För två år sedan såg det ut som om Centern var det mest metropolvänliga partiet av alla. Efter Centerns partikongress är det svårt att förstå hur Matti Vanhanen för två år sedan kunde hävda att partiet står bakom en inkorporering av sydvästra Sibbo. År 2006 var det uttryckligen centerministrarna Manninen, Vanhanen och Kiviniemi som talade för Helsingfors behov att expandera, men de hade inte partiets stöd för sin metropolpolitik. Istället pressades Vanhanen och Manninen att stöda "metropolens" expansion för att rädda kommunreformen. Manninen sitter inte längre kvar som minister. Vid veckoslutets partikongress återvaldes Mari Kiviniemi inte längre till viceordförande, vilket förvagar möjligheterna till inflytande för Centern i Helsingfors och samtidigt försvagar Vanhanens poition i partiet. Å andra sidan fösvarar Kiviniemi nu Sibbo och Östra Nylands förbund mot det fusionsivrande Samlingspartiet. Vid partikongressen återvaldes däremot partisekreteraren Jarmo Korhonen, som starkt kritiserat Vanhanens fjäskande för "metropolen". Den aktuella uppståndelsen kring valfinansieringen skyllde Centern på huvudstadens medier. Och Matti Vanhanen gick själv åt mot "det nya betongpartiet" samtidigt som han tog avstånd från "metropolmodellen". Jag citerar ur Vanhanens politiska översikt från den 14 juni:
I dagens Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Vapaavuori puolustaa tiivistä rakentamista". Artikeln publicerades på tidningens webbålats redan igår på eftermiddagen under rubriken "'Betonipuolueen' Vapaavuori puolustaa tiivistä rakentamista". Artikeln, som utgår från Samlingspartiets färska kaupunkiseutukannanotto, är ytterligare en påminnelse om hur olika uppfattningar å ena sidan Samlingspartiet och den nuvarande bostadsministern Jan Vapaavuori och å andra sidan Centern, Vanhanen och den föregående bostadsministern Hannes Manninen har på utvecklingen av samhällstrukturen. Egentligen är båda uppfattningarna svåra att förena med en inkorporering av sydvästra Sibbo, men Vapaavuori vill fortfarande göra sydvästra Sibbo till en tät- men lågbebyggd "trädgårdsstad", vilket är en självmotsägelse. Jag citerar ur artikeln i dagens Helsingin Sanomat:
Helsingin Sanomat har idag även publicerat en artikel med rubriken "HS:n nimiraati ristisi Lounais-Sipoon Östersundomiksi" och en text med rubriken "Raati oli tylynä Taka-Pajulalle ja Skutsille".
Ilmastonmuutoksen hillinnän varjolla ajetaan myös muita poliittisia tavoitteita. Keskittämispolitiikka on yksi näistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen varjolla vastustetaan haja-asutusta ja hajakeskitettyä yhdyskuntarakennetta, joka pitää koko Suomen asuttuna. Uusi betonipuolue toitottaa isojen keskusten ekologisuutta suhteessa haja-asutukseen.
...
Hallitusohjelmassa mainittu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei tarkoita keskittämistä. Mielestäni kaupunkialueille ja taajamissa on mahdollisuuksia jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen, mikä voi tapahtua ihmisten asumistoiveet huomioiden ja riittävistä virkistysalueista huolehtien. Maaseutualueille tuleva uusi asutus tulisi mielestäni ohjata kyliin, mikäli se on mahdollista. Kylämäisellä asuinympäristöllä on vetovoimaa, mutta usein ongelmana on vähäinen tontti- ja talotarjonta kylissä. Mielestäni eheyttämisen tarpeen voi kiteyttää siten, että kaupungeissa asumista eheytetään ja maalla hyödynnetään hyvät asuinpaikat ja otetaan ympäristö huomioon. Olen vanhan puutarhakaupunki-ideologian kannattaja.
...
Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne voi joko perustua kehittyvään hajakeskitettyyn malliin, jossa on maakunnissa vahvoja alueellisia keskuksia tai metropolimalliin, jossa Suomi on vain muutamia keskuksia. Minulle valinta on selvä. Olen hajakeskittämisen kannattaja. Suosin taajamia ja kaupunkeja, joissa mittakaava on ihmisen kokoinen ja arkielämä palveluineen on sujuvaa.
Tasapainoista aluekehitystä edistämällä kasvu jakaantuu tasaisemmin eri alueille. Näin voidaan parhaiten hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja palvelurakenteita sekä tukea ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa kullekin mieleisin asuin- ja toimintaympäristö. Samalla voidaan hillitä asuntojen hintoja kasvukeskuksissa.
...
Hallitusohjelmassa mainittu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei tarkoita keskittämistä. Mielestäni kaupunkialueille ja taajamissa on mahdollisuuksia jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen, mikä voi tapahtua ihmisten asumistoiveet huomioiden ja riittävistä virkistysalueista huolehtien. Maaseutualueille tuleva uusi asutus tulisi mielestäni ohjata kyliin, mikäli se on mahdollista. Kylämäisellä asuinympäristöllä on vetovoimaa, mutta usein ongelmana on vähäinen tontti- ja talotarjonta kylissä. Mielestäni eheyttämisen tarpeen voi kiteyttää siten, että kaupungeissa asumista eheytetään ja maalla hyödynnetään hyvät asuinpaikat ja otetaan ympäristö huomioon. Olen vanhan puutarhakaupunki-ideologian kannattaja.
...
Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne voi joko perustua kehittyvään hajakeskitettyyn malliin, jossa on maakunnissa vahvoja alueellisia keskuksia tai metropolimalliin, jossa Suomi on vain muutamia keskuksia. Minulle valinta on selvä. Olen hajakeskittämisen kannattaja. Suosin taajamia ja kaupunkeja, joissa mittakaava on ihmisen kokoinen ja arkielämä palveluineen on sujuvaa.
Tasapainoista aluekehitystä edistämällä kasvu jakaantuu tasaisemmin eri alueille. Näin voidaan parhaiten hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja palvelurakenteita sekä tukea ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa kullekin mieleisin asuin- ja toimintaympäristö. Samalla voidaan hillitä asuntojen hintoja kasvukeskuksissa.
Kokoomuksen tuore kaupunkikannanotto haluaa hillitä suomalaisen yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lisäksi kaavoituksessa on lisättävä poliittista valtaa, määritteli kansanedustaja Tapani Mäkinen.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ihmetteli pääministerin kotikaupungin Nurmijärven hajautumista. Nurmijärvellä on Mäkisen laskujen mukaan kymmenen keskusta:
"Sellaisia kyliä, joilla on ihmeelliset nimet. Kolme keskusta riittäisi, nytkin Nurmijärvellä on vaikea järjestää joukkoliikennettä kaikille."
Länsi-Sipoossa Vapaavuori toteuttaisi puutarhakaupunkimallia eli matalaa saisi rakentaa mutta tiiviimmin kuin nykyisin ja selkeämmin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
"Suomesta tiiviin puutarhakaupungin mallia ei löydy. Kun on rakennettu kehyskuntiin, on toteutettu suunnitelmatonta hajarakentamista Lounais-Sipoossa päästäisiin melkein yhä tehokkaaseen kuin kerrostaloasumisessa", Vapaavuori arvioi.
Kaupunkikannanotto kannustaa kuntaliitoksiin. Mäkinen yhdistäisi esimerkiksi Keravan, Järvenpään ja Tuusulan.
Helsingin Sanomat har idag även publicerat en artikel med rubriken "HS:n nimiraati ristisi Lounais-Sipoon Östersundomiksi" och en text med rubriken "Raati oli tylynä Taka-Pajulalle ja Skutsille".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar