Bakgrundsfaktorer. Den 4 augusti 2013

Under sommaren har jag jobbat lite på min sammanfattning av fallet Sibbo, men sammanfattningen är ännu långt från färdig. I sammanfattningen försöker jag få med det viktigaste ur min blogg. Tyvärr är det inte så många som läser sammanfattningen, så jag skall i några vanliga inlägg återge avsnitt ur den. Här kommer det första avsnittet: Tre centrala bakgrundsfaktorer:


På min blogg lyfter jag fram tre centrala bakgrundsfaktorer som möjliggjorde inkorporeringen. För det första bröt Matti Vanhanen (c) ett avtal mellan Helsingfors och staten om att frigöra flygfältet i Malm för bostadsbebyggelse. Det ledde till att relationen mellan statsministern och Helsingfors blev mycket inflammerad. Vanhanen var pressad att erbjuda ett ersättande område för småhusbebyggelse och lovade Östersundom som ersättning.

För det andra fanns det ett starkt tryck på att ta Sandhamn i bruk som bostadsområde. Helsingfors stad hade i tiden köpt mark i Östersundom för att med försvarsmakten kunna byta åt sig Sandhamn. Nu var försvarsmakten beredd att avstå från Sandhamn. I denna situation kom före detta kommendör Risto Rautava (saml), som ville bevara Sanhamn i milittärt bruk, med motförslaget att "öppna Sibbogränsen". Rautava fick stöd av stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori (saml), som först hävdade att Helsingfors inte har behov av mera tomtmark, men senare kräva en gränsjustering med tanke på behovet av tomtmark.

För det tredje hade den centerpartistiska kommunministern (och bostadsministern) Hannes Manninen tagit initiativ till en kommunreform (Paras / KSSR). I samband med beredningen av och förhandlingarna om kommunreformen krävde Helsingfors stad att Sibbos västra del skulle anslutas till "huvudstadsregionen". Då det såg ut som om de två stora ledande regeringspartierna Centern och Sdp inför sommarledigheten och Finlands EU-ordförandeskap inte skulle kunna komma överens om innehållet i kommunreformen och tillhörande ramlag lovade centerministrarna att ordna en ändring i kommunindelningen mellan Helsingfors och Sibbo. Förhandlingarna underlättades av att ordförande för stadsfullmäktige i Helsingfors Rakel Hiltunen i egenskap av viceordförande för Kommunförbundet var socialdemokraternas förhandlare även då det gällde kommunreformen. I själva verket bestod den så kallade strukturgruppen, som kom överens om innehållet i kommunreformen, huvudsakligen av representanter för kommunförbundets styrelse. Strukturgruppen var en så kallad parlamentarisk kommitté, där även oppositionspartiet Samlingspartiet var representerat. Således kom Jyrki Katainen (saml) tillsammans med ordförandena för de två stora regeringspartierna överens om KSSR - och lösningen på "Sibbofrågan". Denna överenskommelse fortsatte att gälla efter valet 2007, då Samlingspartiet ersatte socialdemokraterna i regeringen.

Östersundom måste planeras om. Den 17 februari 2013

HS 10.2 2013 s A 19

Det var förra söndagen som Helsingin Sanomat publicerade artikeln "Rantatontit voi unohtaa", som baserar sig på uttalanden av den nya verkchefen för Helsingfors stadsplaneringskontor Mikko Aho. (Rubriken  på paradsidan och i den digitala tiodningen lyder "Östersundom menee uusiksi".) I artikeln kan man bl.a. läsa att: "Kun Na­tu­raluei­ta ja suo­ja­vyö­hyk­kei­tä oli tar­koi­tus rau­hoit­taa 3,5 ne­liö­ki­lo­met­riä, nyt alue kas­vaa 9 ne­liö­ki­lo­met­rik­si." I artikeln säger Aho vidare att "A­se­mien pai­kat saat­ta­vat muut­tua, ja on mah­dol­lis­ta, et­tä jo­ku ase­mis­ta pu­toaa pois." Tidningen föreslår att det är stationen i stadsdelen Sundberg (Salmenkallio) som faller bort. Om metrostationen i Sundsberg lämnas bort, så blir det i princip möjligt att dra metrolinjen från Nordsjö istället för från Mellungsbacka, fastän man skulle hålla fast vid en metrostation i "Porvari". (Se "Effektiv markanvändning på Husö. Den 12 september 2010".) I varje fall betyder en ändring av metrolinjen att planeringen av Östersundom måste göras om.

