökt ändra på Vandas planer för Sottungsby, som har ett liknande förhållande till Sibbo storskog som Östersundom har. Däremot har man angående Sottungsby inte talat om en språkmur. Följande stycke, som fortfarande ingår i förslaget till miljönämndens utlåtande ingår inte längre i förslaget till stadsstyrelsens utlåtande:

Viheryhteyden säilyminen Vantaan alueella Länsisalmessa on ongelmallinen. Metsähallituksen esitys perustuu Uudenmaan maakuntakaavaan ja Vantaan voimassaolevaan yleiskaavaan ja siinä halutaan säilyttää leveänä säilynyt ekologinen käytävä Länsisalmessa. Voimassa olevissa kaavoissa ei kuitenkaan vielä ole varauduttu pääkaupunkiseudun taajamarakenteen laajenemiseen Helsingin uusille liitosalueille. Liitosalueiden tulevan kaupunkirakenteen suunnittelu on vasta alussa, mutta sen on tarkoitus perustua raideliikenteeseen, jolloin raide kulkisi todennäköisesti Vantaan Länsisalmen kautta. Mikäli raiteen vaikutuspiiriin ei Vantaan alueella saada riittävää maankäyttöä, vaikuttaa se koko raideinvestoinnin kannattavuuteen. Vantaan kaupunki ei katso perustelluksi jättää Länsisalmea kokonaan rakentamatta siinä tapauksessa, että pääkaupunkiseudun taajamarakenne laajenee Östersundomiin raiteeseen perustuvana kaupunkirakenteena. Länsisalmen rakentamisessa on mahdollista säilyttää viheryhteys metsäalueen ja rannikon välillä. Se olisi Metsähallituksen ehdotusta kapeampi ja luonteeltaan kaupunkimaisempi viheralue mutta rakentamisen määrästä riippuen se voisi toimia myös ekologisena käytävänä valtaosalle kasvi- ja eläinlajeja.

Istället ingår följande stycket i förslaget till Vandas utlåtande:

Vantaan yleiskaavassa alueella on suojeluvarauksia ja LUO-alueita, joiden tulee säilyä rakentamattomina. Helsingin uusien liitosalueiden taajamarakentaminen tulisi toteuttaa niin, ettei se uhkaa viheryhteyttä. Mikäli alueelle toteutetaan raideyhteys, tulee sen asemat sijoittaa arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja ohjata näin käyttöpaineet näiden alueiden ulkopuolelle.

Ekologiset käytävät Helsingin liitosalueella. Den 21 april 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en nyhet med rubriken "Helsinki ja Vantaa Sipoonkorven kansallispuiston kannalla".

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Motorväg gräns för Storskogen". Artikeln baserar sig på beredningen av Helsingfors stads utlåtande över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Helsingfors föreslår att nationalparken begränsas till ett område långt i norr, men speciellt vill staden ha fria händer att planera området söder om motorvägen. Hbl noterar bl.a. följande:

Helsingfors förhåller sig kritiskt till de Naturaområden som finns söder om motorvägen eftersom de begränsar stadens möjligheter att exploatera marken för bland annat boende. Breda korridorer som förbinder Naturaområdena med Storskogen uppfattas som hot mot stadens utvecklingsplaner.

Frågan om de ekologiska korridorerna är intressant. Helsingfors har beställt flera utredningar som borde vara färdiga, men som staden inte vill publicera. En utredning som borde vara färdig är en utredning om "stadsekologi", som staden bestält av Tampereen teknillinen yliopisto. En utredning som bevisligen är färdig, men som Helsingfors överhuvudtaget inte gett publicitet har titeln "Ekologiset käytävät helsingin liitosalueella".

Helsingfors stad har beställt utredningen om de ekologiska korridorerna av Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Dess värre har bolaget gjort ett professionellt arbetet, som inte alls torde motsvara det beställaren önskat. I utredningen kan man bl.a. läsa följande:

Toimivan käytävän minimileveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastonmuotojen antama suojaisuus sekä ihmistoimintojen läheisyys. Sopiva käytävän leveys haja-asutusalueella vaihtelee 1000 metrin ja 400 metrin välillä. Käytävään voi sisältää erityyppisiä ja eri kehitysvaiheissa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Kaupunkialueilla käytävät ovat kapeampia, mutta alle 200-300 metrin levyisiä ne eivät voi olla pitkillä matkoilla toiminnallisuuden häiriintymättä (Väre 2002). Käytävät olisi hyvä suunnitella niin leveiksi kuin mahdollista, jotta ihmistoiminta häiritsisi niiden toimintaa mahdollisimman vähän.

Käytäviä suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että ne eivät korvaa muita luontoalueita vaan käytävien toiminnan kannalta oleellista on, että ns. luonnon ydinalueet, joita käytävät yhdistävät, säilyvät riittävän suurina (käytännössä säilyttävät nykyisen kokonsa). Jos käytävien varjolla pienennetään nykyisiä luonnon ydinalueita, voi niiden vaikutus luonnon monimuotoisuudelle olla jopa negatiivinen.

Kartan nedan är ur den ovannämnda utredningen.

Fastighetsnämnden i Helsingfors antog på sitt möte igår "föredragandens ändrade utlåtande" med rösterna 5 mot fyra. Hur det ändrade utlåtandet ser ut har jag ingen information om.

Yle har idag publicerat en notis med rubriken "Ja till nationalpark norr om motorvägen". Tilsammans med notisen har man publicerat en karta där föreslagna ekologiska korridorer betecknats som "ekologiska områden"och Natura 2000-områden söder om motorvägen som "nationalpark".

Yle skriver bl.a. följande:

Helsingfors miljönämnd beslöt igår att man är för grundandet av en nationalpark i Sibbo storskog, så länge den södra gränsen dras vid Borgå motorväg, så att området inte sträcker sig till Östersundom.

Helsingfors motsätter sig dock en korridor från Naturaområdet vid kusten, söder om motorvägen fram till Storskogen.

Även miljönämnden i Helsingfors antog alltså igår ett utlåtande. Enligt förslaget till utlåtandet är Forsstyrelsens alternativ 3 (VE3) det bästa alternarivet. (Se "Paras vaihtoehto. Den 12 april 2010".) Alternativet VE3 sträcker sig uttryckligen till Natura-2000 områdena söder om motorvägen. Helsingin Sanomat säger för sin del att "Helsingin ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että pitkällä aikavälillä puistoa pitäisi laajentaa nykyisille kaupunkien omistamille maille niin, että suojelualue ulottuu merelle asti."

Nedan sammanfattningen av miljönämndens beslut:

Ändring i utlåtande. Den 20 april 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Helsinki haluaa Sipoonkorven eteläosasta retkeilyalueen". Nyheten baserar sig på förslaget till Helsingfors fastighetsnämnds utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. (Se "Två delar. Den 16 april 2010".)

I mitt inlägg "Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010" förundrade jag mig över att stadsplaneringsnämnden och miljönämnden i Vanda föreslogs ge identiska utlåtanden över Forststyrelsens utredning. Förslaget till utlåtande såg ut som ett beställningsarbete, speciellt när det gäller den ekologiska korridoren genom Västersundom. Stadplaneringsnämnden hade sitt möte igår och miljönämnden sammankommer imorgon. Enligt de uppgifter som jag har ändrade stadsplaneringsnämnden sitt utlåtande bl.a. genom att lägga till följande stycke:

Viheryhteyden säilyminen Vantaan alueella Länsisalmessa on turvattava. Metsähallituksen esitys perustuu Uudenmaanmaakuntakaavaan ja Vantaan voimassaolevaan yleiskaavaan ja siinä halutaan säilyttää leveänä säilynyt ekologinen käytävä Länsisalmessa. Vantaan yleiskaavassa alueella on suojeluvarauksia ja LUO-alueita, joiden tulee säilyä rakentamattomina. Helsingin uusien liitosalueiden taajamarakentaminen tulisi toteuttaa niin, ettei se uhkaa viheryhteyttä. Mikäli alueelle toteutetaan raideyhteys, tulee sen asemat sijoittaa arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja ohjata näin käyttöpaineet näiden alueiden ulkopuolelle.

Arbetsgrupp. Den 19 april 2010

Yle har idag publicerat en nyhet med rubriken "Stöd för nationalpark i Sibbo". Nylands landskapsstyrelse har idag antagit ett utlåtande som tar ställning för grundande av en nationalpark, dock enligt Forsstyrelsens alternativ 1 (VE1). Forslaget till utlåtande har beretts av miljöplanerare Lasse Rekola.

Föredragningslistan med förslaget till Helsingfors stadsplaneringsnämnds utlåtande ("Lausunto Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä") om Forsstyrelsens utredning med förslag för Sibbo storskog finns nu på Internet. Förslaget till utredning är mycket kritiskt mot Forsstyrelsens utredning, som bl.a. beskylls för ytlighet. Jag återger här en del av förslaget till utlåtande:

Selvitys ei sisällä uusia luonnontieteellisiä tarkasteluja ja näkemys alueen toiminnallisesta luonteesta jää erittäin kevyeksi. Selvitys jättääkin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

Sipoonkorven tarkastelualueeksi on määritelty aikaisempien laajojen asiantuntijoista koostuvien Sipoonkorpityöryhmien 1 ja 2 toimesta Porvoon moottoritien pohjoispuoleiset alueet. Helsingin kaupunki on pitänyt näitä selvityksiä suunnittelun lähtökohtana. Metsähallituksen selvityksessä tarkastelualue on laajennettu käsittämään myös Mustavuorenlehdon ja Östersundomin lintuvedet sekä rannan ja korven väliset ekologiset käytävät. Kansallispuiston ja ekologisten käytävien osoittaminen Porvoon moottoritien eteläpuolelle on suuri maankäytön suunnitteluun liittyvä kysymys. Selvityksen valmistelussa ei kuitenkaan ole oltu yhteistyössä kuntien kanssa, uusimpia kuntien tekemiä selvityksiä ei ole käytetty eikä kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää ole kuultu. Tästä kommunikaation puutteesta johtuen Metsähallituksen esittämät vaihtoehdot kansallispuistoksi ovat puhtaita karttatarkasteluja irrallaan alueen nykytilasta, luonnonarvoista ja suunnittelutilanteesta.

Rannikon ja Sipoonkorven välisten virkistykseen tarkoitettujen viherkäytävien sekä lajien leviämiseen tarkoitettujen ekologisten käytävien sijainti, leveys ja lukumäärä tarkentuvat Östersundomin maankäytön suunnittelun kautta, joka tällä hetkellä on vasta alussa. Raideyhteyden varaan perustuva uusi kaupunkirakenne tulee muuttamaan alueen lähtökohtia monelta osin. Östersundomin maankäytön ratkaisu on pohja, jolta kansallispuiston kannalta oleelliset päätökset vasta voidaan tehdä Helsingin kaupungin alueella.

Sipoonkorven virkistyskäyttö tulee moninkertaistumaan uusien asukkaiden myötä. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on suunnitella 40 00–50 000 asukkaan asuttama raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenteellinen kokonaisuus Sipoonkorven eteläpuolelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Sipoonkorven kansallispuiston laajuus on mahdollista ratkaista vain huolellisen, laajassa yhteistyössä tehdyn suunnittelun pohjalta, jossa huomioidaan koko alueen maankäyttö suojelu- ja virkistystarpeineen ja sen pohjalta on määriteltävissä myös kustannusten jakautuminen kuntien ja valtion kesken.

En väsentlig orsak till att ett grundande av en natikonalpark i Sibbo storskog är högaktuell är att Helsingfors stadsplanering är ett allvarligt hot mot områdets naturvärden. I förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande utgår man dock ifrån att naturskyddet anpassas till stadsplaneringen och inte tvärtom. Att man påstår att Forststyrelsen inte tagit i beaktande alla Helsingfors nya utredningar är ironiskt med tanke på att stadsplaneringskontoret i Helsingfors pantar på utredningar, som man vägrat att publicera. Intressant är det att man hävdar att Forststyrelsen vid utredningen inte kontaktat "kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää". Vem hör till denna arbetsgrupp? Kanske borde man informera om att det existerar en dylik arbetsgrupp.

Utredningarna om spårvägsförbindelserna är Östersundom har enligt uppgifter i Helsingin Sanomat varit färdiga i några månader. Helsingfors försöker hävda att de av Forststyrelsen föreslagna breda ekologiska korridorerna står i vägen för spårvägsförbindelserna till Östersundom, men i verkligheten är det närmast metroalternativet som är svårt att förena med de ekologiska korridorerna. Utredningarna torde visa att en metrolinje inte är ett realistiskt alternativ och att snabbspårväg är att föredra. Kanske dröjer man med att publicera utredningarna för att Helsingfors av andra skäl inte vill offra mark för ekologiska korridorer.