Kapellviken. Den 13 oktober 2009

Osmo Soininvaara skrev i söndags ett blogginlägg med rubriken "Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.10.2009". Soininvaara brukar skriva blogginlägg där han presenterar föredragningslistan för kommande möten. Den 5 oktober publicerade Soininvaara ett inlägg med rubriken "Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2009", men denna gång har han alltså även efteråt kommenterat mötet, där man tog ställning till planeringen av Björnsö. Soininvaaras blogginlägg innehåller en del märkliga påpekanden. Jag citerar:

Sipoosta liitetyille alueille on tarkoitus asuttaa 35000 henkeä. Tavoite on aika kova, kun samalla tavoitteena on pien(kerros)talovaltainen kaupunki. Päästrategioita on kolme: yksi laajentaisi asutusta hankalasti Sipoonkorpeen päin, toinen taas uhkaisi rannan Natura-alueita. Kolmas säästäisi molemmat, mutta lopputuloksena olisi tylsä kerrostalovaltainen alue.
Meri laineili vapaasti Östersundomin edustalla ja Kappelin luona vielä vuosisadan alussa. Kartanon jokseenkin holtiton jätevesien lasku sikaloista ja navetoista rehevöitti lahdet niin pahasti, että ne ovat nyt umpeen kasvaneita ruovikkoisia alueita. Jos meillä olisi nyt kirkasvetinen lahti ja joku ilmoittaisi aikovansa saastuttaa ne löyhkääviksi ruovikoiksi, sitä pidettäisiin ympäristörikoksena. Nyt tuo ruovikko kuitenkin tarjoaa kodin joillekin harvinaisille lintulajeille, ja tilanne on suojeltu Naturalla.
Minusta lahti pitäisi ruopata entiseen tilaansa siltä osin kuin se on mahdollista Natura-aluetta tuhoamatta; Natura-alue on siinä vähän syrjemmässä, joten ei se ehkä ihan mahdotonta ole.
Natura-suojelun voi myös purkaa, jos hankkii jostain vastaavanlaisen alueen liitettäväksi Naturaan.

I Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" finns ett fotografi (se ovan) som visar att det fanns öppet vatten i Kapellviken ännu i början av förra århundradet. Sedan dess har framför allt landhöjningen gjort sitt, vilket man kan se i Borgarstrandsviken lika väl som i Kapellviken. Soininvaara utalar sig synnerlihgen föraktfullt om Östersundom naturaområden, vilket är märkligt med tanke på hans egen bakgrund i Koijärvi-rörelsen. Bättre blir det inte att Soininvaara går så långt att han antyder att Natura-skyddet kunde upphävas. I en komentar till inlägget kommer han dock till helt andra slutsatser. Jag citerar:

Minä en ehdottanut Natura-varauksen purkamista. Esitin, että selvitetään, voiko ruovikkoista rantaa ruopata ilman, että se tuhoaa Natura-alueen, koska koko vesialue ei kuulu Naturaan.
Tuo ajatus alueen siirrosta toisaalle ei ollut ehdotus vaan toteamus, koska eräs asian korkea asintuntija siitä minulle mainitsi. Kati on todennäköisesti oikeassa siinä, ettei sellaista vaihtoaluetta löydy.
Olen ollut puolustamassa Koijärveä, jossa lintuparatiisi oli nimenomaan seurausta ihmisen tekemästä epäonnistuneesta kuivatuksesta.

Östersundom fågelvatten torde inte kunna ersättas med motsvarande skyddsområde. Men man kan fråga sig varför det överhuvudtaget är så viktigt att exploatera Östersundom, då det finns stora obebyggda områden vid vassbevuxna stränder invid Åboleden (Bredviken) vid gränsen mellan Helsingfors och Esbo. (Bilden nedan.)






Om någonstans så finns det obebyggda och otillgängliga stränder vid Lahtisleden (Gammelstadsviken) på bara några kilometers avstånd från Helsingfors centrum. Helsingfors lär inte ha några planer på att exploatera dessa stränder. Väl så.