Utlåtanden över HesPo-utredningen. Den 6 juli 2008


I gårdagens blogginlägg "HesPo. Den 5 januari 2008" skrev jag om utredningen om strukturmodellerna för Helsingforsregionen – Borgå (HesPo) från 2004, som kommunidelningsutredaren Pekka Myllyniemi försummat. Myllyniemi bör ha känt till utredningen, för han deltog i egenskap av medlem i styrelsen för Nylands förbund i beslutet om Nylands förbunds utlåtande om HesPo-utredningen. Jag citerar ur protokollet från landskapsstyrelsens möte den 26 april 2008:

Helsingin seutu - Porvoo (HesPo) aluerakenneselvitystyö käynnistyi alkuvuonna 2003 ja se valmistui helmikuussa 2004. Selvitystyö tehtiin Itä-Uudenmaan liiton johdolla yhteistyönä, johon osallistuivat kaikki tarkastelualueen kuntien Sipoon, Porvoon, Helsingin, Vantaan ja Keravan lisäksi Uudenmaan liitto, Ympäristöministeriö, YTV, Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja Uudenmaan ympäristökeskus.

Selvityksen kohteena on alue, johon kuuluu Sipoon kunnan etelä- ja keskiosa, Porvoon kaupungin länsi- ja keskiosa sekä Vantaan kaupungin kaakkoisosa. Alue liittyy myös Helsingin kaupungin itäosaan sekä Keravan kaupunkiin. Selvityksen kohdealue kuuluu siten kahteen maakunnan liittoon ja niiden alueella yhteensä viiteen kuntaan. Itä-Uudellamaalla tämä selvitys palvelee maakuntakaavatyötä ja on yksi sen perusselvityksistä.

Työn tavoitteet liittyvät pääkaupunkiseudun itäosien suunnittelussa tarpeelliseksi koettuun maakuntarajan ylittävän yhteistyön tiivistämiseen ja eri yhteistyöosapuolien tavoitteiden kartoittamiseen sekä tiedon tuottamiseen eri tahojen omien suunnitteluprosessien tueksi. Useat yhteistyön tiivistämistarpeet liittyvät yhteisesti hyväksyttävien ylikunnallisten ja ylimaakunnallisten maankäytön kehittämiskäytävien tai alueiden sekä niihin liittyvien liikenneratkaisujen tunnistamiseen. Konkreettisena alueiden käyttöön liittyvänä tavoitteena on rakennetarkastelussa ollut Helsinki-Sipoo-Porvoo ja Kerava-Nikkilä välisten vyöhykkeiden aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuuksien selvittäminen.

I Nylands förbunds utlåtande över HesPo-rapporten heter det enligt följande:

Toiminnallinen Helsingin seutu on jo tänä päivänä laaja käsittäen noin 100 km etäisyydellä Helsingistä olevat alueet. Näin ollen HesPo-alue ja Sipoon kunta ovat osa tätä toiminnallista kokonaisuutta. Nyt tehdyssä tarkastelussa ei HesPo-alueen eikä Sipoon asema osana Helsingin seudun toiminnallista kokonaisuutta tule riittävästi esiin. Myöskin Sipoon kasvupotentiaali ja mahdollisuudet seudun asuntorakentamispaineiden purkajana jäävät vastausta vaille.

Koska HesPo-aluetta on tarkasteltu omana itsenäisenä kokonaisuutena, on aluerakennemallien vaikutusten arviointi selvityksessä rajattu käsittämään vain itse tarkastelualuetta. Sen vuoksi vaikutusten arviointi ei anna kuvaa vaikutuksista koko Helsingin seudulle. Kuitenkin merkittävät rakenteelliset ratkaisut yhdellä seudun osa-alueella heijastuvat myös muihin osa-alueisiin ja kokonaisuuteen. Koko Helsingin seudun kannalta johtopäätösten tekeminen edellyttäisi vaikutusarviointeja, jotka kattaisivat molemmat maakunnat kokonaisuudessaan tai vähintäänkin nyt tarkastellun alueen lisäksi Uudeltamaalta pääkaupunkiseudun, Kuuma-kunnat sekä lännessä alueet Lohjalle ja Karjaalle saakka.

Helsingin seutu - Porvoo aluerakenneselvitys voi olla jatkossa yksi lähtökohta laajemmille rakennetarkasteluille, joita tarvitaan Helsingin seudun tasapainoisen tulevaisuuden suunnittelun taustaksi.

Här noteras alltså behovet av en balanserad framtida planering av Helsingforsregionen. Fastän statsrådets Sibbobeslut bygger på påståenden om en obalans i samhällsstrukturen, har Myllyniemi i sin Sibboutredning inte beskrivit denna obalans annat än genom statistik över invånartätheten i olika kommuner. Denna "obalans" är den aktuella gränsjusteringen inget bot mot. I själva verket har Myllyniemi i sin rapport missförstått påståendena om obalans i regionen, vilket jag påtalat i inlägget "Motsägelser och missförstånd. Den 4 oktober 2007".

Där Nylands förbund om HesPo-rapporten hävdar att "Sipoon asema osana Helsingin seudun toiminnallista kokonaisuutta tule riittävästi esiin" är Sibbo kommun i sitt utlåtande av en helt annan åsikt. Här hävdas bl.a. "Malleissa näkyy pääkaupunkikeskeisyys ja osittain maakunnan omat lähtökohdat ovat jääneet huomioimatta." Som man kunde vänta har HFD sitt avgörande i fallet Sibbo inte alls omnämnt HesPo-utredningen, fastän Sibbo kommun i sitt besvär över statrådets beslut säger följande:

Sipoon kunta on kehittänyt maankäytön suunnittelua järjestelmällisesti koko 2000-luvun ajan. Tästä konkreettisimpana esimerkkinä on kaavoitusohjelmaan 2002-2007 otettu kunnan yleiskaava (kaavoitusohjelma 2002-2007, kunnanhallitus 85 § 12.3.2002). Yksi suunnittelun ensimmäisistä askelista oli HesPo 2003 –työ, jossa tarkastelualueeseen kuului Sipoon kunnan etelä- ja keskiosa, Porvoon kaupungin länsi- ja keskiosa ja lisäksi Vantaan kaupungin kaakkoisosa. Selvityksessä oli mukana neljä rakennemallia, joita on käytetty hyväksi kunnan yleiskaavan laadinnassa.

Sibbos ord står alltså mot Myllyniemis ord när utredningsmannen i en plagierad sats i sin Sibborapport hävdar att HesPo-utredningen inte ledde till några "åtgärder för regionens utveckling".
Utöver landskapsförbund och berörda kommuner gav även ett flertal organistationer gett sitt utlåtande över HesPo-utredningen. Natur och Miljö kritiserade i sitt utlåtande speciellt metroalternativet "Täta fingrar". Jag citerar:

Med tanke på trivsel, rekreationsbruk och naturvård är det viktigt att bevara Sibbo storskog och andra grönområden. Natur och Miljö välkomnar rapportens bedömning att denna utgångspunkt är självklar. Modellerna ”Tätä fingrar” och ”Tätortsbanan” skulle emellertid i betydande grad förstöra de södra delarna av Sibbo storskog.

För att på längre sikt bevara de olika grönområdenas naturvärden, måste de vara sammanlänkade med hjälpa av fungerande ekologiska korridorer. I andra delar av huvudstadsregionen har samhällsplaneringen misslyckats med detta och skapat alltför isolerade grönområden med barriärer, som blivit oöverkomliga för många arter. Inom det nu aktuella områden är det av största vikt, att kontakten mellan Sibbo Storskog och naturområdena i södra Sibbo bör bevaras. Man bör även undvika att kraftigt isolera Sibbo storskog norrut.

På grund av de unika natur- och landskapsvärdena i områdets västra delar, bör inte regionens utveckling utgå ifrån ett Helsingforscentrerat tillväxtperspektiv, utan snarare på en förstärkning av attraktionskraften i områdets östra delar.

Natur och Miljö välkomnar utgångspunkten att stävja glesbygdsbyggandet, som ökar bilberoendet och minskar möjligheterna att utnyttja grönområdena för rekreation. Vid skapandet av tätorter är det viktigt att bevara grönkorridorer och integrera bostäder, servicefunktioner och arbetsplatser.

Planeringen bör utgå ifrån att minska bilberoendet, minska behovet av pendling och att utöka kollektivtrafikutbudet.

Med tanke på E 18 –ledens stora kapacitet och busstrafikens flexibilitet kan behovet av en ny rak järnvägsförbindelse mellan Helsingfors och Borgå ifrågasättas. En utbyggnad av metron till södra Sibbo kan uteslutas, eftersom de det skulle kräva betydligt högre invånarantal än miljön ger förutsättningar till.

Google+ Followers