Kulturlandskap. Den 17 juli 2008

Helsingin uutiset publicerade igår en artikel med rubriken "Haaveet Lounais-Sipoon väkiluvusta romahtivat". Jag citerar ur artikeln:

Lounais-Sipooseen mahtuu suojelukohteiden, virkistysalueiden ja kulttuurimaisemien takia ehkä vain puolet poliitikkojen visioimasta asukasmäärästä. Lopullinen asukasluku jäänee kauas Helsingin haaveilemasta 30000:sta.

Omakotitaloalueen tehokkuudella Lounais-Sipooseen mahtuisi vain noin 14000 asukasta.

Fjortontusen invånare är på tok för lite för en metroförbindelse, men projektdirektör Matti Visanti ser möjligheter för ett större befolkningsunderlag:

Lounais-Sipoon suunnittelua vetävä projektipäällikkö Matti Visanti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta uskoo, että alueelle saadaan tarvittaessa 30000 asukasta. Se vain tarkoittaisi viheralueiden pienentämistä ja korkeita kerrostaloja metroasemien ympärille.

Höghus passar dock dåligt in i landskapsbilden, förutom att höghus inte motsvarar de förutsättningar som utredningsman Pekka Myllyniemi och statsminister Matti Vanhanen ställt på inkorporeringen. I Helsingin uustiset ingår även en fortsättande artikel med rubriken "Missä Sipoon hevoset laiduntaa, sinne ei voi Helsinki rakentaa". Kartan ovan har publicerats tillsammans med denna artikel. Jag citerar ur artikeln:

Helsingin kaappaama Lounais-Sipoo on maalaisidylliä parhaimmillaan: vehreitä laidunmaita, leppoisia kyläteitä, vanhoja ja uusia omakotitaloja isoine pihoineen.
Tämän kulttuurimaiseman kaavoittamisesta tulee painajainen Helsingin poliitikoille. Nämä haluavat tuskin itsekään rikkoa idylliä saati että jaksaisivat kuunnella äläkkää, jonka paikalliset nostavat jokaisesta täydennysrakentamisyrityksestä.
...

– Kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelualueita, kallioita, pohjavesialueita, muinaismuistoja. Ja Sipoonkorpi, josta ainakin osin halutaan tehdä kansallispuisto, listaa säilytettäviä kohteita projektipäällikkö Matti Visanti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Myös Helsingin haaveilema merenranta on muuta, kuin poliitikot ovat märissä unissaan kuvitelleet.
– Vielä parikymmentä vuotta sitten meri oli aivan tässä Östersundomin kappelin vieressä. Nyt näet sen tuolla kilometrin päässä, Sipoon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Sten Enbom viittilöi.
Siinä missä ennen oli vettä, kasvaa nyt parimetrinen kaislikko savipohjalla. Samanlaista onneliökilometreittäin Karhusaaren ja mantereen välissä.
Kelpaako se merimaisemaksi helsinkiläissiirtolaisille?

Medier har igår och idag publicerat Helsingfors byggnadskontors information om att slåtterarbetet inleds i Helsingfor. Här berättas det att byggnadskontoret har 250 hektar ängar och 417 hektar "landskapsåkrar" att sköta om. Den sammanlagda arealen av åker och äng är alltså närmare sju kvadratkilometer, det vill säga i samma storleksordning som den mark som Helsingfors äger i Sibbo. En del fält är olämpliga för bebyggelse, men det gäller speciellt åkrarna i Östersundom.