Helsingfors Führer. Den 20 mars 2007

Kimmo Oksanen har på sin blogg "Suurkaupungin hai" på Helsingin Sanomats webbplats publicerat ett inlägg med rubriken "Saako Helsingin führeriksi nimitellä". Oksanen gör stort nummer av att föreningen För Sibbo i en kommentar på föreningens webbplats benämner Helsingfors ledning "Helsingin Führerit". Jag citerar:

Niin. saako siis "Helsingin führeriksi" nimitellä? Asiallista se ei ole, ei hyvän tavan mukaista, eikä sivistynyttä tai fiksua. Liekö edes järkevää. Mutta onko se edes laillista?
Kun metropolin tulevaisuutta kohta hallituksen muodostamisen jälkeen aletaan rakentaa, olisi hyvä ja kiva, jos keskustelu pysyisi asiallisena, koska se varmaan toisi mukanaan myös asiallisimmat ratkaisut.

Man får verkligen hoppas på en saklig diskussion om "metropolen" och Sibbo. Hit hör inte prat om språkmurar och påstånden om att Helsingfors bara har kunnat växa i två riktningar. Jag kan medge att jag smått förundrat mig över kommenterarena på För Sibbos diskussionssida. Det är dock skäl att notera att föreningen på inget sätt representerar kommunen, de folkvalda eller Svenska folkpartiet. Jag är inte ens övertygad om att alla aktiva inom föreningen sörjer över att Christel Liljeström (Sfp) inte blev invald till riksdagen. (Oksanen skriver att han besökte föreningens diskussionsspalt för att han ville veta "onko suru nyt surkeimmillaan, kun Sipoon asian puolesta puhunut Christel Liljeström (r) ei päässytkään eduskuntaan".)

Det är klart att kommunstyrelseordföranden och kommundirektören bör uttrycka sig diplomatiskt och korrekt, men en talesman för en invånarförening kan ta sig betydligt större friheter. Benämningen "Helsingin Führerit" var onödig, men den uttrycker nog vad en hel del Sibbobor tycker och känner. Det tyska ordet Führer betyder i sig ingenting mera eller mindre än ledare (johtaja). Alla torde känna till ordets historiska belasting och det är denna belasting som motiverar själva benämningen "Helsingin Führerit". Uttrycket "Helsingin Hitler" vore betydligt grövre. För övrigt har jag själv skrivit ett blogginlägg med rubriken "Vanhanen som Hitler".

På tal om "Helsingin Führerit" så har överborgmästare Jussi Pajunen idag för första gången i år publicerat ett blogginlägg. Även i dagens blogginlägg berör Pajunen Sibbofrågan. Valfreden är nu över. Jag citerar:

Myös Sipoo-esitysten kohtalo on ratkeamassa lähiaikoina. Toivon myönteistä päätöstä. Alueliitoksen toteutuminen käynnistää merkittävän monia hallintokuntia koskevan valmistelun. Helsinki on luvannut uuden yhdyskuntarakenteen toteuttamisessa ripeää etenemistä. Näin myös tulee tapahtumaan.

Pajunens löfte torde vara riktat till den kommande regeringen, men jag skulle inte ge löftet något större värde. Helsingfors har i Sibbofrågan gett många motstridiga löften.

Benämningen "Helsingfors Führer" passar dåligt på styrelseordförande Jan Vapaavuori, emedan han i Sibbofrågan huvudsakliogen fört fram argument som inte är hans egna. Initiativet till annekteringen förefaller komma från tjänstemän och nämnder. Å andra sidan torde inte heller Pajunen själv ha myntat de bevingade orden om väderstreck. I utlåtandet (MS Word) om förslaget till ändring i kommunindelning som Helsingfors stadsfullmäktige gav den 29 november nämns att stadsdirektören som ett kompleterande dokument till inrikesministeriet den 30 juni sände bl.a. stadsstyrelsens utlåtande om utkastet till landskapsplan för Östra Nyland 5.9.2005. I utlåtandet kan man bl.a. läsa följande:

Hallinnolliset rajat eivät vastaa todellisuutta

Huolimatta siitä, että tällä hetkellä perinteinen Uusimaa on hallinnollisesti jaettu kahteen maakuntaan, se muodostaa yhtenäisen eteläisen Suomen rannikkovyöhykkeen ja talousalueen.
...
Kun maakunnan keskiönä pidetään Porvoota ja Loviisaa, siitä seuraa, että esimerkiksi Sipoo näyttäytyy tällöin maakunnan reuna-alueena, jolle sopii luontevasti harvahko asutus ja virkistyspainotteinen maankäyttö. Tällöin unohdetaan, että rajan länsipuolella maakuntien hallinnolliselle rajalle saakka yhdyskuntarakenne on tiivistä ja lähes rajalle ulottuu jo nykyisin metrolinja, jota voitaisiin helposti ja jota olisi taloudellista ja tarkoituksenmukaista jatkaa itään päin.

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Kaupunkirakenne on laajentunut vuosikymmenien kuluessa länteen ja pohjoiseen. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että myös Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista. Uudenmaan maakunta-kaavassa on otettu tähän kanta osoittamalla taajama-alueen kasvu itään ja itämetron jatkaminen Mellunmäestä aina Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan rajalle. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen kaavakartalla tätä jatketta ei ole otettu huomioon.

Det är möjligt att Pajunen är delförfattare till det ovanciterade utlåtandet, men texten härstammar delvis från stadsplaneringsnämndens utlåtande (MS Word) om utkastet till landskapsplan för Östra Nyland från den 25 augusti 2005. Pajunen hade visserligen varit stadsstyrelsens representant i stadsplaneringsnämnden, men han har knappast författat stadsplaneringsnämndens utlåtande. Jag citerar ur utlåtandet:

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Kaupunkirakenne on laajentunut vuosikymmenien kuluessa länteen ja pohjoiseen. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista yhdessä läntisten ja pohjoisten osien kanssa. Uudenmaan maakuntakaavassa on otettu tähän kanta osoittamalla taajama-alueen kasvu itään ja itämetron jatkaminen Mellunmäestä aina Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan rajalle.

Påståendet om ställningstagandet i Landskapsplanen för Nyland är en sanning med modifikation. (Se Alternativa planer för Västersundom. Den 30 december 2006.) Det finns andra stycken i stadsstyrelsens utlåtande som är kopierade från stadsplaneringsnämndens utlåtande, t.ex. följande:

Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia nuolimerkinnöin Keravan-Talman-Nikkilän akselilla. Helsingin kantana on, että koko seudun yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisempaa olisi painottaa ja kehittää juuri eteläistä, Porvoonväylän tuntumaan merkittyä eheyttämisvyöhykettä, jolloin uusi rakenne voisi tukeutua myös olemassa olevan raideliikenteen jatkomahdollisuuksiin.

Sibbo och Östra Nylands förbund hade redan tidigare gått med på att markera området kring E18 som "eheyttämisvyöhyke". Benämningen eheyttämisvyöhyke betyder ingenting och kan inte översättas till svenska, men i utkastet till landslapsplan för Östra Nyland har man översatt benämningen till "zon där man strävar efter en enhetligare samhällsstruktur". Det hela handlar om att legitimera en utbredning av stadssamhället med "sammanhållning av samhällstrukturen" - i sig en självmotsägelse. Eftersom den existerande järnvägen går genom Nickby och inte södra Sibbo håller dock inte argumentet. Det torde vara Sibbos eftergift för Helsingfors krav på att koncentrera utvecklingen till södra Sibbo som fick de gröna i Helsingfors att stöda en annektering.

Den en sida långa sammanfattningen av stadsstyrelsens utlåtande är indentiskt med sammanfattningen av stadsplaneringsnämndens utlåtande. Här konstateras det bl.a. att "Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista yhdessä läntisten ja pohjoisten osien kanssa." Även fastighetsnämnden hade den 11 juli gett ett utlåtande (MS Word) om utkastet till landskapsplan. Fastän Helsingfors markegendomar i Sibbo snarare torde angå fastighetsnämnden än stadsplaneringsnämnden har stadsstyrelsen inte kopierat detta utlåtande. Utlåtandet är dock intressant i sig. Jag citerar valda bitar:

maakuntajaotusta tulisi muuttaa niin, että koko pääkaupunkiseutu kuuluisi vain yhteen maakuntakaavaan joko omana maakuntanaan tai yhdistäen nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

Vähimmäismuutos olisi Sipoon siirtäminen pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan
...
Granön saarella rajaus noudattaa maaomistusta eikä toiminallista kokonaisuutta. Vaikuttaa suorastaan siltä, että pääkaupunkiseudun laaje-neminen itään halutaan selkeästi tukkia.
...
Malmin lentokentän toimintojen korvaavien sijoitusvaihtoehtojen kannalta olisi syytä tutkia sijoitusmahdollisuuksia selvästi lähempää nykyistä sijoitusta. Eräs esille tullut vaihtoehto on kaupungin pääosin omistaman Granön saaren käyttö.