I Borgåbladet ingår idag en recension av Jouko Tikkanens bok Sipoon Ryöstö. Boken lovordas inte för några litterlära kvaliteter, men vad kan man vänta sig av en roman i vilken en stor del av texten är direkt kopierad från offentliga dokument?
En detalj som jag ännu inte kommenterat är att Tikkanen i sin bok ägnar relativt mycket utrymme åt planerna på ett köpcentrum i Östersundom. Det förefaller som om Tikkanen anser att de som fällde planerna på ett köpcentrum bär ansvar för Helsingfors agerande. Min egen uppfattning är att Sibbo genom planerna på ett affärscentrum snarare bjöd ett lillfinger åt Helsingfors. Det är svårt att veta hur det förhåller sig, då det från Helsingfors kom motstridiga signaler. Åtminstone jämnade Sibbo genom planerna på ett köpcentrum vägen för en "utvidgning av samhällstrukturen".
Liksom jag nämnde i gårdagens blogginlägg godkände stadsfullmäktige i Vanda på måndagen den nya generalplanen för Vanda. Vanda har tillsammans med generalplanen publicerat olika sammanställningar av dokument, bl.a. ett med utlåtanden och svar på utlåtanden ("Yleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niiden vastineet 24.10.07"). Bland utlåtandena finn Sibbo kommuns utlåtande över förslaget till generalplan för Vanda. (Utlåtandet i vilket Sibbo kritiserar Vanda för att bl.a. ha markerat hela den så kallade Västerkulla kilen som grönområde, har bifogats till Sibbo kommuns besvär över statsrådets gränsbeslut.) Här finns även Helsingfors stads utlåtande från den 18 juni 2007. Jag citerar ur det rätt anmärkningsvärda utlåtandet:
Jag har i mina blogginlägg "Utredningsmannens tidigare ställningstaganden. Den 20 oktober 2006" och "Alternativa planer för Västersundom. Den 30 december 2006" noterat att det var Pekka Myllyniemi som understödde Pekka Sauris förslag att "utvecklingsalternativen för det såkallade Västerkulla-området utreds via en etapplan eller en annan motsvarande process i samarbete med berörda myndigheter". I blogginlägget från den 20 oktober 2006 skrev jag felaktigt att Sauris förslag godkändes vid landskapsfullmäktigemötet den 14 december 2004. I själva verket var det, liksom Helsingfors säger i det ovanciterade utlåtandet, just vid landskapsstyrelsmötet den 23 augusti 2004 som landskapsstyrelsen föreslog att göra "Västerkullakilen" till utredningsområde. (Beslutsprocessen vid landskapsstyrelsens möte finns dokumenterat i ett protokollutdrag från landskapsfullmäktigemötet den 14 december 2004.)
Helsingfors säger i sitt utlåtande över förslaget till generalplan vidare att "Västerkullan kiilassa viheralueiden laajuus sekä se miten pohjoiseteläsuuntainen viheryhteys Helsingistä Sipooseen turvataan, tulisi kuitenkin päättää vasta Sipoon suunnitelmien ja alueliitosasian ratkettua." Däremot konstateras det att "Helsingin kaupunki on ilahtunut siitä, että yleiskaavaehdotuksessa on Västerkullan kiilan rajaan merkitty nuolella tavoitteellinen merkintä 'raideliikenteen kehittämissuunta' ja tu-merkinnällä täsmennys 'liikenneväylän tunneliosuus'." Dess värre stämmer pilen väl överens med det altermativa förslaget att metrolinjen från Mellungsbacka förlängs till Håkansböle i Vanda. Detta alternativ finns även inritat på landskapslanen, men Vanda har varit tillmötesgående nog att inte rita ut denna metrolinje på generalplanen. Istället har man ritat ut en linje för snabbspårvagn från Mellungsbacka till Håkansböle.
Vanda har även publicerat äldre utlåtande från en tidigare utlåtelserunda under rubriken "Yleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niiden vastineet 19.3.07". Sammaställningen inkluderar ett utlåtande som Helsingfors gav den 9 maj 2005. Jag citerar ur helsingfors utlåtande:
I sitt utlåtande från 2005 låter Helsingfors alltså förstå att Vanda riskerar hota huvudstadsregionens utveckling österut. Däremot noteras faktiskt "Sipoon joitakin suunnitelmia Itäsalmen alueella", som ses som ett tecken på att man i Sibbo i någon mån har sett "näiden alueiden rakentamisen seudullisia mahdollisuuksia". Vad Helsingfors här syftar på lämnar jag åt läsaren att fundera ut. I utlåtandet ger Helsingfors en fullständigt felaktig bild av sin markegendom på 1 750 hektar, som i verkligheten är utspridd på en stor del av kommunen och till största delen är helt olämplig för bebyggelse. (Föreningen För Sibbo har igår på föreningens webbplats publicerat bilder från Helsingfors "färdiga tomtmark" vid Husövägen.) Även i utlåtandet från 2005 kräver Helsingfors att området "mellan Västerkulla och gränsen till Sibbo" markeras som utredningsområde. Jag citerar:
Trots att Helsingfors med Pekka Myllyniemis hjälp lyckades få Nylands förbund att kräva att Västersundom görs till utredningsområde har Vanda på sin nya generalplan markerat hela området som rekreationsområde.
För övrigt var det Helsingfors förvaltningsdomstol och Högsta förvaltningsdomstolen som med sina beslut från den 7 juli 2004 (04/0544/5) respektive den 26 maj 2005 (T 1255) stoppade planerna på ett köpcentrum i Östersundom, "valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokitellulle alueelle" ("Hallinto-oikeuksien asemakaavaratkaisujen kumoutumisperusteet 2001–2005").
En detalj som jag ännu inte kommenterat är att Tikkanen i sin bok ägnar relativt mycket utrymme åt planerna på ett köpcentrum i Östersundom. Det förefaller som om Tikkanen anser att de som fällde planerna på ett köpcentrum bär ansvar för Helsingfors agerande. Min egen uppfattning är att Sibbo genom planerna på ett affärscentrum snarare bjöd ett lillfinger åt Helsingfors. Det är svårt att veta hur det förhåller sig, då det från Helsingfors kom motstridiga signaler. Åtminstone jämnade Sibbo genom planerna på ett köpcentrum vägen för en "utvidgning av samhällstrukturen".
Liksom jag nämnde i gårdagens blogginlägg godkände stadsfullmäktige i Vanda på måndagen den nya generalplanen för Vanda. Vanda har tillsammans med generalplanen publicerat olika sammanställningar av dokument, bl.a. ett med utlåtanden och svar på utlåtanden ("Yleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niiden vastineet 24.10.07"). Bland utlåtandena finn Sibbo kommuns utlåtande över förslaget till generalplan för Vanda. (Utlåtandet i vilket Sibbo kritiserar Vanda för att bl.a. ha markerat hela den så kallade Västerkulla kilen som grönområde, har bifogats till Sibbo kommuns besvär över statsrådets gränsbeslut.) Här finns även Helsingfors stads utlåtande från den 18 juni 2007. Jag citerar ur det rätt anmärkningsvärda utlåtandet:
Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista 25.8.2003 ja seikkaperäisen lausunnon yleiskaavaluonnoksesta. Molemmissa lausunnoissa kiinnitettiin vakavaa huomiota erityisesti siihen seikkaan, ettei Vantaa lainkaan ole ottanut yleiskaavassaan huomioon seudullisessa yhteistyössä erittäin tärkeänä pidettyä kaupunkirakenteen avaamista raideliikenteen (metron jatkeen) varassa Helsingistä itään Vantaalle ja edelleen Sipooseen. Yleiskaavan aluevarausmerkinnät Vantaalla ovat tältä osin ennallaan eli pääosin suojelu- ja virkistysalueita.
Näin siitä huolimatta, että Uudenmaan maakuntakaavassa merkittävä osa nk. Västerkullan kiilan alueesta, aina Kehä III:een saakka on osoitettu taajama-alueeksi. Kaavaselostuksen sivulla 14 todetaan, että maakuntahallitus päätti 23.8.2004 maakuntakaavaehdotusta käsitellessään edellyttää, että" nk. Västerkullan alueen kehittämisvaihtoehdot selvitetään vaihekaavan tai muun vastaavan prosessin kautta yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt."
Meneillään oleva yleiskaavatyö olisi tarjonnut tähän mitä parhaimmat mahdollisuudet. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet tulisi voida varata asuntorakentamiseen, samalla kuitenkin tärkeät luonnonsuojelu- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Se myös tukisi mitä parhaiten väestön ja palvelujen säilymistä alueella, mistä kaavaselostuksessa aiheellisesti kannetaan huolta.
Kun Sipoon lounaisosaa koskeva kuntajaon muutos on parhaillaan valtioneuvostossa ratkaistavana ja Sipoossa tekeillä oleva yleiskaava on luonnosvaiheessa, olisi tarkoituksenmukaista merkitä Kaakkois-Vantaa nyt käsillä olevassa kaavassa selvitysalueeksi.
Näin siitä huolimatta, että Uudenmaan maakuntakaavassa merkittävä osa nk. Västerkullan kiilan alueesta, aina Kehä III:een saakka on osoitettu taajama-alueeksi. Kaavaselostuksen sivulla 14 todetaan, että maakuntahallitus päätti 23.8.2004 maakuntakaavaehdotusta käsitellessään edellyttää, että" nk. Västerkullan alueen kehittämisvaihtoehdot selvitetään vaihekaavan tai muun vastaavan prosessin kautta yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt."
Meneillään oleva yleiskaavatyö olisi tarjonnut tähän mitä parhaimmat mahdollisuudet. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet tulisi voida varata asuntorakentamiseen, samalla kuitenkin tärkeät luonnonsuojelu- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Se myös tukisi mitä parhaiten väestön ja palvelujen säilymistä alueella, mistä kaavaselostuksessa aiheellisesti kannetaan huolta.
Kun Sipoon lounaisosaa koskeva kuntajaon muutos on parhaillaan valtioneuvostossa ratkaistavana ja Sipoossa tekeillä oleva yleiskaava on luonnosvaiheessa, olisi tarkoituksenmukaista merkitä Kaakkois-Vantaa nyt käsillä olevassa kaavassa selvitysalueeksi.
Jag har i mina blogginlägg "Utredningsmannens tidigare ställningstaganden. Den 20 oktober 2006" och "Alternativa planer för Västersundom. Den 30 december 2006" noterat att det var Pekka Myllyniemi som understödde Pekka Sauris förslag att "utvecklingsalternativen för det såkallade Västerkulla-området utreds via en etapplan eller en annan motsvarande process i samarbete med berörda myndigheter". I blogginlägget från den 20 oktober 2006 skrev jag felaktigt att Sauris förslag godkändes vid landskapsfullmäktigemötet den 14 december 2004. I själva verket var det, liksom Helsingfors säger i det ovanciterade utlåtandet, just vid landskapsstyrelsmötet den 23 augusti 2004 som landskapsstyrelsen föreslog att göra "Västerkullakilen" till utredningsområde. (Beslutsprocessen vid landskapsstyrelsens möte finns dokumenterat i ett protokollutdrag från landskapsfullmäktigemötet den 14 december 2004.)
Helsingfors säger i sitt utlåtande över förslaget till generalplan vidare att "Västerkullan kiilassa viheralueiden laajuus sekä se miten pohjoiseteläsuuntainen viheryhteys Helsingistä Sipooseen turvataan, tulisi kuitenkin päättää vasta Sipoon suunnitelmien ja alueliitosasian ratkettua." Däremot konstateras det att "Helsingin kaupunki on ilahtunut siitä, että yleiskaavaehdotuksessa on Västerkullan kiilan rajaan merkitty nuolella tavoitteellinen merkintä 'raideliikenteen kehittämissuunta' ja tu-merkinnällä täsmennys 'liikenneväylän tunneliosuus'." Dess värre stämmer pilen väl överens med det altermativa förslaget att metrolinjen från Mellungsbacka förlängs till Håkansböle i Vanda. Detta alternativ finns även inritat på landskapslanen, men Vanda har varit tillmötesgående nog att inte rita ut denna metrolinje på generalplanen. Istället har man ritat ut en linje för snabbspårvagn från Mellungsbacka till Håkansböle.
Vanda har även publicerat äldre utlåtande från en tidigare utlåtelserunda under rubriken "Yleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niiden vastineet 19.3.07". Sammaställningen inkluderar ett utlåtande som Helsingfors gav den 9 maj 2005. Jag citerar ur helsingfors utlåtande:
Vantaan itäisen osan kaavamerkinnät ja jotkin liikenneratkaisut vaativat vielä tarkennusta.
Pääkaupunkiseudun kehitystä ei saa estää
Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista antamassaan lausunnossa Helsingin kaupunki painotti voimakkaasti tarvetta varmistaa pääkaupunkiseudun laajentumissuunta myös itään metroon tukeutuen. Vantaan kaakkoisosassa on merkittävä mahdollisuus lisätä asuntotuotantoa jatkamalla metroyhteyttä suoraan Mellunmäen asemalta itään Vantaalle ja Sipooseen. Tämä pääkaupunkiseudun maankäyttöyhteistyön yksi ydinkohta ja keskeinen kehittämiskohde on yleiskaavaluonnoksessa yllättäen täysin sivuutettu.
Yleiskaavaluonnoksessa koko laaja Itäväylän ja Porvoonväylän välinen rakentamaton alue on merkitty virkistysalueeksi. Merkintöjä ei voi pitää hyväksyttävinä etenkään, kun seudulliset kehittämistavoitteet ilmaisevassa, joulukuussa 2004 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on Kehä III:een saakka osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka läpi kulkee ohjeellinen metrovaraus.
Heti näiden Vantaan alueiden takana myös Sipoon puolella on Helsingin omistuksessa varsin laajoja alueita eli yhteensä noin 1 750 ha. Vantaan tai Sipoon suunnitelmissa ei kenties vielä ole nähty näiden alueiden rakentamisen seudullisia mahdollisuuksia samalla tavoin kuin Helsingissä, lukuun ottamatta Sipoon joitakin suunnitelmia Itäsalmen alueella. Vaikka alueiden varsinainen rakentaminen olisi vielä kaukana, yleiskaavamerkinnöillä on olennainen merkitys sille, miten kyseisten alueiden kehittämiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan. Luonnoksen virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisen oleellista vaikeuttamista.
Pääkaupunkiseudun kehitystä ei saa estää
Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista antamassaan lausunnossa Helsingin kaupunki painotti voimakkaasti tarvetta varmistaa pääkaupunkiseudun laajentumissuunta myös itään metroon tukeutuen. Vantaan kaakkoisosassa on merkittävä mahdollisuus lisätä asuntotuotantoa jatkamalla metroyhteyttä suoraan Mellunmäen asemalta itään Vantaalle ja Sipooseen. Tämä pääkaupunkiseudun maankäyttöyhteistyön yksi ydinkohta ja keskeinen kehittämiskohde on yleiskaavaluonnoksessa yllättäen täysin sivuutettu.
Yleiskaavaluonnoksessa koko laaja Itäväylän ja Porvoonväylän välinen rakentamaton alue on merkitty virkistysalueeksi. Merkintöjä ei voi pitää hyväksyttävinä etenkään, kun seudulliset kehittämistavoitteet ilmaisevassa, joulukuussa 2004 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on Kehä III:een saakka osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka läpi kulkee ohjeellinen metrovaraus.
Heti näiden Vantaan alueiden takana myös Sipoon puolella on Helsingin omistuksessa varsin laajoja alueita eli yhteensä noin 1 750 ha. Vantaan tai Sipoon suunnitelmissa ei kenties vielä ole nähty näiden alueiden rakentamisen seudullisia mahdollisuuksia samalla tavoin kuin Helsingissä, lukuun ottamatta Sipoon joitakin suunnitelmia Itäsalmen alueella. Vaikka alueiden varsinainen rakentaminen olisi vielä kaukana, yleiskaavamerkinnöillä on olennainen merkitys sille, miten kyseisten alueiden kehittämiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan. Luonnoksen virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisen oleellista vaikeuttamista.
Seudun tasapainoisen kehityksen toteuttamiseksi yhdyskuntarakennetta on kehitettävä myös idässä. Tämä tapahtuu parhaiten tukeutumalla raideliikenteeseen, tässä tapauksessa metroon. Tämän vuoksi Vantaan yleiskaavaan tulisi merkitä metrovaraus välittömästi Helsingin rajalta Länsimäestä Sipoon rajalle niin, että metro voi jatkua luontevalla tavalla Sipoon puolella vähintään Itäsalmeen. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet, siltä osin kuin nyt ne on merkitty virkistyskäyttöön, tulee osoittaa asuntorakentamisen alueeksi, kuitenkin niin, että pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Porvarinlahdelta, Mustavuorelta ja Vuosaaren Uutelasta pohjoiseen turvataan.
Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että tätä pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta olennaista kysymystä ei pidä eikä voi lykätä kauemmas tulevaisuuteen vaan siihen tulee ottaa kantaa tällä yleiskaavakierroksella. Vähintäänkin kyseiset alueet tulee merkitä selvitysalueiksi tai vaihtoehtoisella merkinnällä nykyinen käyttö/uusi käyttö, kuten Helsingin yleiskaavassa on tehty sellaisten alueiden osalta, joiden kehittämisen yksityiskohdat eivät vielä ole kaikilta osin ratkaistuja. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laajat virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäisen kasvusuunnan kestävään kehitykseen perustuvan laajenemisen estymistä.
Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että tätä pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta olennaista kysymystä ei pidä eikä voi lykätä kauemmas tulevaisuuteen vaan siihen tulee ottaa kantaa tällä yleiskaavakierroksella. Vähintäänkin kyseiset alueet tulee merkitä selvitysalueiksi tai vaihtoehtoisella merkinnällä nykyinen käyttö/uusi käyttö, kuten Helsingin yleiskaavassa on tehty sellaisten alueiden osalta, joiden kehittämisen yksityiskohdat eivät vielä ole kaikilta osin ratkaistuja. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laajat virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäisen kasvusuunnan kestävään kehitykseen perustuvan laajenemisen estymistä.
För övrigt var det Helsingfors förvaltningsdomstol och Högsta förvaltningsdomstolen som med sina beslut från den 7 juli 2004 (04/0544/5) respektive den 26 maj 2005 (T 1255) stoppade planerna på ett köpcentrum i Östersundom, "valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokitellulle alueelle" ("Hallinto-oikeuksien asemakaavaratkaisujen kumoutumisperusteet 2001–2005").
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar