"Kansallispuisto voi vesittää Helsingin laajenemisen itään" lyder rubriken på huvudnyheten på paradsidan i dagens nummer av Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat skriver här att beslutsfattarna i Västersundom i Östersdundom ("Östersundomin Länsisalmessa") måste välja mellan metro eller naturskydd. Det aktuella området, där Helsingfors äger den stora fastigheten 410-0006-0059, hör ellertid inte till stordistriktet Östersundom eller ens till Helsingfors, men nog till området som Helsingfors vill att skall ingå i en gemensam delgeneralplan mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo.
Att Helsingin Sanomat missat att Västersundom (eller den aktuella delen av Västersundom by) inte hör till Helsingfors framgår även ur bildtexten till en bild som publicerats i samband med artikeln "Reittejä eläimille vai asuntoja?" Här låter man förstå att berget i Gubbacka i Västersundom rentav hör till inkorporeringsområdet (liitosalue). (Jfr "Metro och bergsbestigning. Den 9 juli 2008" och "Genvägar. Den 10 juli 2008".)
På paradsidan säger projektchef Matti Visanti att "Metsähallituksen esitys vie pohjan pois kaikilta suunnitelmilta". I huvudartikeln säger Visanti att "Jos Metsähallituksen kaavailut toteutuvat, se merkitsee, että metroa on mahdotonta rakentaa Östersundomiin" och vidare:
Metsähallitus ei ole ollut meihin missään yhteydessä. Tuntuu käsittämättömältä, että siellä ei tiedetä meidän suunnitelmista yhtään mitään.
Helsingin Sanomat skriver vidare här att "Länsisalmeen on Visannin mukaan tarkoitus sijoittaa 10 000–12 000 asukkaan asunnot."
Rubriken "Reittejä eläimille vai asuntoja?" är milt sagt något vinklad. Det aktuella området i Vanda, där Visanti och Helsingfors stadsplaneringskontor vill planera för över 10 000 invånare är i så väl landskapsplanen för Nylands förbund som i generalplanen för Vanda markerad som grönzon, vilket betyder så väl ekologisk korridor som förbindelse för rekreationsbruk (för människor). Det är ironiskt att det nu är Nylands förbund, Vanda och De gröna som står i vägen för en förlängning av Mellungsbackametron. I samband med den aktuella artikeln har Helsingin Sanomat publicerat en karta med bl.a. en metrolinje.
Metrolinjen på den aktuella kartan stämmer relativt väl med metrolinjen som ingår i kartor som publicerats i samband med utredningen Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma.
Som källa till sin karta uppger Helsingin Sanomat Forsstyrelsen och Helsingfors stadsplaneringskontor, fastän tidningen för några dagar sedan skrev att "Selvityksiä esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle parin kolmen viikon päästä, eikä virasto julkista linjakarttoja ennen kuin poliitikot ovat ne saaneet."En annan intressant detalj i Helsingin Sanomats karta är att man här ritat ut stora höghusområden i gult. Höghusområden har även ritats ut på Björnsö och vid Immersbyvägen i Sibbo.
I ovannämnda artikeln uttalar sig även Antti Below från Forsstyrelsen:
On tärkeää, että erillään toisistaan olevat Natura-alueet kytketään yhteen ekologisilla käytävillä. Vain sillä tavoin saadaan säilytettyä eliölajeja", Below perustelee.
Lajit eivät Belowin mukaan säily, jos alueiden välillä on "paksu Berliinin muuri".
Helsingin Sanomat har även publicerat en artikel med rubriken "Helsinki ei halua kansallispuiston osaomistajaksi". Dessutom har man på tidningens webbplats publicerat en artikel med rubriken "Helsinki: Esitetyn laajuinen Sipoonkorpi estää itämetron jatkon". Artikeln kan som vanligt kommenteras av läsarna.
I dagens nummer av Borgåbladet ingår en kort notis med rubriken "Omröstning om Björnsö".
Christel Liljeström har idag skrivit ett blogginlägg under rubriken "Sipoonkorvesta kansallispuisto". Hon har även intervjuats angående ärendet i Yles radionyheter Aktuellt kl 16. Jag citerar ur blogginlägget:
Seuraan mielenkiinnolla Helsingin kaavoittajien argumentointia nyt kun Metsähallitus antoi julki näkemyksensä alueen tulevasta käytöstä. Metsähallituksen mukaan Sipoon-korpi on arvokas ja tulee suojella, jopa kansallispuistona.
Sipoolta Helsinkiin liitettyyn Östersundomiin Helsinki aikoo rakentaa 20 000 – 40 000 asukkaan uuden kaupunginosa. Jo silloin kun alueliitoskeskustelu oli kuumimmillaan, niin Sipoo yritti osoittaa että alue ei kestä niin suurta rakentamista. Osoitimme Natura ja luonnonsuojelualueiden suuren osan maankäytöstä, osoitimme alueen rakennuspaikkojen haasteita kuten entisen meripohjan haasteet ja osoitimme tarpeen yhteen sovittaa monta eri asiaa alueen mitoituksen yhteydessä.
No nyt Helsinki miettii parhaillaan jatketaanko Mellunkylän metroasemalta metroa 8.3 kilometriä itään. Arviointi lasku olisi 400 miljoonaa euroa. Mutta sen hintainen metro vaatii tiheätä asumista. Vaikuttaa hieman siltä että Helsinki on sitoutunut metro-vaihtoehtoon ja sen tulee ohjata maankäyttöä.
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar