Arbetsgrupp. Den 19 april 2010

Yle har idag publicerat en nyhet med rubriken "Stöd för nationalpark i Sibbo". Nylands landskapsstyrelse har idag antagit ett utlåtande som tar ställning för grundande av en nationalpark, dock enligt Forsstyrelsens alternativ 1 (VE1). Forslaget till utlåtande har beretts av miljöplanerare Lasse Rekola.


Föredragningslistan med förslaget till Helsingfors stadsplaneringsnämnds utlåtande ("Lausunto Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä") om Forsstyrelsens utredning med förslag för Sibbo storskog finns nu på Internet. Förslaget till utredning är mycket kritiskt mot Forsstyrelsens utredning, som bl.a. beskylls för ytlighet. Jag återger här en del av förslaget till utlåtande:


Selvitys ei sisällä uusia luonnontieteellisiä tarkasteluja ja näkemys alueen toiminnallisesta luonteesta jää erittäin kevyeksi. Selvitys jättääkin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

Sipoonkorven tarkastelualueeksi on määritelty aikaisempien laajojen asiantuntijoista koostuvien Sipoonkorpityöryhmien 1 ja 2 toimesta Porvoon moottoritien pohjoispuoleiset alueet. Helsingin kaupunki on pitänyt näitä selvityksiä suunnittelun lähtökohtana. Metsähallituksen selvityksessä tarkastelualue on laajennettu käsittämään myös Mustavuorenlehdon ja Östersundomin lintuvedet sekä rannan ja korven väliset ekologiset käytävät. Kansallispuiston ja ekologisten käytävien osoittaminen Porvoon moottoritien eteläpuolelle on suuri maankäytön suunnitteluun liittyvä kysymys. Selvityksen valmistelussa ei kuitenkaan ole oltu yhteistyössä kuntien kanssa, uusimpia kuntien tekemiä selvityksiä ei ole käytetty eikä kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää ole kuultu. Tästä kommunikaation puutteesta johtuen Metsähallituksen esittämät vaihtoehdot kansallispuistoksi ovat puhtaita karttatarkasteluja irrallaan alueen nykytilasta, luonnonarvoista ja suunnittelutilanteesta.

Rannikon ja Sipoonkorven välisten virkistykseen tarkoitettujen viherkäytävien sekä lajien leviämiseen tarkoitettujen ekologisten käytävien sijainti, leveys ja lukumäärä tarkentuvat Östersundomin maankäytön suunnittelun kautta, joka tällä hetkellä on vasta alussa. Raideyhteyden varaan perustuva uusi kaupunkirakenne tulee muuttamaan alueen lähtökohtia monelta osin. Östersundomin maankäytön ratkaisu on pohja, jolta kansallispuiston kannalta oleelliset päätökset vasta voidaan tehdä Helsingin kaupungin alueella.

Sipoonkorven virkistyskäyttö tulee moninkertaistumaan uusien asukkaiden myötä. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on suunnitella 40 00–50 000 asukkaan asuttama raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenteellinen kokonaisuus Sipoonkorven eteläpuolelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Sipoonkorven kansallispuiston laajuus on mahdollista ratkaista vain huolellisen, laajassa yhteistyössä tehdyn suunnittelun pohjalta, jossa huomioidaan koko alueen maankäyttö suojelu- ja virkistystarpeineen ja sen pohjalta on määriteltävissä myös kustannusten jakautuminen kuntien ja valtion kesken.


En väsentlig orsak till att ett grundande av en natikonalpark i Sibbo storskog är högaktuell är att Helsingfors stadsplanering är ett allvarligt hot mot områdets naturvärden. I förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande utgår man dock ifrån att naturskyddet anpassas till stadsplaneringen och inte tvärtom. Att man påstår att Forststyrelsen inte tagit i beaktande alla Helsingfors nya utredningar är ironiskt med tanke på att stadsplaneringskontoret i Helsingfors pantar på utredningar, som man vägrat att publicera. Intressant är det att man hävdar att Forststyrelsen vid utredningen inte kontaktat "kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää". Vem hör till denna arbetsgrupp? Kanske borde man informera om att det existerar en dylik arbetsgrupp.

Utredningarna om spårvägsförbindelserna är Östersundom har enligt uppgifter i Helsingin Sanomat varit färdiga i några månader. Helsingfors försöker hävda att de av Forststyrelsen föreslagna breda ekologiska korridorerna står i vägen för spårvägsförbindelserna till Östersundom, men i verkligheten är det närmast metroalternativet som är svårt att förena med de ekologiska korridorerna. Utredningarna torde visa att en metrolinje inte är ett realistiskt alternativ och att snabbspårväg är att föredra. Kanske dröjer man med att publicera utredningarna för att Helsingfors av andra skäl inte vill offra mark för ekologiska korridorer.



Google+ Followers