Pääkirjoituksessa 24. helmikuuta sivulla A 2 todettiin virheellisesti, että Östersundomin ainoat uimarannat ovat Sipoon Karhusaaressa ja Helsingin Talosaaressa. Talosaaressa ei kuitenkaan vielä ole uimarantaa, vaan se on merkitty maankäytön suunnitelmaan.
Den rättelsen kom lite olägligt för Helsingfors idrottsverk, som vill snygga upp badstranden. Se "Huoltolaiturin kunnostustyötä. Den 26 februari 2011".
Senaste måndag publicerade Helsingfors stadsplaneringskontor ett stort antal utredningar och rapporter i anslutning till generalplanen för Östersundomområdet. En av de kanske mest anmärkningsvärda utredningarna har titeln "Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu". Vem som har gjort jämförelsen eller författat rapporten framgår inte ur publikationen, som är utgiven av stadsplaneringskontoret. Den officiella dateringen är 24 februari, troligtvis med tanke på stadsplaneringsnämndens möte av detta datum. Rapporten är inte gjord för att ge de förtroendevalda möjlighet att välja mellan spårvägsalternativen. Istället är rapporten skriven för att redogöra för valet av metroalternativet, som togs på tjänstemannanivå. Rapporten avslutas med följande motivering för metroalternativet:
Metro tarjoaa nopean, vaihdottoman ja lähes häiriöttömän joukkoliikenneyhteyden suunnittelualueelta keskustan suuntaan. Metron kuljetuskapasiteetti riittää vastaamaan matkakysynnän kasvuun, jos rataa tulevaisuudessa jatketaan Majvikista eteenpäin.
Näin seudulliset liikennejärjestelmänäkökohdat, metron olemassaolo, raidejärjestelmien liikenteelliset ominaisuudet ja vaikutukset sekä varautuminen maankäytön voimakkaaseen kehittymiseen perustelevat sen, että yleiskaavaluonnosta on lähdetty kehittämään metrovaihtoehdon pohjalta.
Man argumenterar alltså för metroalternativet speciellt utgående från den framtida tänkta tillväxten i Sibbo. I inledningen till rapporten kan man ytterligare läsa följande:
Kaikkien kolmen kunnan kannalta suoritetun harkinnan perusteella parhaaksi Östersundomin rakennemalliksi nousi malli, Rannikko 1. Yleiskaavaluonnos perustuu tähän rakennemalliin, jonka joukkoliikenteen runkojärjestelmänä toimii metro.
Man kan fråga sig vem det är som har bedömt att strukturmodellen Rannikko 1 är den bästa för samtliga tre berörda kommuner. Strukturmmodellen Rannikko 1 presenteras i dokumentet "Östersundomin yleiskaavaluonnos: Selostuis", där kartan ovan ingår. Det är denna karta som syntes i TV-nytts sändning den 14 februari och som jag kommenterat i inläggen "Tröga markaffärer. Den 15 februari 2011" och "Kanaler. Den 17 februari 2011". Valet av strukturmodellen presenteras närmare i dokumentet "Östersundomin rakennemallit" eller egentligen "Östersundomin yhteinen yleiskaava: Rakennemallit". Enligt stadsplaneringskontorets webboplats är dokumentet från 2010, men dokumentet är daterat 24.2.2011.
I det ovannämnda dokumentet är modellen Rannikko 1 en av tio strukturmodeller som presenteras.
Valet av modellen Rannikko 1 motiveras på följande sätt:
Rakennustapojen määrä ja laatu, seudullisuus, Sipoonkorpi ja Natura 2000 -kysymykset, kustannukset, maanomistus, joustavuus tulevaisuuden huomioinnissa ja muut tässä tarkastellut maankäytön tavoitteet toteutuvat parhaiten mallissa Rannikko 1. Eli rakentamisen määrä ja laatu ovat tulevaisuutta ajatellen joustavimmat, metro tarjoaa eniten seudullisia ja kuntayhteistyömahdollisuuksia, keskeiset ja tärkeimmät rakentamisen alueet ovat Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välissä ja sen eteläreunassa. Paljon painaa myös se, että metro on meillä jo olemassa. Pikaraitiotie edellyttäisi Itäväylän jatkeella isoa projektia, jonka aikataulu Jokeri-projektin valossa on arvaamaton. Sipoonkorven ja Natura-alueiden suhteen rakentamisen paine on Rannikko 1- mallissa joustavimmin kohdennettavissa, kustannukset jakaantuvatpisimmälle ajalle ja siksi myös miljööstä voi muodostua kaupunkiympäristönä mahdollisimman rikas ja monimuotoinen.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar