Igår provkördes farleden till Nordsjö hamn. Av mediebevakningen att döma förefaller det snarare ha handlat om PR än om verklig provkörning. Hufvudstadsbladet har denna gång dock inte förhållit sig helt okritiskt. Jag citerar ur artikeln "Den nya farleden får godkänt":
Enligt vissa bedömare är farleden alldeles för snäv med tanke på att den kommer att vara den huvudsakliga rutten för en fjärdedel av Finlands utrikeshandel. ... Vädret i dag var så gott som perfekt. Hur ska det gå på hösten och vintern när vinden börjar trycka på? – Det här är något som vi måste utreda. ... I hårda förhållanden är det nog bäst att stanna ute på havet och vänta på bättre väder.
Den lilla ön Tobben, som Helsingfors nyligen bytte åt sig, nämns inte i någon av de nyhetsartiklar om provkörningen som jag kollat upp. Däremot råkade jag i Helsingin Sanomat hitta en notis "Helsinki ja valtio pohtivat maanvaihtoja Lounais-Sipoossa" från den 1 mars. I notisen berättas det att "Neuvotteluja käydään paraikaa valtion omistaman Tobbenin saaren vaihtamisesta Helsingin omistamiin noin 50 hehtaarin alueisiin Sipoonkorvessa." Jag har faktiskt redan citerat notisen i mitt inlägg "Fördröjt markbyte. Den 2 mars 2008". Här tar jag dock endast fasta på satsen "Sipoonkorven etelärajaa ei ole vielä selvästi määritelty." Påstående är ett bra exempel på hur Helsingin Sanomat och medier i allmänhet okritiskt för vidare vinklad och direkt felaktig information från Helsingfors stadskontor.
Yle publicerade den 24 juni en notis med rubriken "Nordsjö hamn behöver mera utrymme".Yle berättade här att "Tanken är att utvidga hamnområdet i Nordsjö." Det visade sig dock att Helsingfors hamn endast var ute efter ön och fastigheten Tobben invid det smalaste stället på farleden in till Nordsjö hamn endast en dryg kilometer från hamnen. (Se "Tabben och Tobben. Den 24 juni 2008" och "Granö by. Den 18 juli 2008".) Den bristande informationen om Helsingfors planer för Tobben är ett bra exempel på hur kommungränserna försvårat planeringen av hamnverksamheten, eller snarare av farleden in till hamnen. I inrikesministeriets motiveringar till statrådets Sibbobeslut skriver Arto Sulonen att "Vuosaaren sataman rakentaminen edellyttää maankäytön, asumisen, liikenteen ja muun alueiden käytön suunnittelua Helsingin nykyisiä rajoja laajemmalla alueella." (Se "Nordsjö hamn. Den 21 augusti 2007".) I sitt beslut i fallet Sibbo skriver även HFD att byggandet av Nordsjö hamn förutsätter att "markanvändningen, boendet, trafiken och annan områdesanvändning planeras på ett större område än inom Helsingfors nuvarande gränser." I en intervju Sipoon Sanomat i augusti ifjol sade dåvarande biträdande stadsdireltör Pekka Korpinen att "Vuosaaren sataman tukeutuvien toimintojen luontaiset ja taloudellisesti houkuttelevimmat kasvusuunnat ovat enemmänkin kehä kolmosen ja pääradan kuin esimerkiksi Porvoonväylän varrella." Frågan är om en inkorporering av Tobben hade varit nog för hamnens behov. Kommunindelningsutredaren lämnade dock den lilla ön utanför sitt förslag.
I sitt expertutlåtande från den 27 november 2006 har Erkki Mennola ganska omfattande behandlat Nordsjö hamns roll i Helsingfors motiveringar för en ändring i kommunindelningen. Expertutlåtandet har getts före utredningsman Pekka Myllyniemis rapport publicerades, men Mylyniemi har i sin rapport, utan att uppge källa, kopierat motiveringarna ord för ord. Jag citerar ur Mennolas utlåtande:
Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 pidetyn kokouksen asiakirjoissa ei Vuosaaren satamaa mainita lainkaan alueliitosesityksen yhteydessä. Sipoon kunnalla ei ole siten tähän mennessä edes voinut olla tiedossa, että tämäkin aihepiiri on ollut – mahdollisesti jo pitkään – liitoskaavailujen taustalla, eikä mahdollisuutta kommentoida esitettyjä kaavaluja. Vuosaaren sataman nostaminen esille Sipoon liitosesityksen yhteydessä on myös ristiriidassa Helsingin kaupungin aikaisemmin Vuosaaren satamahankkeen eri vaiheissa esittämien näkemysten kanssa. Sataman sijoituspaikkaa ja siihen liittyviä kaavoitus- ja muita maankäyttöasioita aiemmin käsiteltäessä Helsingin kaupunki on kaikissa yhteyksissä korostanut, että jo ennestään kaupungin käytettävissä olevat alueet riittävät kaikkien satamatoimintojen tarpeisiin. Nyt niihin yllättäen tarvitaankin esityksen mukaan myös Sipoon kunnan puolella olevia samoin kuin Vantaan kaupunkiin kuuluvia alueita. Helsingin kaupunki esittää lausunnossaan laveita ja yksityiskohtaisia teknisiä selostuksia Vuosaaren satamasuunnitelmista. Näillä tiedoilla ei valtaosaltaan ole mitään yhtymäkohtia kuntajaon muuttamista koskevaan esitykseen. Ne ovat vain tarpeetonta täytetietoa, joilla lausuntoa on näennäisesti yritetty tehdä asiapitoisemmaksi. Vuosaaren satamaa koskevaan osaan lausunnossa on kuitenkin sijoitettu myös sellaisia Sipoota koskevia suunnitelmia, jotka eivät ole olleet tätä ennen ollenkaan esillä. Tekstissä puhutaan ”Lounais-Sipooseen kehitettävästä yritystoiminnan alueesta ja sen ympärille rakennettavasta asutuksesta” . Kyseessä olisivat ” ulkomaankauppaan liittyvä ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton tuotekehittely-, kokoonpano- ja jatkojalostustoiminta sekä niihin liittyvät toimisto- ja palvelutilat”. Jos tämäntapaisia Sipoon aluetta koskevia konkreettisia tarpeita ja hankkeita tulee yritysten taholta Vuosaaren sataman toiminnan kehittyessä esille, Sipoon kunta on varmasti valmis kehittelemään niille sopivia maankäyttö- ja tilaratkaisuja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. On hyvin todennäköistä, että monessa tapauksessa tällaiset huolinta-, maahantuonti- ja muiden vastaavien, usein pienehköjen yritysten kaipaamat järjestelyt sujuisivat joustavammin ja kätevämmin Sipoon mittakaavassa henkilökohtaisilla kontakteilla kuin suuren Helsingin byrokratiassa. Kuntajaon muuttaminen olisi tästä lähtökohdasta siis pelkästään haitallista. ... Vuosaaren satama on suomalaisissa oloissa suuri satamahanke, mutta ei suinkaan mikään valtiovallan erityisessä suojeluksessa oleva kansallinen hanke, kuten Helsingin kaupungin lausunnossa virheellisesti annetaan ymmärtää. Se on päinvastoin sangen kiistanalainen ja muiden satamakaupunkien voimakkaasti kritisoima Helsingin kaupungin oma hanke, joka tulee kilpailemaan liikenteestä usean muun suomalaisen sataman kanssa ylikapasiteetista jo muutenkin kärsivällä alalla. Ei ole millään lailla hyväksyttävää, että kuntajaon muuttamista yritettäisiin käyttää keinona muuttaa satamien välisiä kilpailuasetelmia ja paikata siten Vuosaaren satamasuunnitelmissa mahdollisesti olevia epärealistisia perusteita ja lähtökohtia. Vuosaaren satamasta puhuessaan Helsingin kaupunki jälleen kehuskelee vuolaasti omilla aikaisemmilla aikaansaannoksillaan ja kokemuksellaan laajojen aluekokonaisuuksien suunnittelu- ja rakentamishankkeista. Kuntajaon muutosesityksen perusteluissa tällaiset mainososuudet ovat epäasiallisia, varsinkin kun kyse on maan pääkaupungista. Riitaisasti edennyttä Vuosaari – hanketta ei myöskään yleisesti pidetä esimerkkinä ” vuorovaikutteisuudesta” ja ” ympäristövastuullisuudesta”, kuten Helsinki väittää.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar