Domslut föregår lagen. Den 6 april 2009

Helsingin Sanomat har publicerat en artikel med rubriken "Harva vantaalainen yltäisi yhdistetyn suur-Helsingin valtuustoon". Jag har behandlat samma ämne i mitt inlägg "Apropå. Den 8 november 2008".

Svenska Yle har publicerat en notis med rubriken "Vanda behandlar fusionsutredning" och finska Yle en notis med rubriken "Helsingin ja Vantaan yhdistymiskaavailuista tutkintapyyntö". Jag citerar ur den senare notisen:

Yksityishenkilön jättämä tutkintapyyntö koskee Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkistä (Kok.) ja Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusta.
Tutkintapyynnössä esitetään, että Mäkinen ja Pajunen ovat yhdistymisselvityksestä ja sen vaikutuksista neuvotellessaan painostaneet muita päätöksentekijöitä.

Vartti har publicerat en notis med rubriken "Väite: Jussi Pajunen painostanut päättäjiä".
Helena Tuuri-Tammela, vars pro gradu avhandling "Kunnallisen jaotuksen muuttaminen: Oikeudelliset edellytykset ja kunnallinen itsehallinto" jag berört i blogginläggen "Jura novit curia. Den 17 januari 2009", "Absurda slutsatser. Den 20 januari 2009" och "En hälsning från Storkyro. Den 3 februari 2009", har på sin blogg följt med beredningen av revideringen av kommunindelningslagen. Redan en dag före kommunindelningslagsarbetsgruppen överlämnade sitt förslag skrev Tuuri-Tammela ett blogginlägg med rubriken "Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin", där hom bl.a. noterade följande angående den nuvarande kommunindelningslagen:

Oikeudellisten edellytysten täyttyessä ministeriö voi päättää kuntajakomuutoksen, jolleivät kunnat vastusta asiaa. Muunlaisessa tapauksessa päätösvalta kuuluisi valtioneuvostolle, jonka kuntajakolaille melko vieraita tulkintaperusteita oli nähtävissä jo tapauksessa Sipoo-Helsinki-Vantaa. Eikä Korkein Hallinto-oikeus tuota päätöstä kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta, koska kyse oli suuresta alueesta ja liitosta vastustettiin Sipoossa yli 90 %:sti.

Dagen efter att arbetsgruppen hade överlämnat sitt lagförslag till kommunminister Mari Kiviniemi skrev Tuuri-Tammela ett mycket betydelsefullt inlägg på sin blogg. Jag citerar här ur inlägget, som har rubriken "Kuntajakolain muutosesityksestä":

Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty siis Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. KHO ei valtioneuvoston tekemää Sipoon huomattavien osien pakkoliitosta kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta, etenkin pakkoliitokselle vaadittujen edellytysten erityistä painavuutta, on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta.
Joka tapauksessa selkein valta ratkaista kuntajakomuutosten oikeudelliset edellytykset on eduskunnalla säätämällä asiasta laki. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa myös reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi.
Tuon Valtioneuvoston tekemän Sipoo -ratkaisun perustelujen kirjoittanut esittelijä Arto Sulonen oli nyt laatimassa uutta kuntajakolakiesitystä. Nyt tästä esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen.
Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?

Fallet Sibbo