Den 17 januari publicerade Helsingin Sanomat en artikel med rubriken "Helsinki aikoo rakentaa asuntoja Östersundomin Natura-alueelle". (Se "Bostäder i Natura-område. Den 17 januari 2010".) På tidninegens webbplats publicerades även en engelsk version av artikeln. Rubriken är "Helsinki plans to build homes in Natura nature conservation area". Helsingin Sanomat publicerade följande dag, den 18 januari en artikel med rubriken "Nakertaako Helsinki suojelualueita pala palalta?" I samma tidning ingick en insändarartikel som jag inte tidigare noterat. Jag återger här i sin helhet insändaren, som är skriven av Juho Kock:
Helsingin rakentamispyrkimykset Östersundomin Natura-alueelle (HS Kaupunki 17. 1.) kuvastavat kaupungin pyrkimystä saada hyvätuloisia veronmaksajia. Tälle tavoitteelle alisteiseksi Helsinki katsoo valtioneuvoston päätökset Natura-alueista. Myös kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksiä tulkitessa kannattaa muistaa heidän olevan työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.
Projektijohtaja Matti Visanti kertoo lintujen ehtivän perustaa moneen otteeseen uusia reviirejä, jos satoja vuosia kestävä kaupunkirakenne tuhoaa pesimäalueet. Epäilemättä muun muassa luhtahuitti pakkaa kampsunsa, jos se joutuu seuraamaan lähietäisyydeltä sipoolaisen omakotitalon elämää. Mutta aivan kuten ihmisetkin, eläimet tarvitsevat oman reviirinsä.
Tästä seuraa, että elinalueiden pienentyessä myös yksilöiden lukumäärä laskee, päinvastoin kuin projektijohtajan näkemyksistä voisi kuvitella, että lintutiheys ympäröivillä alueilla kasvaisi naapurista häädettyjen lintujen asettuessa uusille alueille.
Ympäristöministeriön Natura 2000 -verkostoa käsittelevän muistion mukaan "valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi merkittävät teollisuuslaitokset, moottoritiet ja suurimittaiset kaivoshankkeet."
Kaikille muistiossa esimerkkeinä mainituille tapauksille on yhteistä se, että niiden välitön vaikutuspiiri ja kokonaisvaikutus yhteiskuntaan on huomattavasti laajempi kuin kyseiselle alueelle asutettavat ihmiset. On vaikeaa mieltää suunnitelmaa lupamenettelyn tarkoittamaksi pakottavaksi tilanteeksi.
Helsingin pakonomainen tarve pyrkiä nakertamaan alueellaan olevia luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita (muun muassa Mustavuori) ihmetyttää. Jos tämä Östersundomin hanke kaatuu, seuraavaksi oltaneen kirjoituksessakin mainitun Sipoonkorven kimpussa. Ilmeisesti pyrkimys on vähä vähältä pienentää suojeltuja alueita, kunnes niiden voidaan katsoa menettäneen suojelukohteen arvonsa ja rakentamisen sitä myötä helpottuvan.
Efter artiklarna i Helsingin Sanmat den 17 och den 18 januari har Helsingfors planer att ofreda Natura-områden i Östersundom diskuterats livligt i flera medier. Ändå var det ingenting nytt som tidningen kom med för en dryg vecka sedan. Om samma planer har man tidigare kunnat läsa i andra medier - och på denna blogg. Diskussionen visar Helsingin Sanomats makt när det gäller att sätta agendan.
Hufvudstadsbladet publicerade den 22 och 23 januari en artikel med rubriken "Finlandssvenskarna tappar tron på svenskans framtid". I artikel kan man läsa följande:
Finlandssvenskarna har lidit ett flertal domänförluster, säger Herberts och räknar upp bråket kring Ekenäs BB, Karlebyfrågan, Helsingfors annektering av Sibbo, ministrar som inte vet hur många finlandssvenskarna är och nedskärningarna på Svenska Yle.
Annekteringen av Sibbo skulle inte ha behövt bli en språkfråga. Ursprungligen var det inte tänkt att köra över Sfp, utan Hannes Manninen och Matti Vanhanen försökte tvärtom förhandla fram en lösning som skulle ha godkänts av Sfp på ministernivå. Enighet ansågs vara en nödvändighet i denna kontroversiella fråga. När allt inte gick som planerat körde man över Sfp. Helsingforspolitiker, som ogillade att Sfp-gruppen svek, pekade ut Sfp som skyldig till behovet av en inkorporering. Påståendena att Sfp och finlandssvenskarna hindrat Finlands enda metropol att växa österut gick överraskande väl hem i Helsinforsmedierna och plötsligt var det politiskt korrekt att kritisera "språkmuren" i öster. Eventuell har erfarenheterna av att köra över Sfp och finlandssvenskarna haft betydelse även i andra frågor så som t.ex. Karlebyfrågan.
Yle har idag publicerat en artikel med rubriken "Helsingin ylivoima harmittaa porvoolaisia". Det finns skäl att återkomma.
Inlägg
