Efter att inkorporeringen av sydvästra Sibbo har man speciellt på Sfp-håll förespråkat en revidering av målsättningarna av inkorporerinsområdet. Speciellt har Stefan Johansson i stadsplalneringsnämnden förespråkat en försiktigare exploatering av Björnsö och av inkorporeringsområdet i allmänhet. I verkligheten torde man inom alla partier ha insett att målsättningarna måste revideras, men det är inte så lätt att medge att man har haft fel då det gäller det aktuella områdets lämplighet för bebyggelse.
I Sibbo gjorde man ett stort misstag då man satsade på att försöka bevisa att Sibbo själv kan planera Östersundom för tiotals tusen invånare. De övriga partierna i Sibbo ville så gärna tro att det var Sfp:s och De grönas politik som föranledde Helsingfors initiativ till ändring i kommunindelningen. Visst passade Sibbos gröna politik överens med Sfp:s andra intresen, men för Östersundoms del fanns det faktiskt andra än språkpolitiska skäl att planera Östersundom försiktigt. På Suomen luonnonsuojeluliittos webbplats för Sbbo storskog finns en sida med rubriken "Rakentaminen, ilmastonmuutos ja liikenneyhteydet". Denna sida belyser väl bakgrunden till fallet Sibbo. Jag citerar:
Helsingin uusi liitosalue ei ole vähän rakennettu sattumalta tai Sipoon rakentamisnihkeydestä johtuen. Liitosalueen suunnitteluprojektia johtava arkkitehti Matti Visanti näyttää kuitenkin näin uskovan. Hän hämmästelee haastattelussa, miten paljon alueella on suojelualueita ja rakentamista rajoittavia kulttuurikohteita (HS 31.5.2008). "Luulen, että Sipoo on halunnut toimia niin, että Helsinkiä vastaan on mahdollisimman tyhjät alueet."
Suurin osa rannoista ja pelloista on tulva-aluetta. Tulva nousee jopa Uuden Porvoontien pohjoispuolelle. Ne olisivat rakennustekniikaltaan kalliita rakentaa, kun pehmeä maa vaatisi paalutusta ja runsaasta kiviaineksen tuontia.
Pienipiirteiset ja rikkonaiset kallionyppylät ovat estäneet pientalojen ja viljelysten leviämistä Sipoonkorpeen.
Suurten rakennusprojektien tieltä kalliot olisi toki nykytekniikalla mahdollista louhia ja saada samalla himoittua kiviainesta.
Se ei kuitenkaan käy luontoarvojen takia. Kasaberget on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi.
Vanhan (sic.) Porvoontien molemmin puolin levittäytyvä Östersundomin kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Sen osia ovat Östersundomin puinen kappeli vuodelta 1754, Östersundomin kartanoalue ja peltoaukea sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden, Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti vuodelta 1859.
Husön Kartanomaisema on varsin ehyenä säilynyt viljelymaisema, joka on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi.
Liitosalue on luonnonarvoiltaan erittäin arvokas – luonnonarvoiltaan huonoimmatkin alueet edustavat uusimaalaista keskitasoa. Monet alueella esiintyvät luontotyypit – kuten metsäluhdat, useimmat lehtotyypit, useimmat luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät, useimmat suotyypit, purot ja kuivat kedot – on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Edellä mainittujen metsäisten luontotyyppien ohella mm. luonnontilaisen kaltaiset kalliometsät kuuluvat ns. METSO-luontotyyppeihin. Ne on katsottu niin arvokkaiksi, että kelpaavat suojelualueiden perusteeksi.
Ne ja muut suojelualueet ovat luonnoltaan erityisen arvokkailla alueilla. Suojelullisesti arvokkaita alueita ei voi valita tai siirtää sen mukaan mikä sopii ihmisten levittäytymissuunnitelmiin. Östersundomin lintuvedet kuuluvat EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Rakentaminen heikentäisi suojeluarvoja merkittävästi. Tällaiseen rakentamiseen ei ole Suomessa annettu yhtään poikkeuslupaa. Rantarakentaminen ei missään nimessä ole lain vaatima "erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy", jolle ei olisi vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Inlägg
