On aika mielenkiintoista se, että Helsingin kaupungin asukkaita edustava RKP:n valtuustoryhmä on asettunut omia asukkaita vastaan. Se on todella mielenkiintoista, koska Helsingin ja maan etu on se, että kaupunki voi laajeta niin, että se ei näivety. Meillä on tällä hetkellä jo tiettyjä taloudellisia ongelmia sen takia, että meillä ei ole riittävästi veroa maksavia asukkaita ja koska meillä ei ole tarjota edullisia, järkevähintaisia asuntoja.
Nyt pitää kysyä, minkä takia RKP:n valtuustoryhmä tekee näin? Asia on täysin selvä. Yksisilmäiset kielipoliittiset syyt, jotka ovat aina vaikuttaneet teidän kantoihin, ohjaa tällä hetkellä kannanottoa. Kuun maan etu ja Helsingin etu pitäisi olla ratkaiseva, niin teillä on pieni nurkkakuntainen kielipoliittinen etu. Tämä on järkyttävää. Tämä näkyy myöskin historiasta. Kun katsomme yrityksiä liittää Vuosaarta Helsinkiin aikanaan, te vastustitte sitä. Te vastustitte Westendin liittämistä Helsinkiin, joka johti siihen, että jouduimme odottamaan Vuosaarta vuosikymmeniä, joka jarrutti Helsingin kehitystä. Westendiä emme ole saaneet vieläkään. Meillä on toki Leppävaarassa maita. Mutta olemme voineet kehittää yhdessä Espoon kanssa, mutta emme Sipoon kanssa.
...
On aivan varmaa, että Helsingin ja maan etu tulee kärsimään siitä, että tätä asiaa jarrutetaan. Mutta muistakaa yksi asia. Jos saatte tämän ehdotuksen nurin, seuraava ehdotus on ehkä se, että koko Sipoo vaaditaan liitettäväksi, koska samalla rähinällähän sekin menee. Ja kun täällä - niin kuin sanottiin - tehdään näitä ratkaisuja ei vain kymmeniksi, vaan sadaksi vuodeksi, pitkällä tähtäyksellä sekin on välttämätöntä. Ja niin kuin täällä on sanottu, on turha kuvitella, että Sipoo voisi rakentaa metroa tai raideliikenneyhteyttä tai Sipoo voisi kaavoittaa järkevästi ympäristöä suojelevasti näitä alueitaan. Ei siellä ole resursseja. Se on nakkikioski meihin verrattuna. Tämä pitää muistaa.
Eli on turhan aikaista riemuita siitä, että jos huomenna ehdotus tulee olemaan ns. varovainen. Tämä ehdotukset tulevat toistumaan, kunnes asia on hoidettu.
...
On aivan varmaa, että Helsingin ja maan etu tulee kärsimään siitä, että tätä asiaa jarrutetaan. Mutta muistakaa yksi asia. Jos saatte tämän ehdotuksen nurin, seuraava ehdotus on ehkä se, että koko Sipoo vaaditaan liitettäväksi, koska samalla rähinällähän sekin menee. Ja kun täällä - niin kuin sanottiin - tehdään näitä ratkaisuja ei vain kymmeniksi, vaan sadaksi vuodeksi, pitkällä tähtäyksellä sekin on välttämätöntä. Ja niin kuin täällä on sanottu, on turha kuvitella, että Sipoo voisi rakentaa metroa tai raideliikenneyhteyttä tai Sipoo voisi kaavoittaa järkevästi ympäristöä suojelevasti näitä alueitaan. Ei siellä ole resursseja. Se on nakkikioski meihin verrattuna. Tämä pitää muistaa.
Eli on turhan aikaista riemuita siitä, että jos huomenna ehdotus tulee olemaan ns. varovainen. Tämä ehdotukset tulevat toistumaan, kunnes asia on hoidettu.
Den 28 juli hade Kaarlo Tuori, som är professor i förvaltningsrätt, i ett expertutlåtande hävdat att Helsingfors stadsfullmäktiges beslut från den 21 juni var lagstridigt. Kalima, som själv professor i finansrätt, höll den 29 november även ett anförande där han ifrågasatte Tuoris kompetens. Jag citerar:
Oma käsitykseni on, toisin kuin professori Tuorilla - joka on tällä hetkellä oikeusteorian opettaja. Hän ei siis opeta kuntalainsäädäntöä eikä julkisoikeutta - on se, että 3 §:n edellytykset täyttyvät ilman muuta. Entä sitten 5 §? Onko olemassa erityisen painavia syitä? Jos Suomessa koskaan on niitä, niin nyt on. Voiko olla mitään muuta sellaista tilannetta, joka olisi ikään kuin painavampi kuin tämä tilanne? Vaikea kuvitella. Olen sitä mieltä, että ei Suomessa välttämättä muita kuin pakkoliitoksia edes tarvitakaan, että tämä riittää, kunhan se tulee riittävän suurena.
...
Ei Helsingillä ole vaihtoehtoja. Ei meillä ole valinnanvaraa. Me olemme tässä tilanteessa. Joko me "kuihdumme pois ja kuolemme" tai sitten me koetamme säilyttää asukkaiden ja kaupungin toimintakyvyn. Tässä suhteessa RKP:n toiminta on ällistyttävää. Jos te olette sitä mieltä, että lakia tulkitaan väärin, tehkää ehdotuksia siitä, kuinka Sipoo tai Länsi-Sipoo voitaisiin teidän mielestänne oikein liittää. Sitä te ette tee. Mutta juridiikka on kummallista. Lailla säätämällä maatalotukilailla säädettiin, että kukolla tarkoitetaan kanaa. Kukko siis laskettiin, kanojen määrää arvioitaessa mukaan.
Aivan samalla tavoin meillä on takaportti. Me voimme säätää lain Länsi-Sipoon liittämisestä Helsingin kaupunkiin ja tästä eduskunnan päätöksestä ei kukaan voi valittaa.
...
Ei Helsingillä ole vaihtoehtoja. Ei meillä ole valinnanvaraa. Me olemme tässä tilanteessa. Joko me "kuihdumme pois ja kuolemme" tai sitten me koetamme säilyttää asukkaiden ja kaupungin toimintakyvyn. Tässä suhteessa RKP:n toiminta on ällistyttävää. Jos te olette sitä mieltä, että lakia tulkitaan väärin, tehkää ehdotuksia siitä, kuinka Sipoo tai Länsi-Sipoo voitaisiin teidän mielestänne oikein liittää. Sitä te ette tee. Mutta juridiikka on kummallista. Lailla säätämällä maatalotukilailla säädettiin, että kukolla tarkoitetaan kanaa. Kukko siis laskettiin, kanojen määrää arvioitaessa mukaan.
Aivan samalla tavoin meillä on takaportti. Me voimme säätää lain Länsi-Sipoon liittämisestä Helsingin kaupunkiin ja tästä eduskunnan päätöksestä ei kukaan voi valittaa.
Kalima säger att om lagen står i vägen för Helsingfors så kan "vi" stifta en ny lag för att inkorporera sydvästra Sibbo. Det verkar som om Kalima inte egentligen bryr sig om vad lagen säger. Jag undrar om Kalima är den självutnämnda juridiska expert som Helsingfors stadsstyrelse förlitade sig på då man beredde förslaget till stadsfullmäktiget mötet den 21 jun. I så fall gjorde man ett misstag. Arroganta jurister är inte att lita på.
Vid stadsfullmäktigemötet den 28 februari kritiserade Anttila Myllyniemi förslag för att inte inkludera Granö, fastän Helsingfors äger halva ön. Kalima gick längre och hävdade, enligt Helsingin Sanomat, att "Selvitysmiehen esitys on torso". Helsingin Sanomat noterade även att Kalima "piti kestämättömänä, että Helsingillä on maaomistuksia Sipoossa, mutta paikallinen Rkp estää rakentamisen näille maille". Kalima anser alltså liksom Anttila att Helsingfors markegendomar skulle ge huvudstaden rätt att inkorporera delar av grannkommunen. När Helsingfors i tiden köpte sin markegendom i Sibbo hade man inte för avsikt att behålla marken, än mindre att bebygga den. Om marken hade varit färdigt planerad för bebyggelse, hade Helsingfors fått betala ett pris i en helt annan storleksklass. Lika väl lär Kalima vid det gemensamma sammanträdet för stadsfullmäktigen i huvudstadsregionen den 22 maj i Finlandiahuset ha angett som motivering för en inkorporering att "Helsingillä on Sipoossa 5000 hehtaari maata, ja sitä ei saa käyttää." (I verkligheten torde Helsingfors äga omkring 1700 ha, av vilket hälften ligger i Sibbo storskog, men 5000 ha stort är det område som Helsingfors föreslagit att annektera.) Riksdagsledamot Jyrki Kasvi (grön) har i ett blogginlägg med rubriken "Kaavoituksen ja maanvaihdon uudet pelisäännöt" från den 23 maj kommenterat Kalimas argumentering. Jag citerar:
Just. Muistaakseni kaavoitusmonopoli on edelleen kunnalla eikä maanomistajalla, Sipoossa Sipoon kunnalla eikä Helsingin kaupungilla. Vai tarkoittiko Kalima kenties sitä, että jos minä ostan Helsingin Keskuspuistosta riittävän ison läntin maata, voin itse päättää, mitä sinne rakennetaan.
Tällaiseltahan se pääkaupunkiseudun kaavoitus on joskus tuntunut, mutta Kai Kalima on ensimmäinen, joka on sanonut asian noin suoraan.
Myös vaatimukset Sipoon länsiosien liittämisestä Helsinkiin avaavat uusia näköaloja. Kuntien rajojen muuttamiseen ei jatkossa ilmeisesti enää tarvitakaan molempien kuntien suostumusta. Riittää, että toinen kunta ostaa toisen alueelta maata ja vaatii niitä sitten itselleen.
Hmmm, onkohan Kauniaisissa ja Kirkkonummen itäosissa tontteja kaupan. Espoon kaupungin kannattaisi ehkä tehdä tarjous.
Tällaiseltahan se pääkaupunkiseudun kaavoitus on joskus tuntunut, mutta Kai Kalima on ensimmäinen, joka on sanonut asian noin suoraan.
Myös vaatimukset Sipoon länsiosien liittämisestä Helsinkiin avaavat uusia näköaloja. Kuntien rajojen muuttamiseen ei jatkossa ilmeisesti enää tarvitakaan molempien kuntien suostumusta. Riittää, että toinen kunta ostaa toisen alueelta maata ja vaatii niitä sitten itselleen.
Hmmm, onkohan Kauniaisissa ja Kirkkonummen itäosissa tontteja kaupan. Espoon kaupungin kannattaisi ehkä tehdä tarjous.
Igår skrev Jussi Pajunen sitt första blogginlägg för detta år, vilket jag noterade på min blogg igår. (Se Helsingfors Führer. Den 20 mars 2007.) Dagens nummer av Kaupunkilehti Vartti har inte hunnit notera blogginlägget, men nog att Pajunen inte har skrivit blogg på tre månader. Pajunen säger i tidningen att bloggskrivandet inte är förbi. Jag citerar ur artikeln i Kaupunkilehti Vartti:
Omaa lempilastaan eli Helsingin ja Sipoon välistä aluekiistaan hän ei kuitenkaan halua netissä kommentoida.
- Sipoon olen jättänyt harkitusti aika vähälle, sillä se elää joka tapauksessa voimakkaasti mediassa. Se on myös asia, jota tutkitaan suurennuslasilla, ja josta valitetaan.
I verkligheten behandlade Pajunen Sibbofrågan även i sitt blogginlägg från igår.
Inlägg
