Helsingfors naturskyddsförening (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys) ger årligen ut en tidskrift med namnet Takiainen. (Takiainen är karrdborre på svenska.) Tidskriften finns även i pdf-format på Internet. I årets nummer, Takiainen 2010, finns speciellt två texter som berör inkorporeringsområdet och fallet Sibbo. Jag citerar ur artikeln "Kuka päättää kaavasta" av Mikko Niskasaari:
Helsingin kaupungin johdossa ei ilmeisesti täysin ymmärretty, millaista aluetta he ovat hankkimassa, kun valtioneuvostolle jätettiin hakemus Lounais-Sipoon liittämisestä kaupunkiin. Alueelle ideoitiin valtavia asukasmääriä ottamatta huomioon sen luonnonoloja ja suojelukohteiden mittavuutta. Hanketta kaupattiin metropolialueen kasvattamisen tärkeydellä, mutta ei muistettu samaisen alueen virkistystarpeita.
En annan artikel med rubriken "Metsästä merelle" handlar om Sibbo storskog och Östersundom fågelvatten. Slutet av artikeln, som jag återger här, handlar om skyddet av Natura 2000-områdena i Östersundom:
Kaavoittamisesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo, ettei Natura-alueisiin puuttuminen käy. ”Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Laillinen järjestys on joko muuttaa maakuntakaavaa tai laatia kuntien yhteinen yleiskaava. Helsinki on pitänyt parhaana yhteistä yleiskaavaa, myös Vantaa ja Sipoo ovat olleet tästä kiinnostuneita. Se on kuitenkin herkkää työtä, perusasiat on hyväksyttävä yksimielisesti". "Östersundomissa on oltava kolmesta asiasta yksimielisyys: raideliikenneratkaisusta, Sipoonkorvesta ja Natura-alueista", Penttilä sanoo. Myös ympäristöministeriön virkamieskunnassa Natura-alueille rakentamista pidetään mahdottomana ajatuksena. "Sille ei ole perusteita", kuittaa hallitussihteeri Heikki Korpelainen. "Naturan suojelutavoitteesta poikkeamiselle on neljä edellytystä. Hankkeelle ei ole vaihtoehtoa: sille on oltava yleisen edun kannalta pakottava tarve. Suojelumenetykset on kompensoitava muilla alueilla ja heikentämisestä on pyydettävä EUkomission lausunto. Jos nämä edellytykset täyttyvät, hallitus voi periaatteessa antaa luvan poiketa Natura-suojelusta, mutta ehdot ovat erittäin tiukat."
"EU:ssa hyväksytyt poikkeustapaukset ovat olleet laajoja infrastruktuurihankkeita, kuten maan eri osia yhdistävät moottori- tai rautatieyhteydet tai koko valtakunnalle tärkeät suuret satamahankkeet. Ne ovat koko yhteiskunnalle tärkeitä, sellaisia joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen", Korpelainen selventää. Östersundomissa Naturaalueille pyrkimisessä on kysymyksessä kalliiden rantatonttien hankkimisesta maksukykyisille, mikä tuskin on yhteiskunnan elinehto.
Asiaan vaikuttanee myös se, että Helsingin kaupungin asutukselle jo kaavoittamille alueille mahtuu uusia asuntoja kuuden miljoonan kerrosneliön verran. Se on lähes kolmannes kaupungin nykyisten asuntojen pintaalasta. Tämän lisäksi kaavoitetaan entiset teollisuusalueet Jätkäsaari, Kalasatama ja osa Laajasaloa. Yksin Jätkäsaareen kaavaillaan 15 000 asukasta.
Jag kan erkänna att jag inte tidigare hållit i ett exemplar av Takiainen förrän jag igår då jag vandrade på Husö på väggen till Torpet hittade ett exemplar av årets nummer.
Byggandsarbetet på Husö verkar vara avslutat för detta år. Arbetet med vändningsplatsen på den yttersta udden torde lämnas på hälft, då det inte beviljats något tillstånd för den tänkta badstranden. Åtminstone hade grävmaskinen körts upp på ett flak. Bilderna nedan är tagna igår. Då det är lågvatten ser man tydligt att en siinstrand inte är möjlig utan muddring. Vid lågvatten syns även pålar från den gamla bryggan.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar