Gemensam delgeneralplan. Den 27 januari 2010

I dagens nummer av Borgåbladet ingår en text med rubriken "Majvik planeras med Helsingfors". Nyheten handlar om den planerade gemensamma delgeneralplanen mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo. Sibbos utvecklingsdirektör Mikko Aho säger här att även Majvik kunde tas med i den gemensamma delgeneralplanen. Ifall man lyckas komma överens om en gemensam delgeneralplan, torde åtminstone Granö ingå i den. Den ovannämnda texten har publicerats tillsammans med en längre artikel med rubriken "Idétävling lägger grunden till nya Söderkulla". Rybriken på paradsidan lyder "100 000 ryms i söderkulla".



Det har även tidigare varit aktuellt att ansluta Majvik till delgeneralplanen, vilket framgår ur mitt inlägg "Karhusaari. Den 9 november 2009".



I inlägget "FI100065. Den 24 januari 2010" skrev jag om ärendet ärende med rubriken "Lausunto uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien mustavuorenlehdon, labbackan ja kasabergetin natura-alueita" i föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i måndags. Jag antog här att Helsingfors motsatte sig inlösningen av ett naturskyddsområde. Så enkelt var det inte. Förslaget till utlåtande byggde visserligen på ett utlåtande från fastighetsbyrån, som motsatte sig det aktuella initiativet. Jag återger här slutet på utlåtandet från fastighetsbyrån:


Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja Itäväylä tarvitsee laajennusvaraa lisä-kaistoille sekä mahdollisesti myös sen vieressä kulkevalle raideliikenteelle.

Hakemusalueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumis-alueella on perinteisen suljetun luonnonsuojelualuemallin kannalta ongelmallinen. Hakemusalueeseen tulee mitä ilmeisimmin enenevässä määrin kohdistumaan virkistyskäyttöpainetta, joka on syytä ohjata luonnon ja virkistyskäytön etuja yhteen sovittaen. Näitä on syytä hakea yhteistyössä kuntien yhteisen osayleiskaavan laatimisprosessin yhteydessä.

Hakemusalueet ovat Natura 2000 -kohteen osana jo nykyisellään suojelun piirissä.

Kiinteistövirasto katsoo, ettei Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavahankkeen maankäyttöä tässä vaiheessa tulisi rajoittaa sellaisilla uusilla suojelupäätöksillä, jotka saattavat johtaa niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta heikkoihin osa- tai kokonaisratkaisuihin. Lunastushakemusta on siten pidettävä ennenaikaisena, eikä lunastuslupaa tässä vaiheessa olisi syytä myöntää.


Helsingfors miljöcentral hade kommit med liknande synpunkter, fastän man inte tog avstånd från en inlösning. Jag citerar:


Hitaampaa etenemistä rauhoitusprosessissa puoltaisi taas se, että alueella valmistellaan osayleiskaavaa, jonka suunnitteluvaihtoehtoja ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa. Vaikka Natura-alueen keskeinen maankäyttötapa lunastettavalla alueella onkin luonnonsuojelualue, tulisi Itäväylän varteen jättää riittävä tila mahdollisesti tarvittavalle raideliikennevaraukselle.


Helsingfors stadsplaneringskontor hade för sin del kommit med ett utlåtande där man kan läsa bl.a. följande:


Lunastukseen aiotut alueet kuuluvat kolmen kunnan yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Kuntien yhteisen osayleiskaavatyön tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Västersundomin ja Västerkullan kaupunginosien alueelle sekä Sipoon Granön alueelle näiden kuntien yhteinen osayleiskaava. Suunnittelu sekä osayleiskaavan työohjelman laatiminen ovat alkuvaiheessa ja alue on asetettu rakennuskieltoon viideksi vuodeksi kaavan laatimista varten. Alueiden lunastaminen valtiolle tarkoittaa lausuntopyynnön mukaan uusien luonnonsuojelualueiden perustamista, mutta lausuntopyynnössä ei ole mainintaa suojelun toteuttamisen aikataulusta, lisäselvityksien tai hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisesta. Lunastustoimien kohteeksi aiotun alueen käyttö olisikin mahdollista järjestää kaikkia toimintoja varten parhaalla tavalla kuntien välisen suunnitteluyhteistyön kautta.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä osayleiskaavassa hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, muuttuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaiseksi. Itäväylän jatke eli Uusi Porvoontie muuttuu alueen pääkaduksi, mikä edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä tulisi käsitellä kokonaisuutena. ...

Lunastusluvan kohteena olevat alueet liittyvät tiiviisti laajempaan kokonaisuuteen Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajavyöhykkeellä. Näiden alueiden lunastaminen luonnonsuojelutarkoituksiin on tämän laajemman alueen kannalta tässä vaiheessa liian varhaista. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä tarkoituksenmukaisena myöntää tässä vaiheessa lunastuslupaa Mustavuorenlehdon, Labbackan ja Kasabergetin alueille. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan alueella maankäyttöä ei tule rajoittaa uusilla suojelupäätöksillä ennen kuin kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu. Päätökset vaikuttavat oleellisesti 40 000–50 000 alueelle tulevan asukkaan päivittäiseen elämään.

Trots reservationen kan man i beslutsmeddelandet från stadsstyrelsemötet läsa följande:


Lausunto Uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien Mustavuorenlehdon, Labbackan ja Kasabergetin natura-alueita

Esittelijä muutti asiassa ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen loppuun lisättiin seuraava uusi kappale:
"Helsinki kannattaa esitettyjen alueiden lunastamista ja luonnonsuojelulain mukaista rauhoituksen toteuttamista."

Varapuheenjohtaja Puoskari teki lisäksi vastaehdotuksen (kann. jäsen Moisio), jonka mukaan esittelijän muutettuun ehdotukseen lisättyä uutta viimeistä kappaletta edeltävät, sisällöltään seuraavat kaksi kappaletta olisi tullut poistaa päätöstekstistä:
"Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän jatkeen eli Uuden Porvoontien kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä tulevassa maankäytössä hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, vaikeutuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Raideliikenteen ratkaisut tehdään vuoden 2010 aikana."

Suoritetussa äänestyksessä hyväksyttiin kuitenkin äänin 11–4 tältä osin esittelijän muutettu ehdotus, eli esittelijän ehdottaman uuden tekstin lisäksi myös em. kappaleet säilyivät päätöstekstissä.





I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingick en text ned rubriken "Östersundomin natura-alueen pakkolunastus etenee". Det kan påpekas att Den aktuella delen av Natura-området FI100065, som på kartan i Helsingin Sanomat benämns Mustavuoren ja Porvarilahden natura-alue, är betydligt större än naturskyddsområdet Mustavuori-Porvarilahti (Svarta backen Borgarstrandsviken), som även före inkorporeringen hörde till Helsingfors. Området som föreslås inlösas, torde huvudsakligen höra till fastigheten Labbacka, som bröts ut ur fastigheten Westerkulla i samband med inkorporeringen. Jag citerar ur Helsingin Sanomat:


Vihreät yrittivät poistaa lausunnosta kohdan, jossa epäiltiin Östersundomin rakennussuunnitelmien vaikeutuvan, mikäli liikenneyhteyksiä ei saada rakennettua suojelukohteiden takia.

Kaupunginhallitus äänesti asiasta, ja kohta jäi lausuntoon äänin 11-4.

Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvirasto vastustivat lunastusluvan myöntämistä ja uusien suojelupäätösten tekemistä.

Virastot perustelivat kantojansa sillä, ettei alueen maankäyttöä pitäisi rajoittaa ennen kuin keskeiset suunnittelukysymykset on ratkaistu.



Helsingfors stadsplaneringskontor har nu uppdaterat sina svenskspråkiga sidor om projejtområdet Östersundom med bl.a. en ny sida om "Kommunernas gemensamma delgeneralplan".


Helsingfors fastighetsverk har idag publicerat en nyhet med rubriken "Helsinki ja Sipoo vaihtoivat kiinteistöjä Östersundomissa ja Nikkilässä".


Google+ Followers