I gårdagens sändning av Uudenmaan uutiset ingick inslag om språkstriderna i kommunfullmäktige i Sibbo. Inslaget, som kan ses på Yle arenan, berör allt från byskolor till kommunministerns argument för att Sfp borde ha gått med på en inkorporering av sydvästra Sibbo. Kommunfullmäktigeordförande Christel Liljeström kommer rent av med ny information om bakgrunden till inkorporeringen. Liljeström säger att "dåvarande" kommunminister försökte locka Sfp att gå med på gränsjusteringen genom att framhålla att inkorporeringen skulle göra Sibbo till en svenskare kommun. Jag förmodar att Liljeström här syftar på Hannes Manninen, som våren 2006 med både förhandlingar och hot försökte få Svenska folkpartiet och beslutsfattarna i Sibbo att frivilligt gå med på en inkorporering. Liljeström skulle antagligen ha en hel del mera att avslöja om Manninen, men de hemliga förhandlingarna våren 2006 är en känslig fråga även för Sfp.
Yle publicerade igår på dagen en artikel som motsvarar innehållet i TV-inslaget. Jag återger här början av texten "Kieli on kuuma kysymys Sipoossa":
Itä-Uudenmaan liiton lakkauttaminen sujui ilman suurta dramatiikkaa, koska RKP ei halunnut kieliriitaa asiasta. Puolueen etujen mukaista oli saada yhtenäinen rintama vastustaman hallintorajojen siirtoa.
Sipoo vastusti viimeiseen saakka valtioneuvoston tahtoa siirtää Helsingin rajaa Östersundomin itäpuolelle. Kiliriitaa asiasta ei tuolloin saatu, ei edes Sipoon kunnanvaltuustossa, vaikka likeltä liippasi.
– Silloin oli enemmän kysymys siitä, oliko kunnanjohtajalla ja silloisella kunnanhallituksen puheenjohtajalla, siis minulla, luottamusta. Eli luottivatko valtuutetut siihen tekemiseen ja niihin taustatietoihin, joita olimme päättäjille kertoneet. Siinä yhteydessä kielikysymys jossakin vaiheessa pompahti esiin, muistelee Christel Liljeström.
Helsinki-Sipoo kiistan kuumimmissa vaiheissa maakauppoja yritettiin kääntää myös ruotsinkielisten eduksi, vaikka samaan aikaan maan hallitus valmisteli täyttä vauhtia yhden RKP:n linnoituksen eli Itä-Uudenmaan maakuntaliiton lakkauttamista.
Kuntaministeri houkutteli kielellä
– Muistan hyvin kun silloinen kuntaministeri sanoi, että meidän pitää muistaa Sipoon vahvistuvan ruotsinkielisenä kuntana. Ihan näin se ei ollut, mutta sitäkin yritettiin käyttää valttikorttina, jotta RKP olisi mennyt mukaan rajansiirtoon.
– Olihan se jo silloin luettavissa, että Itä-Uudenmaan liitto on riippuvainen Sipoostakin. Jos kunnasta otetaan osa pois ja Sipoo heikkenee, niin sillä on seurauksia maakuntajakoon, sanoo Liljeström.
Antero Alku kritiserade på en diskussionsplats på nätet för en vecka sedan Helsingin Sanomat för att ha negligerat Helsingfors stadsfullmäktiges beslut att även utreda modeller som baserar sig på snabbspårvagsalternativen. (Se "Beslut på en halv miljard. Den 14 september 2010".) Jag citerar ur inlägget:
Ruotsinkielinen pääkaupunkiseudun päivälehti Hufvudstadbladet lieneekin parempi, koska se kuulemma on kertonut miten asia on. Olenkin jo pitkään harkinnut sanomalehtitilaukseni vaihtamista. Ja suosittelen sitä muillekin. Siinä siivellä harjaantuu toinen kotimainenkin.
Yle har idag publicerat en nyhet med rubriken "Tarkastusvirasto arvostelee väylähankkeiden huonoa perustelua".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar