Plan från år 1988. Den 22 september 2010

Projektet "tillfällig simstrand" (se bl.a. "Väliaikainen uimaranta. Den 20 september 2010") med tillhörande väg, vändplats och brygga på Husö är ett synnerligen märkligt projekt. Helsingfors stad har inte på något sett informerat om projektet och man har även lagstridigt hemlighållit dokument i anslutning till projektet. Några papper på att det tagits beslut om en "tillfällig simstrand" finns det inte, åtminstone inte från detta århundrade. Officiellt är det idrottsverket som ansvarar för projektet, men initiativet kommer från stadsplaneringskontoret, som även övervakar projektet. Vägbygget har inte ansetts behöva något tillstånd, men idrotsverket har i juni ansökt till stadens byggnadstillsynesverk om tillstånd för simstranden och båtbryggan. Byggnadstillsynesverket har, enligt den information som jag haft tillgång till, i sin tur begärt om ett utlåtande av Närings-, trafik- och miljöcentralen före den 24 september.


Helsingfors stadsplaneringskontor har den 7 september gett ett utlåtande i amslutning till idrottsverkets ansökan, som daterats den 17 juni. I utlåtandet heter det bl.a. att Hakija perustelee hakemustaan sillä, että "Liikuntaviraston on edellytetty rakentavan Sipoosta liitetylle alueelle tilapäisiä ulkoilu- ja virkistyspalveluja", vilket är lite komiskt med tanke på att det är stadsplaneringskontoret som de facto står bakom projektet. I utlåtandet kan man vidare läsa följande:

Husön kartano ympäristöineen on rakennettua kulttuurimaisemaa, johon myös kivilaituri ja sinne johtava kujanne kuuluvat. Aluetta ei voida jättää hoitamatta rapistumaan, vaan ehdotetut toimenpiteet ovat maisemanhoidon kannalta välttämättömiä.

Påståendet är synnerligen märkligt. Den förverkligade vändplatsen på den yttersta udden har redan förstört kulturmiljön invid den omnämnda stenbryggan och själva stenbryggan skall enligt planerna begravas under en ny brygga.



I utredningen har man hittat någonting som kanske är tänkt att se ut som ett beslut: en områdesplan från år 1988! Jag citerar:

Helsingin kaupungin omistamalle Talosaaren alueelle on laadittu ulkoilu- ja virkistysaluesuunnitelma vuonna 1988, jonka mukainen nyt haettu toimenpide on. Suunnitelmaa on toteutettu reittien, ousiammuntakentän ja ratsastuskeskuksen kehittämisen osalta. Suunnitelma pitää sisällään myös uimapaikan ja vuoroveneen laiturin Talosaaren kärjessä, joita ei kuitenkaan vielä ole toteutettu.

På ledarsidan i gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en kolumn av Olli Kivinen med rubriken "Kaksikielisyys on muuttunut hengitysilmaksi", där uppspjälkningen av Sibbo omnämns som en språkfråga tillsammans med frågan om Ekenäs BB och Karlebyfrågan. Jag citerar:

Vastaavasti ruotsin kielen asema on väestön valtaosan mielissä kääntynyt hengitysilman kaltaiseksi normaaliksi osaksi arkipäivän elämää. Ruotsinkielisille tämä merkitsee selvästi sellaista vaaraa, että ruotsi hiipuu Suomessa hitaasti mutta varmasti samalla kun englannin asema vahvistuu. Koko Eurooppaan ulottuva monikulttuurisuuden lisääntyminen kiihdyttää kehitystä.

Peruslähtökohdan muutos koskee koko suurta kuviota, kuten maamme asemaa Euroopassa ja maailmassa, toimintaympäristöämme ja sopeutumistamme maailman muutokseen - kielivaatimuksineen kaikkineen.

Näihin verrattuna Tammisaaren synnytyssairaala, Sipoon pilkkominen, Kokkolan paikka maailmankaikkeudessa ja muut viime aikojen ärsytyspisteet ovat pikkuasioita. ...

Tiedotusvälineillä on oma keskeinen vastuunsa keskustelun pitämisestä järkevissä puitteissa. Vaatimus koskee myös suomenruotsalaista mediaa: peili saattaa kertoa, olivatko paikalliset asukkaat, poliitikot vai tiedotusvälineet eturintamassa, kun Tammisaari, Sipoo tai Kokkola väännettiin suomenruotsalaisten asialle vahinkoa aiheuttaneeksi kielikysymykseksi muiden asia-argumenttien kustannuksella

Kivinen har kanske rätt att fallet Sibbo är en småsak - då det gäller språket. Men fallet Sibbo är mycket mera än en språkfråga.




I dagens nummer av helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Helsingin seutu satsaa raiteisiin" och underrubriken eller ingressen "Ennen vuotta 2020 toteutettavat raidehankkeet maksaisivat lähes kaksi miljardia euroa." Jag citerar:

Seudullisia kärkihankkeita ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan ainakin Espoon kaupunkirata, Länsimetron jatko Kivenlahteen, Sipoon metro, Pisararata ja jopa Kruunuvuoren raitioyhteys. ...

Helsinki pitää kiinni Sipoon suuntaan tekemistään laajennussuunnitelmista. Muut kunnat puolestaan pitävät Helsingin intoa ennenaikaisena.