Ely-centralens ställningstagande. Den 20 juni 2011

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en notis med rubriken "Sibbo storskog blir större". I notisen säges det att "Regeringsprogrammet lovar att staten byter till sig flera kommunägda markområden.

I det nya regeringsprogrammet står det faktiskt att "Laajennetaan Sipoonkorven kansallispuistoa valtion ja seudun kuntien välisin maanvaihdoin sekä METSO-ohjelman keinoin."

Utlåtandet om utkastet till gemensam generalplan för Östersundom som kommittén bestående av Vandapolitiker gav (se "Inte före 2030-talet. Den 15 juni 2011") utgör ett allvarligt hot mot generalplanen. Frågan är om Vandapolitikerna kan godkänna en generalplan som motsvarar det aktuella utkastet. I och för sig är det dock inte omöjligt att man går med på att rita ut en metrolinje genom Västerkulla och Västersundom, fastän man inte har för avsikt att förverkliga den. Ett större hor mot den gemensamma generalplanen kan Ely-centralens (Närings-, trafik- och miljöcentralens) utlåtande eller ställningstagande vara. I Ely-centralens utlåtande "Kannanotto Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmisteluaineistoon" finns en hel del synnerligen kritiska synpunkter på utkastet till gemensam generalplan.

Utlåtandet inleds med ett påpekande om att det hade behövts flera alternativ. Jag citerar:

Yleiskaavaa varten on tehty paljon perusteellista ja hyvää selvitystyötä. Rakennemalleista on valittu yksi pohjaksi luonnokselle. Uudenmaan ELY katsoo, että koska kyseessä on merkittävä kaava merkittävine seudullisine vaikutuksineen, tulee tässä vaiheessa olla useampia vaihtoehtoja, joiden vaikutuksia osalliset voivat arvioida. Vaihtoehtotarkastelulla on merkitystä Natura -kysymyksen ja YVA tarpeen harkinnan kannalta.

Angående förhållandet mellan den gemensamma generalplanen och landskapsplanen säger Ely-centralen att "ELY-keskus kiinnittää kaupungin huomiota siihen, että maakuntakaavoitus ohjaa yleiskaavoitusta."

Ely-centralen har en hel del betydelsefullt att säga om Natura 2000-områdenas betydelse. Jag citerar:

Yleiskaavaluonnos ei sisällä lainkaan arviointia esitetyn maankäyttöratkaisun vaikutuksista Sipoonkorven tai Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 –alueiden luonnonarvoihin.
Natura-arviointi on tehtävä, jos hanke tai suunnitelma joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura -alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. (LsL 65 §).
Jos hanke tai suunnitelma merkittävästi heikentää luontoarvoja viranomainen ei saa myöntää lupaa tai hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa. Poikkeamisen tästä voi myöntää valtioneuvosto yleisistunnossaan mikäli (LsL 66 §):

1. hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä
2. muita vaihtoehtoja ei ole

Edellä mainittujen kohtien on oltava yhtä aikaa voimassa. Kaikki vaihtoehdot on siis tutkittava samanveroisesti.
Natura -alue siis jää olemaan, mutta heikentävä toimenpide sallitaan. Heikentämisen sallimiseen liittyy luontoarvojen menetyksiä kompensoivan alueen osoittaminen. Kompensaation sisältö ja laajuus määräytyvät heikentämisen laadun, laajuuden ja sisällön mukaan. Usein vaaditaan vähän enemmän kompensoimaan menetystä, koska ei päästä sataprosenttiseen vastaavuuteen. Maantieteellisen sijainnin tulee olla suunnilleen sama. Kompensaatiosuunnitelma menee lausunnolle komissioon.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että yleiskaavaluonnoksessa esitetyt rakentamisalueet ovat niin mittavia, että LsL 65 §.n mukainen täysimääräinen Natura-arviointi on tarpeen sekä Sipoonkorven että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien osalta.
Yleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisussa tehokas ja laajamittainen rakentaminen on tuotu eri suunnista Natura-alueiden välittömään läheisyyteen. Tämän vuoksi voidaan jo ilman luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista arviointiakin suoraan tehdä johtopäätös, että se esitetty kaavaratkaisu heikentäisi merkittävästi ainakin niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet on nimetty Natura 2000 –verkostoon. Yleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisu ei siten nykymuodossaan ole hyväksymiskelpoinen (LsL 66 §).
Uudenmaan ELY –keskus on useissa yhteyksissä tuonut esiin, että arviointeja Natura-alueiden luontoarvoihin on syytä tehdä koko kaavaprosessin ajan eri vaihtoehdoista pyrkien valitsemaan sellaiset kaavaratkaisut ja kaavamääräykset, joilla haitalliset vaikutukset luontoarvoihin joko poistetaan tai minimoidaan. Suunnittelutyötä on jatkettava selvittämällä eri kaavavaihtoehtojen vaikutukset.

Ely-centralen har även anmärkningar angående de ekologiska korridorerna. Även de bristande motiveringarna till Sibbo storskogs södra gräns påtalas:

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu riittävällä tavalla ekologisia yhteyksiä rannikolta Sipoonkorpeen, eikä myöskään rannikon suuntaisesti. Luonnoksessa osoitetut käytävät ovat toimiakseen liian kapeita sekä lisäksi rakentamisalueiden ja liikenneyhteyksien pirstomia. Riittävät ekologisten yhteydet ja viheralueet ovat myös olennainen tekijä Natura-alueisiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten torjunnassa. Luonnoksessa ei toteudu VAT:n vaatimukset ekologisten yhteyksien säilymisen edistämisestä suojelualueiden ja tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä.

Kaavaluonnokseen on merkitty Sipoonkorven ohjeellinen eteläraja ilman asianmukaisia selvityksiä lähinnä rakentamiseen varattuja alueita mukaillen. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa paremmin huomioon Sipoonkorven yhtenäisyys ja ekologiset yhteystarpeet. Rajan määrittäminen edellyttää myös arviointia suunnitellun rakentamisen vaikutuksista Sipoonkorven kansallispuistoon ja Natura-alueeseen.

Viheraluejärjestelmää suunniteltaessa tulee toteuttaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta turvata suunnittelussa väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävä viheralueverkoston jatkuvuus.

Om kulturmiljöerna säger Ely-centralen följande:

Östersundomin kartanon osalta vanhojen laidun- ja peltoalueiden / avoimien maisematilojen säilyminen osana alueen ajallisesti pitkän maankäytön (viljely, laidun) historiaa olisi tärkeää. Tämä on myös maisema-arvo sekä tärkeä alueen identiteettiin kuuluva ominaispiirre. Seikat on tuotu esiin myös inventoinneissa ja maisemaselvityksessä sekä mainittu myös kaavaselostuksessa. Pelto-/viheraluetta tulisi laajentaa Östersundomin kartanon osalta. Västerkullan kartanoa ympäröivät laajahkot viljelyalueet, jotka ovat tärkeitä maiseman ja maankäytön historian näkökulmasta. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kantatilojen osalta on tärkeää, että niiden agraari luonne pystytään säilyttämään.

Alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt tulee merkitä kaavakarttaan aluerajauksina. Kaavamääräyksissä tulee todeta, että kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. ...

Länsisalmen kylän historiallinen kerrostuneisuus on tärkeä samoin kuin Granön vanha kylämiljöö osana saaristokulttuuria. Niiden säilyminen tulee turvata tulevassa suunnittelussa ja rakentamisessa.

Utlåttandet avslutas med följande sammanfattande konstaterande:

Jatkosuunnittelussa on esitettävä erilaisia kaavavaihtoehtoja, joiden vaikutukset on samanveroisesti arvioitava. Tällä on merkitystä mm. Natura -kysymyksen ja liikennejärjestelmäratkaisujen YVA -tarpeen arvioinnin kannalta.