Yle har publicerat en notis med rubriken "Vanda säger ja till fusionsutredning". Helsingin Sanomat har publicerat en artikel med rubriken "Vantaa lähtee selvittämään liitosta Helsingin kanssa ". I artikeln noteras det att "Useissa puheenvuoroissa liitosselvitystä verrattiin Helsingin kanssa flirttailuun, monissa muistutettiin Helsingin Sipoon-valtauksesta." Helsingin Sanomat glömmer att nämna Sfp bland de grupper som röstade för en utredning. I går noterade medierna misstankar om påtryckningar angående ställningstagandet till en samgångsutredning. Fullmäktigeledamoten Patrik Karlsson förnekade att det skulle ha förekommit påtryckningar, men hans förklaringar till varför Sfp skulle rösta för en utredning stämde inte överens med de förklaringar som partikamraten Göran Härmälä gett. Klart är att Sfp:s två representanter i Vanda stadsfullmäktige med- eller motvilligt hade lovat Tapani Mäkinen att rösta för en utredning.
Frågan är varför det inte skulle ha förekommit påtryckning i frågan om Vanda bör gå med på en utredning, då påtryckningar och rena utpressningar hörde till vardagen i fallet Sibbo. Uutispäivä Demari publicerade igår en artikel med rubriken "Kookoomuksen rivit säröilevät Vantaalla: Helsinki-liitos ei olekaan läpihuutojuttu", där den samlingspartistiska ledamoten Paula Lehmuskallio berättar om påtryckningar. Jag citerar ur artikeln:
>>- Tässä on painostettu ja ostettu ihmisiä muistakin ryhmistä. Olen tulossa maanantaina kesken lomani ja tulen äänestämään. Tiukoille menee. Minulle on viestitetty etten saisi tulla saliin ollenkaan, Lehmuskallio tuhahtelee. ...
Paula Lehmuskallio myöntää, ettei hän ole ensimmäistä kertaa napit vastakkain oman puolueensa, kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa.
- Minä olin eri mieltä kokoomuksen kanssa niin kutsutusta Västerkullan kiilasta.
- Olisin halunnut, että Vantaa olisi neuvotellut maakaupoista. Kiila annettiin ilmaiseksi. Siitä ei neuvoteltu. En hyväksynyt sitä, enkä hyväksy kaupunkien yhdistymisselvitystäkään, Lehmuskallio toteaa. ...
Hän ounastelee, että mahdollinen selvitystyö olisi niin kutsutusti tarkoitushakuinen.
- Jos tehtävä Helsingin ja Vantaan yhdistämiseksi jollekin annetaan, niin olisi perin kummallista, jos selvityksen tekijä päätyisi johonkin muuhun johtopäätelmään kuin kaupunkien yhdistämiseen, Paula Lehmuskallio ounastelee. <<
Lehmuskallio torde ha rätt i mycket av vad hon säger, men då det gäller Västerkullakilen, så ersatte staten Vanda genom finansiering av Ringbanan. Denna ersättning kan Mäkinen dock inte öppet medge
I gårdagens inlägg "Domslut föregår lagen. Den 6 april 2009" noterade jag två blogginlägg av Helena Tuuri-Tammela, "Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin" och "Kuntajakolain muutosesityksestä". Tidningen Ilkka publicerade den 27 mars under rubriken "Alueellinen eheys on yhteisen kuntarajan vaatimus" en kolumn av Tuuri-Tammela. Kolumnen innehåller textavsnitt ur de tvp ovannämnda blogginläggen. Jag återger här det avslutande stycket i kolumnen:
>>Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi. Nyt esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen. Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?<<
Fallet Sibbo
Frågan är varför det inte skulle ha förekommit påtryckning i frågan om Vanda bör gå med på en utredning, då påtryckningar och rena utpressningar hörde till vardagen i fallet Sibbo. Uutispäivä Demari publicerade igår en artikel med rubriken "Kookoomuksen rivit säröilevät Vantaalla: Helsinki-liitos ei olekaan läpihuutojuttu", där den samlingspartistiska ledamoten Paula Lehmuskallio berättar om påtryckningar. Jag citerar ur artikeln:
>>- Tässä on painostettu ja ostettu ihmisiä muistakin ryhmistä. Olen tulossa maanantaina kesken lomani ja tulen äänestämään. Tiukoille menee. Minulle on viestitetty etten saisi tulla saliin ollenkaan, Lehmuskallio tuhahtelee. ...
Paula Lehmuskallio myöntää, ettei hän ole ensimmäistä kertaa napit vastakkain oman puolueensa, kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa.
- Minä olin eri mieltä kokoomuksen kanssa niin kutsutusta Västerkullan kiilasta.
- Olisin halunnut, että Vantaa olisi neuvotellut maakaupoista. Kiila annettiin ilmaiseksi. Siitä ei neuvoteltu. En hyväksynyt sitä, enkä hyväksy kaupunkien yhdistymisselvitystäkään, Lehmuskallio toteaa. ...
Hän ounastelee, että mahdollinen selvitystyö olisi niin kutsutusti tarkoitushakuinen.
- Jos tehtävä Helsingin ja Vantaan yhdistämiseksi jollekin annetaan, niin olisi perin kummallista, jos selvityksen tekijä päätyisi johonkin muuhun johtopäätelmään kuin kaupunkien yhdistämiseen, Paula Lehmuskallio ounastelee. <<
Lehmuskallio torde ha rätt i mycket av vad hon säger, men då det gäller Västerkullakilen, så ersatte staten Vanda genom finansiering av Ringbanan. Denna ersättning kan Mäkinen dock inte öppet medge
I gårdagens inlägg "Domslut föregår lagen. Den 6 april 2009" noterade jag två blogginlägg av Helena Tuuri-Tammela, "Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin" och "Kuntajakolain muutosesityksestä". Tidningen Ilkka publicerade den 27 mars under rubriken "Alueellinen eheys on yhteisen kuntarajan vaatimus" en kolumn av Tuuri-Tammela. Kolumnen innehåller textavsnitt ur de tvp ovannämnda blogginläggen. Jag återger här det avslutande stycket i kolumnen:
>>Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi. Nyt esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen. Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?<<
Fallet Sibbo
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar