Metroförbindelse från Mellungsbacka österut. Den 19 juli 2008


I blogginlägget "Metro genom narurskyddsområde. Den 15 juli 2008" skrev jag om Nylands förbund en förklaring till besvären som lämnats in mot landskapsplanen. Förklaringen gavs den 21 september 2005. Den 23 november 2005 gav Nylands miljöskyddsdistrikt sin motförklaring till miljöministeriet. Metroförbindelsen har här fått ett eget avsnitt, som jag återger i sin helhet:

Metroyhteys Mellunmäestä itään

Uudenmaan liitto perustelee metrolinjausta valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista löytyvällä velvoitteella varautua Helsingin seudulla raideliikenteen laajentamiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista raideliikenteen vaikutuspiiriin. Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettuja uusia raideliikenneyhteyksiä ovat mm. Espoon metro, Helsingin metron laajennukset, metrolinjan ulottaminen Vantaan Hakunilaan, Kerava-Vuosaari -rata, Vantaa-Klaukkala -rata sekä Marja-rata.

Kaavassa ei ole esitetty erikseen työpaikka- ja asuinalueita, vaan niitä kuvaa yhteinen "taajamatoimintojen alue"-merkintä. Edellä mainitut ratayhteydet tuovat raideliikenteen piiriin runsaasti olemassa olevaa taajamarakennetta. Niiden vaikutusalueelle on myös esitetty runsaasti uusia taajamarakentamisen alueita mm. Nurmijärven Klaukkalaan, Helsingin Laajasaloon, Espoon Soukkaan, Saunalahteen ja Kauklahteen, Vantaan Koivukylään, Ruskeasantaan, Aviapolikseen ja Marja-Vantaan alueelle, Nurmijärven Klaukkalaan sekä Keravalle. Jo olemassa olevan rataverkon vaikutuspiiriin on myös esitetty runsaasti uusia taajama-alueita: Rantaradan varrelle mm. Siuntioon, Kirkkonummen keskustaan ja Masalaan, Espoon Kauklahteen, Espoon keskukseen, Tuomarilaan ja Leppävaaraan; Pääradan varrelle Helsingin Malmille, Vantaan Jokiniemeen, Hiekkaharjuun, Koivukylään ja Korsoon, Keravalle, Järvenpään Ristinummelle, Tuusulan Jokelaan sekä Hyvinkäälle; Lahden oikoradan varrelle Kellokoskelle sekä Mäntsälään. Itä-Uudenmaan liitto ja Sipoon kunta ovat suunnitelleet huomattavaa taajamarakentamista Kerava-Nikkilä -akselille, mikä riittää saattamaan myös Kerava-Nikkilän radan henkilöliikenteen käyttöön. Lisäksi Vuosaaren sataman valmistuminen vapauttaa huomattavia alueita asunto- ja työpaikkarakentamisen piiriin Helsingin Keski-Pasilasta (raideliikennesolmu), Sörnäisistä (metro) ja Jätkäsaaresta (metro). Nämä täyttävät VAT:in asettamat velvoitteet jo enemmän kuin hyvin, eikä metroyhteyttä Mellunmäestä itään voi siten perustella valtakunnallisilla alueidenkäytön tavoitteilla.

Uudenmaan liitto esittää myös, että metroyhteyden jatkamisen vaikutuksia Itä-Uudenmaan maakunnan alueella on tarkasteltu ns. Hespo-selvityksen (Helsinki-Porvoo aluerakenneselvitys) yhteydessä. Hespo-selvitys käsittelee neljää erilaista tulevaisuusskenaariota, joiden vaikutuksia on arvioitu laajasti, mutta ei monien aihepiirien osalta niin syvällisesti, että niiden osalta täyttyisivät MRL 9 §:n vaatimukset riittävistä tutkimuksista ja selvityksistä maakuntakaavatasoa ajatellen. Esimerkiksi minkäänlaisia luontokartoituksia ei selvityksen tueksi ole tehty, eikä skenaarioiden luontovaikutuksia Sipoon lounaisosassa ole eritelty lainkaan. MRL 9 § edellyttää myös vaikutusten selvittämistä koko siltä alueelta, jolle kaava-varauksella on olennaisia vaikutuksia, tässä tapauksessa siis myös Lounais-Sipoota. Lisäksi Hespo-selvityksessä todetaan:

  • Mikään esitetyistä skenaarioista tuskin on sellaisenaan toteuttamiskelpoinen.
  • Metro Mellunmäestä itään on Helsingin hanke, Vantaa ja Sipoo eivät ole siihen varautuneet.
  • Lounais-Sipooseen ulottuvan metron vaikutukset olisivat kielteiset Itä-Uudenmaan aluerakenteen ja työpaikkaomavaraisuuden kannalta.
  • Sipoonkorven merkitys pääkaupunkiseudulle on verrattavissa Nuuksion merkitykseen pääkaupunkiseudulle.

Västerkullan taajamavarauksen lainvastaisuutta on eritelty laajasti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin valituksessa. Valituksessa mainitut maisema-arvot selviävät liitteestä 4, jonka mukaan Västerkullan pellot on todettu Vantaan yleiskaavaselvityksessä vantaalaisittain arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Västerkullan alueelle on valituksessa esitettyjen perusteiden mukaan merkitty väärä päämaankäyttöluokka.

Uudenmaan liitto vetoaa vastineessaan myös maakuntahallituksen päätökseen 23.8.2004 tekemään päätökseen, joka edellyttää Västerkullan alueen kehittämisvaihtoehtojen selvittämistä jatkotyöskentelyssä eri viranomaistahojen kanssa. Västerkullan taajamavarauksen merkitseminen maakuntakaavakartalle on itse asiassa lainvastaisuutensa lisäksi myös tuon päätöksen vastainen, sillä merkintä jättää ainoaksi kehittämisvaihtoehdoksi taajamarakentamisen. Sen sijaan alueen merkitseminen kaavakartalle valkoisena- tai selvitysalueena olisi ollut päätöksen mukaista.

Uuden massiivisen taajamavarauksen sijoittaminen lähelle Natura-aluetta, vieläpä niin, että se sijoittuu kahden verrattain lähellä toisiaan sijaitsevan metsäisen Natura-alueen väliin heikentäen/katkaisten niiden välisen ekologisen yhteyden, vaatii luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin. Myös perustellusti oletettavissa oleva Mustavuoren Natura-alueeseen kohdistuvan käyttöpaineen raju lisääntyminen uuden taajaman aiheuttaman asukasmäärän kasvun vuoksi edellyttää Natura-arviointia. Kapean virkistysalueen sijoittaminen taajamavarauksen ja Natura-alueen väliin ei vapauta tästä velvoitteesta.

Bilden ovan är från rekreationsområdet i Västersunndom, genom vilket det i landskapsplanen för Nylands förbund går en reservering för en metroförbindelse. På torsdag kväll torde det ha skett en olycka i branten. På plats fanns två ambulanser samt Medi-Helis bil.

Google+ Followers