Sippoolaiset maksavat. Den 28 maj 2011

I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en insändarartikel med rubriken "Sipoolaiset maksavat nyt helsinkiläisten velkoja". Insändaren är undertecknad av ordförandena för fullmäktigegrupperna i Sibbo: Bengt Wiik (sfp), Juhani Rantala (saml), Caspar Berntzen (ysi), Hanne Aho (sdp), Sini-Pilvi Saarnio (grön), Jari Hursti (sf) och Eva Autio (c). Jag återger här artikeln i sin helhet:

Muutama vuosi sitten Helsinki sai hyvin kyseenalaisin perustein Korkeimmalta hallinto-oikeudelta luvan liittää Sipoon Östersundomin alueen Helsinkiin. Me sipoolaiset oletimme saavamme Helsingin ottamasta alueesta käyvän hinnan. Östersundomin alueelle oli panostettu: se oli menneenä vuosikymmenenä Sipoon kehityksen airut, jonne oli satsattu leijonanosa kaikista kunnan uusinvestoinneista.

Neuvottelut Helsingin kanssa korvauksen suuruudesta eivät johtaneet mihinkään. Helsingin tarjoama summa – 7,9 miljoonaa euroa – ei vastannut edes luovutetulla alueella olevan Sakarinmäen koulun arvoa. Pelkästään tähän yhteen kouluun oli investoitu 12 miljoonaa euroa.

Korvauskiista joutuikin oikeuden päätettäväksi. Luotimme Sipoossa, että oikeus toteutuisi.

Korkein hallinto-oikeus antoi vaalien alla mielestämme vähintäänkin kyseenalaisen päätöksensä Östersundomin alueen korvaussummasta. Se vastasi täysin Helsingin aiemmin tarjoamaa summaa. Jokainen Sipoon vaatimuksista hylättiin.

Suomen oikeusjärjestykseen on aina kuulunut vahva omaisuudensuoja, joka näkyy muun muassa tiukassa lunastuslainsäädännössä ja omaisuusrikosten ankaruudessa. Kuntalaisten yhteiselle omaisuudelle ei anneta kuitenkaan kuntajakolain piirissä juuri suojaa. Osa omaisuuseristä luovutetulla alueella, kuten kunnallistekniikka kokonaisuudessaan, jätettiin täysin korvaamatta. Toisaalta korvatun omaisuuden osalta ei täyden korvauksen periaatetta hyväksytty.

Kuntajakolaki on osoittautunut täysin puutteelliseksi taloudellisten arvojen käsittelyssä. KHO:n päätösten perustelujen pohjalta oli lopulta Sipoon onni, että kunnalla oli osoittaa velkaa menetetyn koulun osalta, koska samoilla KHO:n päätösten perusteilla velkaa ottamaton kunta ei olisi saanut korvaukseksi yhtään mitään.

KHO:n päätöksen myötä sipoolaiset veronmaksajat joutuivat nyt Helsingille luovutetun omaisuuden maksumiehiksi, sillä korvaussumma ei likimainkaan vastaa alueeseen investoituja verorahoja. KHO:n päätösten jälkeen Sipoo joutui nostamaan kunnallisveroäyriä, ja kunnalle jäi entistä huomattavasti suurempi velkamäärä. Tämän päätöksen vuoksi naapurilta ottaminen on Suomessa tehty kannattavaksi.

Sipoo on osa metropolialuetta, ja vakaa tavoitteemme on kasvaa ja kehittyä osana elinvoimaista pääkaupunkiseutua. Tämä päätös ei ole tehnyt tavoitettamme helpommaksi.