Yle Internytt Östnyland har i en notis med rubriken "Tilläggstid för komplettering" noteras Sibbos beslut att kompletera kommunens utlåtande om Myllyniemirapporten. I morgon skall kommunstyrelsen ta ställning till ett förslag till kompletering (pdf). Den finska versionen av förslaget har översatts från svenska. Jag har behandlat förslaget till komplettering i inlägget "Ett nytt besvär till HFD. Den 22 mars 2007".
Sibbo kommun har idag på kommunens webbplats publicerat flera gamla pressmeddelanden angående "Helsingfors-Sibbo-frågan". Det färskaste är från den 22 mars och har rubriken "Sibbo lämnade besvär till Högsta förvaltningsdomostolen". Jag återger pressmeddelandet här:Kommunstyrelsen i Sibbo har i dag lämnat in ett besvär till Högsta förvaltningsdomstolen gällande Helsingfors förvaltningsdomstols beslut 15.2.2007. Helsingfors förvaltningsdomstol beslöt att inte granska Sibbo kommuns besvär angående Helsingfors stadsfullmäktiges framställan om inkorporering av områden.
Sibbo kommun kräver, att såväl Helsingfors förvaltningsdomstols som Helsingfors stadsfullmäktiges beslut upphävs.
Jag har skrivit om det ovannämnda besväret i inlägget "Ett nytt besvär till HFD. Den 22 mars 2007". Bland pressmeddelandena som nu publicerats opå webben finns ett meddelande från den 26 februari med rubriken "Myllyniemis rapport förkastlig" (Myllyniemen raportti kelvoton). Jag citerar ur pressmeddelandet:
Med vädjan till både rapportens tillkomstprocess och professor Kaarlo Tuoris, docent Erkki Mennolas och docent Toivo Pihlajaniemis expertutlåtanden konstaterar Sibbo kommun att Myllyniemis rapport är förkastlig att användas som beslutsunderlag. I de utlåtanden som Sibbo har fått konstateras att det inte ens är möjligt att behandla en flyttning av kommungränsen utan en separat Lex Sibbo.
Till pressmeddelandet har bifogats ett par bilagor med rubrikerna "Yhteiskuntatieteiden tohtori Toivo Pihlajaniemi: Kuntajaon muutokselle ei ole oikeudellisia edellytyksiä" respektive "Hallinotieteen tohtori Erkki Mennola: Asiallisesti kyse ei ole lainkaan kuntajakoselvityksestä". Jag citerar ur den förstnämnda bilagan:
Kuntajakolain asiantuntija Toivo Pihlajaniemi toteaa antamassaan lausunnossa yksiselitteisesti, että Helsingin kaupungin tekemä ja selvitysmies Pekka Myllyniemen sittemmin modifioima Sipoon, Vantaan ja Helsingin alueita koskeva muutosesitys ei täytä kuntajakolain 5. pykälän 3. momentissa säädettyä erityistä edellytystä. Jos Sipoon kunta vastustaa esitystä, ei rajansiirrolle ole Pihlajaniemen mukaan oikeudellisia edellytyksiä. Ainoa tapa, joka on löydettävissä myös kuntajakolain 1. pykälästä, rajansiirron lailliseen tekemiseen on Pihlajaniemen mukaan säätää asiasta erityislaki eduskunnassa.
Yhteiskuntatieteiden tohtori, kunnallisoikeuden dosentti Toivo Pihlajaniemen kannalle antaa erityispainoa, että hän on työskennellyt sisäasiainministeriön neuvottelevana virkamiehenä ja ollut keskeisesti mukana tehtäessä kuntajakolain säännöksiä. Pihlajaniemen tehtäviin on kuulunut mm. olla kuntajakolakia esittelevänä virkamiehenä. Sen lisäksi Pihlajaniemi on toiminut mm. sisäasiainministeriön määräämänä kuntajakoselvittäjänä. Sen vuoksi hänen asiantuntemustaan voi aiheellisesti pitää tässä asiassa vähintäänkin kuntajakoselvittäjä Pekka Myllymäen asiantuntemukseen verrattavana.
Kun kuntajakoselvittäjä Myllyniemi väittää esityksensä olevan toteutettavissa lainsäädäntömme puitteissa, ei Toivo Pihlajaniemi ole Myllyniemen kanssa siis ollenkaan samaa mieltä. Pihlajaniemi arvioi Helsinki-Sipoo -esityksen lähtökohtien ja tavoitteiden olevan enemmän yleistä yhteiskuntapolitiikkaa kuin kuntajakolain tarkoittamaa "varsinaista" kuntajaon kehittämistä. Siitä näyttää hänen mukaansa seuranneen, että itse esityskään ei sopeudu kuntajakolain säännöksillä haettuihin normipuitteisiin kaikilta osin.
Jag frågar mig om Sibbos panikreaktion i form av en överdimensionerad generalplan verkligen är motiverad, om lagen så tydligt är på Sibbos sida. Texten i den andra bilagan är ännu fränare. Jag citerar:
Myllyniemen "selvitys" on tuntemattomaksi jääneiden avustajien sopivista lähteistä kokoama sekava yhteenveto sellaisista seikoista, joiden ajateltu voivan perustella liitosta, Mennola tiivistää asiakirjan sisällön. Hän toteaa, että osa tekstistä on lainattu sanasta sanaan Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjoista. Jotkut osuudet näyttäisivät Mennolan mukaan olevan lähtöisin Uudenmaan liitosta tai Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnasta. Lähteitä ei kuitenkaan ole kerrottu. Mennola löytää Myllyniemen omaa tekstiä vain muutaman rivin. Yleisvaikutelmana raportista hän toteaa, että raportin kieliasu ja esitystapa on ala-arvoinen.
Erkki Mennola ei ihmettele raportin laadullisia ongelmia. Valtiotieteen maisteri Myllyniemeltä puuttuu selitystehtävän edellyttämä oikeudellinen ja alueellinen asiantuntemus. Myllyniemen esitys vastaa sattumalta täysin sitä lopputulosta, jota muun muassa puhemies Lipponen ja pääministeri Vanhanen ennakoivat jo ennen selvitysmiehen asettamista. Liitoksen laillisuus on jätetty tutkimatta kokonaan.
Mennola toteaa, että Myllyniemen nimiin kirjattu raportti on selvityksenä arvoton. Hänen mielestään raportilla ei saa olla mitään merkitystä asiaa ratkaistaessa. Lisäksi Mennola pitää sekä Myllyniemen että myös Helsingin kaupungin tekemiä alueliitosesityksiä lainvastaisina. Kummallekaan ei hänen mukaansa löydy kuntajakolain edellyttämiä perusteita. Mennola toteaa, että esitetyn rajansiirron voi tehdä vain eduskunnan hyväksymän uuden lain pohjalta.
Erkki Mennola muistuttaa, että kuntien laajentumisliitoksia ei ole tehty 1960-luvun jälkeen kuntien keskinäisen aseman muututtua lainsäädännössä. Jos Helsingille annettaisiin lupa rajansiirtoon, olisi se lähtölaukaus monille muilla samanlaisille hankkeille eri puolilla Suomea.
Hän pitää liitosta myös asiallisesti tarpeettomana, jopa vahingollisena. Uhkana on esimerkiksi, että syntyy pikarakentamisen kautta huonoa ja kallista kaupunkia, jätetään alueen nykyasukkaiden tarpeet huomiotta ja vaarannetaan suojelua tarvitsevaa ympäristöä. Esimerkiksi Vuosaaren sataman takia vaaditut työpaikka-alueet uhkaavat vakavasti Natura-alueita ja Sipoonkorpea. Lisäksi Helsinki on aiemmin sanonut, että Helsingin omat alueet riittävät satamalle.
Bland pressmeddelandena om Helsingfors-Sibbo-frågan finns även meddelandet "Sibbo kommun nöjd med tillståndet att lösa in Helsingfors stads marker" från den 9 mars. Från Helsingfors sida har man låtit förstå att konflikten om området i Nickby, som miljöministeriet beviljade Sibbo rätt att inlösa, inte har någonting med den aktuella gränskonflikten att skaffa, men Helsingfors torde ha pantat på marken i Nickby för att kunna driva stadens intressen i sydvästra Sibbo. I artikeln "50 000 skall bo i västra Sibbo", som ingick i Hufvudstadsbladet den 22 juni, sade kommunminister Hannes Manninen följande:
Sibbo kommer att finnas kvar och kan till och med bli starkare. Helsingfors säljer säkert sin mark i Nickby och kommunen kan snabbt få kompensation för det de förlorar i väster
Jag har idag tittat på mikrofilmer av tidningar från i juni. Hufvudstadsbladets nummer finns i digital form tillgängliga förts från och med augusti. Hufvudtadsbladet bevakade mycket väl händelserna före midsommar. Själv var jag då i Italien och fastän jag läste igenom alla Hufvudstadsblad då jag kom hem, tycks jag ha missat vissa väsentligheter. Även om en del frågor forfarande är obesvarade, har bilden av Manninens agerande nu klarnat för mig. Jag skall i ett senare blogginlägg åtekomma till de avgörande orsakerna till vändningarna före midsommar.
Idag har jag även lånat verket som för ett år sedan var Jussi Pajunens favoritlektyr, "Valtioneuvoston kanslian 13.3.1989 kutsuman selvitysmiehen Ylipormestari Raimo Ilaskiven ehdotus Pääkaupunkiseudun rakentamisedellytysten ja erityisesti asuntotuotannon turvaamiseksi". (Se Pajunens blogginlägg "Tämän hetken ehdoton suosikkiteokseni" från den 21 februari 2006.) Det är inte mycket jag har hittat i Raimo Ilsakivis rapport, men det allra sista stycket berör Sibbo. Jag citerar:
Selvitysmiehen ehdotus Helsingin kaupunginhallitukselle
Helsinki ryhtyy alueliitosneuvotteluihin Sipoon läntisten alueiden vapaaehtoiseksi liittämiseksi Helsinkiin kaupunkirakntamisen turvaamiseksi ja toisaalta kanta-Sipoon säilyttämiseksi ruotsinkiellisena kuntana.
Jag skall återkomma till rapporten. Nu till dagens nyhet på löpsedlarna. Matti + Merikukka = sannt. Jag har unvikit att sprida rykten och gå till personangrepp på denna blogg. Jag har t.ex. inte påtalat vissa Helsingforspolitikers och tjänsemänns brottsregister, eftersom det inte i sig är relevant i Sibbofrågan. Inte heller har jag skrivit om statsministerns kvinnoaffärer. Den senaste affären har dock en viss relevans. Matti Vanhanen har själv medvetet bl.a. på sin blogg spritt rykten om en relation mellan honom och Merikukka Forsius. Tidigare har Vanhanen försökt förhindra ryktesspridning genom att koncekvent vägra kommentera påståenden om hans privatliv.
Vanhanen har kvinnorelationer av olika slag. Vanhanen har backat upp flera kvinnor inom Centern, speciellt i Helsingfors. Även Tanja Saarela hör till Vanhanens skyddslingar. I sitt blogginlägg i "nätdagboken" den 2 december kommenterade Vanhanen Myllyniemis rapport. Samtidigt tog han även ställning till Harkimos och Ekströms modell. Jag citerar:
Myllyniemi esittelee myös ns. Harkimon-Ekströmin mallin. Malli on mielenkiintoinen. Sen mukaan Sipoo voisi ottaa neljälle suuralueelle kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, rahoittamalla palvelut maanomistajilta perittävillä maankäyttömaksuilla. Maksu olisi 363 euroa kerrosneliöltä. Kun sen päälle lisättäisiin luultavasti samansuuruinen summa maanomistajalle kuuluvaa maan myyntituloa, nousisi tavallisen tontin hinta, jolla olisi rakennusoikeutta 250 neliötä 181 000 euroon. Yhtälö ei minusta toimi. Ei tuollaisia asumiskustannuksia pidä pelkkään tontin hintaan kasata. Muutoin kannatan kyllä maankäyttösopimuksia. Nurmijärvellä on kyetty kaavoittamaan melko paljon jakamalla potti niin, että kunta saa 60 prosenttia maanomistajan maalle kaavoitettavista tonteista ja maanomistaja saa 40 %. Molemmat ovat tyytyväisiä.
Harkimon-Ekströmin mallia voidaan hyvin soveltaa ei vain Sipoossa vaan muuallakin. Sinällään sen varmasti on toimiva, mutta halusin vain kiinnittää huomiota kustannuksiin.
I samband med sin kommentar av Harkimos och Ekströms modell kritiserade Vanhanen "sama Harkimo" som i en kolumn i Helsingin Sanomat några dagar tidigare hade angripit minister Saarela. Vanhanen skrev bl.a. att "Hän hyökkäsi ministeri Saarelaa vastaan tavalla, jossa ainoana tarkoituksena Harkimolla oli tukea omaa puoluettaan." Harkimo har av förekommen anledning haft goda relationer till så väl De Gröna som Samlingspartiet, men han har åtminstone tidigare varit politiskt obunden. Vanhanen torde alltså hugga i sten, men han gör sig samtidigt jävig i förhållande till Ekströms och Harkimos rapport. Fyra dagar efter att Vanhanen skrev det ovannämnda blogginlägget sågs han tillsammans med Harkimos exfru nummer två på presidentens slott.
Nu får man hoppas att Forsius har ett gott inflytande på sin kavaljer. Här är Forsius svar på föreningen För Sibbos enkät:
Stöder ni Helsingfors strävan att tvångsannektera sydvästra Sibbo?
En tue. Katson että Helsinki ei voi harjoittaa sanelupolitiikkaa, jossa Sipoon kunnallista itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta.
Har ni bekantat er med den. sk. Harkimo & Ekström-finansieringsmodellen, som möjliggör Sibbos snabba tillväxt?
Olen pintapuolisesti perehtynyt malliin. Pidän mallia kuitenkin jossain määrin epärealistisena enkä periaatteessa kannata sitä, että kunnan investoinnit ja palvelut hoidetaan bisnesmallinmukaisesti.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar