Skriftligt spörsmål om betydelsen av folkomröstningar. Den 22 december 2007

Riksdagsledamot Antti Kaikkonen har under den gångna veckan lämnat in ett skriftligt spörsmål till riksdagens talman. Rubriken är "Kunnallisen kansanäänestyksen kunnioittaminen". Jag citerar ur spörsmålet:

Valtioneuvoston 28.6.2007 tekemä päätös kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä on merkittävä kuntajakolain tulkintaa ohjaava ennakkoratkaisu. Vastaavia osakuntaliitoksia ei ole aiemmin tehty. Päätös loukkaa useiden merkittävien kuntajakolakiin perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan vakavalla tavalla kuntajakolakia. Myös asian esitellyt ministeri Mauri Pekkarinen katsoi päätökseltä puuttuvan lailliset edellytykset.

Kunnan asukkaiden ja kuntien oikeus itsehallintoon on niin kansainvälisoikeudellisesti kuin kansallisen perustuslain nojalla tunnustettu. Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan. Sen 3. artiklan mukaan kunnallisen itsehallinnon keskeisin periaate on yhteisön - kunnan - asukkaiden oikeus omavastuiseen paikalliseen asioiden hoitoon kuntarajoin rajatulla alueellaan. Kuten asiantuntijat toteavat, peruskirjan noudattamisessa ei eurooppalaisen käsityksen mukaan ole kyse pelkästään muodollisesta artiklojen kirjaimellisesta minimitason ylittämisestä, vaan periaatteellisesta ja tavoitteellisesta itsehallinto-oikeuden toteuttamisesta. Peruskirjan perusteluissa on lisäksi aikanaan todettu, että juuri kunnan alueen loukkaamattomuuden suoja ja turva aluejakojen mielivaltaisia muutoksia kohtaan on yksi itsehallinto-oikeuden kulmakivistä. Euroopan neuvoston kuntia ja alueita edustava kongressi myös seuraa peruskirjan sisällön ja tavoitteiden toteutumista.
...

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Katsooko hallitus, että kansanäänestyksessä kanavoituneella kuntalaisten yksimieliselläkään mielipiteellä ei ole merkitystä kunnalliseen itsehallintoon kajottaessa huolimatta perusoikeusmyönteisen laintulkinnan vahvistuvasta roolista, ja haluaako hallitus vahvistaa kansanäänestystä osallistumisen väylänä ja oikeudellisena keinona kanavoida kansalaisten tahtoa?

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar