Kritik mot stor detaljhandelsenhet i Östersundom. Den 11 juni 2012

Stadsplaneringsnämnden i Vanda skall på sitt möte på måndag ta ställning till ett förslag till utlåtande över etapplandskapsplanen, "Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta". Förslaget till utlåtande innehåller ingenting om Östersundom. Istället konstateras det att "Östersundomin yhteisen osayleiskaavan alueen lausunnon antaa Östersundom-toimikunta erikseen".




På tisdag skall planläggninssektionen i Sibbo behandla motsvarande ärende. I förslaget till utlåtande,
"Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta / Utlåtande till Nylands förbund om landskapsplan förslag" heter det inledelsevis att "Östersundom -toimikunta antaa lausunnon kuntien yhteisen yleiskaavan valmistelun näkökulmasta", men så noteras det att "Östersundomia on kuitenkin tarpeen tarkastella myös yleisesti Sipoon kunnan näkökulmasta." När det gäller definitionen av "område för tätortsfunktioner som stöder sig på spårtrafik" har man på samma linje som Östersundomkommittén och Helsingfors fastighetsnämnd. (Se "Kollektivtrafiken kan skötas med buss. Den 31 maj 2012"). Bindande beslut om spårvägsförbindelse får inte vara ett krav för förverkligandet av markanvändningen:

Östersundomin alueelle laaditaan kaikki maankäytönmuodot käsittävä maakuntakaava, joka noudattaa kuntien yhteisen yleiskaavan laatimisen pohjaksi valittua luonnosvaihtoehtoa. Maakuntakaavaan on osoitettu metron suunnittelun mahdollistava ohjeellinen seutuliikenteen rata Helsingistä Östersundomin kautta Sipoon Söderkullaan. Raideyhteyteen tukeutuvien uusien taajamien toteuttaminen edellyttää sitovaa päätöstä radan tai aseman toteuttamisesta, mikä Östersundomissa merkitsee valtion ja kuntien rahoituspäätöstä metron rakentamissuunnitelman laatimiseksi tai rakentamisen aloittamiseksi. Maakuntakaavalla ei tulisi antaa näin sitovaa määräystä. Kunnilla on yhteinen tahto raideyhteyden kehittämiseen, mutta rahoitus ei ole kiinni pelkästään kunnasta. Maankäytön toteuttaminen metron kehityskäytävässä tapahtuu joka tapauksessa siten, että metron rakentaminen on lopulta mahdollista ja kannattavaa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on olennaista, että vaiheittainen toteuttaminenkin mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen.




När det gäller planerna på en stor detaljandel i Östersundom (se "100 000 m2-vy. Den 17 maj 2012") går Sibbo i förslaget till utlåtande inte Helsingfors intressen. Kritiken är överraskande hård med tanke att Sibbo kommun och Helsingfors stad just kom överens om en stor markaffär i det aktuella området. (Se "Lisää Sipoota. Den 3 mars 2012", "Generalplan och markaffärer. Den 16 april 2012" och  "Hyvä me. Den 8 maj 2012".) Kritiken är delvis den samma som riktades mot Sibbos egna planer på ett köpcentrum för några år sedan. (Se "Fallet Östersundom köpcentrum. Den 11 maj 2008" och "Östersundom city. Den 29 maj 2011".) Jag citerar ur förslaget till utlåtande:

Sipoon kunnan alueella ei ole keskustatoimintojen ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, mutta uusi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö on sijoitettu Östersundomiin Landbon liittymän pohjoispuolelle. Enimmäismitoituksena tälle keskittymälle on 100 000 k-m2 eli Itäkeskuksen verran. Vaikka keskittymä on pääasiassa tarkoitettu tilaa vaativalle erikoiskaupalle, kuten auto-, huonekalu-, ja rautakaupalle, merkintä mahdollistaa sen, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa alueelle voidaan osoittaa myös merkitykseltään paikallisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Koska seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on Helsingissä 5 000 k-m2, voi siis Landbon liittymään sijoittua 4 999 k-m2 kokoinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Näin suuren päivittäistavarakaupan sijoittumisella kaupunkirakenteen reunan ulkopuolelle moottoritien liittymään on merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan rakenteeseen paitsi Östersundomissa, myös koko Etelä-Sipoossa. On täysin selvää, ettei siellä asioida joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen vaan nimenomaan maakuntakaavan tavoitteiden vastaisesti henkilöautolla. Maakuntakaavan merkinnöissä on kyllä pyritty estämään keskustatoimintojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden haitalliset vaikutukset keskustojen kaupallisiin palveluihin, mutta määräyksissä on liikaa tulkinnan varaa. Tämän merkinnäin vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. On todennäköistä, että merkinnän sallima kehitys vie paikallisen elinkeinotoimintojen edellytyksiä vähittäiskaupan osalta Etelä-Sipoossa.



Google+ Followers