I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kirkkonummi hakee naapureista tukea Suur-Helsinkiä vastaan". Jag återger här början på artikeln:
>>Kirkkonummi haluaa selvittää kuntaliitokset naapureidensa Siuntion, Inkoon ja Vihdin kanssa.
Kyseessä lienee puolustautuminen, sillä yhtenä motiivina on pelko Suur-Helsingistä.
"Haluammeko jatkossa olla osa suurkaupunkia vai dynaaminen maalaiskunta?" Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok) kysyy.
Hänen mukaansa Helsinki on väläytellyt mahdollisuutta ottaa Kirkkonummi ja Sipoo mukaan Suur-Helsinki-tarkasteluun. Haapaniemen mukaan osana Suur-Helsinkiä Kirkkonummesta tulisi väliinputoaja, joka ei saisi pitää kiinni omasta palvelurakenteestaan.
"Esimerkiksi pienistä kyläkouluista pitäisi varmaan suurkaupungissa luopua."<<
I blogginläggen "Kommunindelningslagarbetsgruppens förslag. Den 28 mars 2009" och "Behov av ändring i kommunindelningslagen. Den 29 mars 2009" har jag skrivit om Kommunindelningslagarbetsgruppens promemoria ("Ehdotus uudeksi kuntajakolaiksi"), finansministeriet publicerade senaste onsdag. Fallet Sibbo har i hög grad satt sina spår i så väl lagförslaget som promemorian i övrigt. Bland de personer och instanser som komunindelningslagsarbetsgrupen har begärt utlåtande av hör lantmäteriverket, HFD, Kaarlo Tuori och Sibbo kommun. Sibbo nämns även på flera ställen i promemorian. Här ett plock:
>>Lain esitöissä ei ole tarkasteltu tilanteita, joissa edellä mainitut erityisen painavat 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Sen sijaan oikeuskäytännössä on tulkittu sitä, milloin kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa mainitut erityisen painavat 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät ja minkä alueen näkökulmasta edellytysten täyttymistä on arvioitava. Sipoon kunnan osan liittämistä Helsingin kaupunkiin koskeva valtioneuvoston päätös tehtiin kesäkuussa 2007 vastoin Sipoon kunnan tahtoa. Edellä mainitut alueen asukasmäärää ja pinta-alaa koskevat rajat ylittyivät. Tapausta koskevan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2008:1) mukaan kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset täyttyivät tapauksessa kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös erityisen painavina.Valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta ratkaistaessa oli tältä osin otettava huomioon, että kysymyksessä oli erityinen Helsingin seutuun kuuluva alue, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien muodostamaa aluetta. Alue on maan muista kunnallisista jaotuksista poikkeava alue. Edellytyksiä arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti huomioon liitosalueen sijainnin ja sen merkityksen Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehit tämiselle sekä liitoksen luomat edellytykset parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista sekä liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. ...
Jos kunnat eivät pääse taloudellisesta selvityksestä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan kuntajakolain 21 §:n mukaan hallintoriitaasiana hallintooikeudessa. Taloudellista selvitystä koskevat hallintoriidat ovat harvinaisia. Yleensä niissä tapauksissa, joissa taloudellisen selvityksen toimittaminen katsotaan tarpeelliseksi, kunnat pääsevät siitä sopimukseen. Poikkeuksena vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välisessä kunnanosaliitoksessa taloudellisesta selvityksestä ei saatu sovittua ja asiaa käsitellään hallintoriita-asiana. ...
Yleisesti ottaen esitykset koskevat suhteellisen pieniä alueita. Joko 10 prosentin maapinta-alaraja tai 5 prosentin väestömääräraja on ylittynyt vain yhdeksässä esityksessä 35:stä lain 7 §:n kierroksella olleesta esityksestä. Maapinta-alaltaan suurin siirrettäväksi esitetty alue on ollut 83,65 km2. Kyseinen alue koski noin kolmasosaa Kylmäkosken kunnasta, jota esitettiin siirrettäväksi Akaan kaupunkiin. Taustalla oli kunnan päätös olla yhdistymättä Akaaseen. Tämä esitys kuitenkin hylättiin ministeriön päätöksellä. Asukasmäärältään suurin esitys on koskenut yhteensä 3 879 asukkaan siirtämistä (Helsingin kaupungin esitys Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettäväksi alueeksi), mutta tämäkin esitys hylättiin ministeriön päätöksellä. Suurin hyväksytty osaliitos tehtiin valtioneuvostossa vastoin yhden asianosaisen kunnan kantaa ja se oli kooltaan yhteensä 28,68 km2 (kuntajakoselvittäjän esitys Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettäväksi alueeksi). Sama osaliitos on myös asukasmäärältään suurin hyväksytty, sillä asukkaita siirtyi yhteensä 2 047. Tämä on myös ainoa esitys, joka on tarkastelujaksolla hyväksytty lain 5 §:n 2 momentin mukaan erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä. ...
Kuntajakolain taloudellista selvitystä koskevat säännökset ovat niukat ja tulkinnanvaraiset. Säännöksiä tulisi selkeyttää siten, että niistä selvästi ilmenee, minkä tyyppiset alueiden siirtymiseen liittyvät taloudelliset menetykset tulee selvityksessä ottaa huomioon ja mahdollisesti korvata. Kuntien sopimusvapaus tulee kuitenkin säilyttää laajana, sillä käytännössä kunnat ovat yleensä päässeet sopimukseen taloudellisesta selvityksestä. Poikkeuksellisena vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa Helsingin ja Sipoon välisessä osaliitoksessa näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan selvityksestä saattaa aiheutua pitkä oikeusprosessi.<<
Borgåbladet har på kvällen publicerat en text med rubriken "Helsingfors väljer mellan metro och snabbspårväg".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar