Aggressiv landskapsstyrelse. Den 20 juli 2008


Då metroförbindelsen från Mellungsbacka österut är en synnerligen väsentlig motivering för den aktuella annekteringen av sydvästra Sibbo, är det av betydelse att metroreserveringen finns med i landskapsplanen för Nylands förbund, som miljöministeriet hade fastställt den 8 november 2006. Det är anmärkningsvärt att Pekka Myllyniemi, som var och är medlem i landskapsstyrelsen, inte i sin rapport omnämner metroreserveringen i landkspsplanen. Eila Ratasvuoris utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken", som Myllyniemi plagierat är emellertidfrån den den 18 oktober 2006, då landskapsplanen ännun inte var fastställd.

Beslutet att förkasta samtliga besvär mot miljöministeriets beslut att fastställa landskapsplanen tog högsta förvaltningsdomstolen först den 15 augusti 2007, vilket jag noterat i mitt inlägg "HFD:s beslut om landskapsplanen. Den 7 juli 2008". Det hade varit riskabelt att motivera ändringen i kommunindelningen med en metroreservering vars lagliga status ännu var oviss. Lika väl hade det för HFD varit ännu svårare att godkänna statsrådets Sibbobeslut, ifall landskapsplanen ogiltigförklararts för metroreserveringens del. Därför är det anmärkningsvärt att HFD:s president Pekka Hallberg deltog i så väl beslutet att förkasta besvären mot lanskapsplanen som i beslutet att förkasta besvären mot statsrådets beslut om ändring i kommunindelningen. Något större jävsproblem torde vi dock inte ha här. Det finns dessutom redan en domare som uppenbart var jävig att deltaga i HFD:s avgörande i fallet Sibbo: Heikki Harjula.

I sitt beslut i fallet Sibbo hänvisar HFD inte alls till reserveringen för metroförbindelsen i landskapsplanen eller till HFD:s beslut om landskapsplanen. En förklaring kan vara att bevären som lämnades in mot statsrådets Sibbobeslut inte direkt påtalar meteroförbindelsens betydelse som motivering till ändringen i kommunindelningen. Ett annat skäl till att inte hänvisa till HFD:s beslut om landskapsplanen och metroreserveringen i landskapsplanen är att den trots allt ger ett mycket begränsat stöd för planerna på en metroförbindelse från Mellungsbacka till Östersundom. Ett tredje skäl att inte refererar till landskapsplanen för Nylands förbund är kommunindelningsutredaren Pekka Myllyniemis medlemskap i landskapsstyrelsen, som aktivt drivit på en utvidgning av Helsingfors österut. Jag citerar ur Leena Liipolas besvär till HFD över statådets beslut:

Uudenmaan maakunnan tulevaa kehitystä on linjattu äskettäin hyväksytyissä, lakisääteisissä Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa (liitteet 11 ja 12). Kyseiset asiakirjat ovat käyneet läpi laajan asiantuntijavalmistelun, käyneet lausuntokierroksella ja tulleet sen jälkeen myös hyväksytyiksi Uudenmaan liiton lakisääteisissä poliittisissa toimielimissä (maakuntavaltuusto). Niillä on siis aivan toinen painoarvo kuin esim. kuntajakoselvittäjä Myllyniemen raportissa esiteltyjen MAL- neuvottelukunnan, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tai muiden päätösvallattomien poliittisten keskustelukerhojen julkilausumilla tai kannanotoilla. Näissä Uudenmaan liiton maakunta-asiakirjoissa aluerakennetarkastelua on ulotettu myös Sipoon puolelle, johtuen siitä, että Sipoolla on hyvin pitkä yhteinen raja Uudenmaan liittoon kuuluvien kuntien kanssa. Merkittävää näissä asiakirjoissa on kuntajaon muutosasian kannalta se, että niissä on esitetty mm. potentiaalisia kaupunkirakentamisen laajenemisalueita ja listattu ns. ”kärkihankkeiksi” Uudenmaan kehittämisen kannalta oleellisimpia liikenne- ym. hankkeita. Sipoon metroa ei näiden hankkeiden listalta löydy, Kerava-Nikkilä –radan avaaminen henkilöliikenteelle sen sijaan on listattu, mikä osoittaa että sitä pidetään tärkeänä, Sipoon metroa ainoastaan mahdollisesti selvitettävänä hankkeena. Maakuntasuunnitelman (liite12 ) sivulla 31 olevassa kartassa on esitetty karkealla skaalalla Uudellemaalle ja sen rajalle tavoiteltavaa aluerakennetta. Siinä Kerava-Nikkilä akseli on esitetty potentiaalisena lisärakentamisalueena, Lounais-Sipoo puolestaan tärkeänä osana pääkaupunkiseudun viherkehää. Tämä sama status Lounais-Sipoolla on myös sivun 30 kartassa. Niin ikään lakiin perustuvan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tuoreessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007, liite 13) on mittava pääkaupunkiseudun kannalta tärkeimpien joukkoliikenne- ym. hankkeiden keskipitkän aikavälin kärkihankelista, eikä itämetron jatkaminen sisälly siihen. Näitä asiakirjoja voidaan pitää hyvänä esimerkkinä siitä, ettei Lounais-Sipoon rakentamista pidetä mitenkään oleellisena hankkeena sen paremmin pääkaupunkiseudun, Uudenmaan kuin varsinkaan koko maan menestyksen kannalta, ja siten hallituksen päätöksen perusteissa esitetty argumentti kuntajakolain 5 §:n tarkoittaman kuntajakolain 3 §:n mukaisten perusteiden toteutumisesta erityisen painavana Lounais-Sipoota koskevassa kuntajaon muutoksessa, koska kyse olisi valtakunnallisesti merkittävästä hankkeesta, on vailla asiapohjaa. Kokonaan toinen asia on, että Uudenmaan maakuntahallitus on todistettavasti esittänyt Sipooseen erittäin aggressiivisesti suhtautuvia, osittain maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman kanssa ristiriidassa olevia kannanottoja, mutta maakuntahallitus koostuukin yksinomaan poliitikoista.

Kartan ovan publicerade Helsingin uutiset första gången den 16 augusti 2006 i samband med artikeln "Sippon metro voisi olla valmis kymenen vuoden päästä". I artikeln heter det att "Helsinin uutisten saamien tietojen mukaan Vantaalle tulisi kaksi asemaa Länsimäkeen ja Länsisalmeen." Metroförbindelsen på bilden ovan avviker från reserveringen i landskapsplanen, där metrolinjen i Västersundom går igenom ett område som på bilden ovan är markerat som naturskyddsområde. Man kan jun inte gärna bygga en metrostation i ett naturskyddsområde.

Tags: metro | Edit Tags

Google+ Followers