Bbl 12.2 2013 s 5

Som en följd av artikeln i Helsingin Sanomat den 10 februari publicerade Borgåbladet den 12 februari en artikel med rubriken "Helsinngfors skall beakta naturen i Östersundom". Samma dag publicerade Yle en nyhet med rubriken "Den gemensamma generalplanen för Östersundom och västra Sibbo måste ritas om.". Yle hade talat med Sibbos regionutvecklingsarkitekt eller regionalplanschef Kaisa Yli-Jama, som tidigare varit anställd på stadsplaneringskontoret i Helsingfors och ansvarat för planeringen av Husö. I ett inslag i de regionala nyheterna sade Yli-Jama att en bron till Granö inte är realistisk, ifall strandområdena på fastlandet intill inte bebyggs. Om Husö förblir friluftsområde, så behöver staden inte Granö, som hör till Sibbo men ingår i den gemensamma generalplanen för Östersundom.

HS 15.2 2013 s A 4

Helsingin Sanomat följde upp den aktuella nyheten den 15 februari med en ledarartikel med rubriken "Helsinki kasvaa parhaiten pohjoiseen". Här kan man bl.a. läsa följande:

Jotta metrolinjan vetäminen kauas itään kannattaisi, asemien lähistöt pitäisi rakentaa suunniteltua tiiviimmin. Metrolinjan varrella on jo ennestään tyypillisiä kerrostalolähiöitä. Östersundomista suunniteltiin toisenlaista, monipuolisempaa.

För att en metrolinje nu skall löna sig måste man bygga tättbebyggda stationsområden, som motsvarar de redan nu existerande förorterna i östra Helsingfors. Det har Helsingfors inga intressen av. Det var ju för att få ett havsnära småhusområde som Östersundom inkorporerades av Helsingfors.

Artikeln "Rantatontit voi unohtaa" har underrubriken eller ingressen "Helsingin Östersundomin Natura-alueet vaativat ympärilleen odotettua isomman suojavyöhykkeen", men Aho säger i samma artikel att "Ei ol­lut yl­lä­tys, et­tä näin käy." Frågan är varför man inte i ett tidigare skede tagit Natura 2000-områdena på allvar. Rakennuslehti publicerade redan i november 2011 en text med rubriken "vielä 1 asia: Helsinki kiipeää Östersundomissa takapuoli edellä puuhun" där man kan läsa följande:

Vantaan on selvityttänyt Natura-alueiden vaikutusta Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan, kun vaikutusten arviointia ei tehty kaavaluonnoksen valmistelutyössä. Selvityksen on tehnyt luonnonsuojelulain perusteellisesti tunteva asianajaja Kari Marttinen. Rakennuslehdellä on muistio asiasta.
Marttisen ja ELY:n arviot kaavaluonnoksen valmistelun puutteista ovat yhtenevät.
"Yleiskaava, joka ei vastaa Natura-alueita koskevia vaatimuksia, ei ole hyväksymiskelpoinen luonnonsuojelulain säännösten mukaisesti", Marttinen sanoo muistiossa.

Den i texten nämnda promemorian eller utredningen har rubriken "Natura 2000-alueiden vaikutus Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan".

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kiuru laittaisi asuntoja Malmille" och underrubriken "Lentokentän lisäksi asuntoministeri häätäisi armeijan Santahaminasta". I artikeln kan man bl.a. läsa att "Vii­me kuu­kau­si­na kes­kus­te­lu Mal­mis­ta on li­sään­ty­nyt myös sik­si, et­tä Si­poos­ta Hel­sin­kiin lii­te­tyn Ös­ter­sun­do­min ra­ken­ta­mi­nen näyt­tää vii­väs­ty­vän." Det var för att Matti Vanhanen och  Centern i Helsingfors ville stoppa planerna för Malm och Jan Vapaavuori och Risto Rautava från Samlingspartiet ville bevara Sandhamn i militärt bruk som inkorporeringen av Östersundom aktualiserades.

En annan artikel i dagens nummer av Helsingin Sanomat handlar om den nya ordföranden för HST Ot­so Ki­ve­käs. I artikel, som har rubriken "Liikennenörtti sai likaisen työn", kan man läsa följande:

Ös­ter­sun­do­miin suun­ni­tel­tua met­roa Ki­ve­käs pi­tää epä­rea­lis­ti­se­na. "Met­ron te­ke­mi­nen on liian kal­lis­ta. Pi­ka­rai­tio­tien sai­si nel­jäs­osal­la hin­nas­ta. Pi­täi­si miet­tiä, mi­hin on va­raa, ei­kä vain vi­sioi­da."

Vapaavuoris män. Den 23 december 2012

Jyri Häkämies byte av regeringen mot EK föranledde en livlig diskussion. Tidpunkten för valet av ny VD för Finlands näringsliv EK har däremot inte diskuterats. Missnöjet mot Häkämies föregångare, som visserligen till en del kan vara en efterkonstruktion, hade pyrt länge. Huruvida Häkämies i själva verket tog emot tjänsten på EK för att ge rum för Jan Vapaavuori i regeringen har mig veterligen överhuvudtaget inte diskuterats. Hur det än förhåller sig med den saken, så torde det efter motgångarna med kommunreformen vara lättare för statsminister Jyrki Katainen att ha Vapavuori med i regeringen än att ha honom som gruppordförande. Det är ju i första hand Samlingspartiet och Helsingforspolitikerna med Vapaavuori i spetsen som krävt en ny kommunreform.

I kommunalvalet fick Vapavuori flera röster än någon annan och stärkte därmed sina positioner i Helsingforspolitiken. Om Vapaavuori velat, hade han naturligtvis fått posten som styrelseordförande, vilken han innehade före han blev bostadsminister i regeringen Vanhanen II. Nu hann dock ministerportföljen komma i vägen. Istället för Vapaavuori utsågs Tatu Rauhamäki till ny stadsstyrelseordförande. Rauhamäki hade visserligen en av de allra största valbudgetarna  men han blev med nöd och näppe invald i stadsfullmäktige i Helsingfors. Det är väl ganska uppenbart att Rauhamäki inte valdes till styrelseordörande på eget mandat, speciellt som han tidigare varit specialmedarbetare för bostadsminister Vaaavuori.

Även den avgående stadsstyrelseordföranden Risto Rautava är Vapavuoris man och har fungerat som stadsstyrelseordförande utan eget mandat. I likhet med Rauhamäki var Rautava ordförande i Helsingfors stadsplaneringsnämnd innan han blev styrelseordförande. Tidigare har Rauhamäki efterträtt Rautava både som viceordförande och som ordförande i stadsplaneringsnämnden. Nu byter alltså Rauhamäki och Rautava poster, så att Rautava åter blir ordförande för stadsplaneringsnämnden.

När Rautava nu återgår till stadsplaneringsnämnden är det på sin plats att påminna om att det var på Rautavas (och Vapaavuoris) initiativ som Helsingfors kring år 2006 gav upp planerna på att ta Sandhamn i bruk som bostadsområde för att istället "öppna gränsen" mot Sibbo. (Se "Sandhamn. Den 19 februari 2007".) När det begav sig var Rautava stadsstyrelsens representant i stadsplaneringsnämnden. Nu får han i egenskap av ordförande i stasplaneringsnämnden ta ansvar för att Östersundom faktiskt ersätter Sanhamn som bostadsområde.

Utvalda inlägg VII. Den 27 juni 2012

Det första blogginlägget där jag noterar sambandet mellan Sanhamn och fallet Sibbo har rubriken "Sandhamn. Den 19 februari 2007". Inlägget innehåller det mest väsentliga om Samdahms betydelse för inkorporeringen.

Sandhamn. Den 19 februari 2007

Finlands naturskyddsförbund har publicerat ett ny pdf-fil med Helsingfors miljövårdsdistrikts och Helsingfors naturskyddsförenings utlåtande till Helsingfors stadsstyrelse över Pekka Myllyniemis kommunindelningsutredning. I det nyare men till innehållet oförändrade dokumentet fungerar även hyperlänkarna till Wikipedia. I Myllyniemis rapport fungerar de inte. Naturskyddsorganisationens syfte med att kopiera en sida ur Wikipedia är uppenbarligen att lyfta fram det faktum att även Myllyniemi gjort det i sin rapport. Myllyniemi har dock inte följt de villkor som GNU Free Documentation License ställer. Angående Myllyniemis plagiering av Wikipedia se "Fatalt missförstånd. Den 9 december 2006", "Pirathandel. Den 26 december 2006" och "Sipoo sulle, rautatie mulle. Den 22 januari 2007".

Tisdagsgästen i Radio Vega Östnyland i morgon den 20 februari heter Ralf Wadenström. Diskussionen lär skall handla om bloggar och denna blogg i synnerhet. Sändningen börjar 11:15. Frekvensen i Borgå med omnejd är 91,4 MHz.

Min blogg på adressen http://360.yahoo.com/wadenstrom har sedan senaste sommar nästan enbart handlat om fallet Sibbo. Min blogg är den enda i sitt slag, men många andra bloggskrivare har skrivit om Sibbofrågan. Sedan överborgmästare Jussi Pajunen inledde sitt bloggskrivande med blogginlägget "Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen" den 17 februari ifjol har en stor del av överborgmästarens blogginlägg handlat om Sibbo. Redan i det första blogginlägget handlade till största delen om Sibbofrågan. Jag citerar:

Sipoon läntisten alueiden liittäminen Helsinkiin keskusteluttaa. Näille alueille pitäisi tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana kyetä rakentamaan asunnot lähes 50 000:lle uudelle asukkaalle. Uudet asuntoalueet olisi parasta kytkeä itään jatkuvaan metrolinjaan.

On tietenkin selvää, ettei Sipoon nykyiset 18 000 asukasta kykene kantamaan näin suurta seudullista kehitysvastuuta varsinkaan, jos peruskaupunki-infran lisäksi rahoitettavaksi tulisi metron jatkamisesta aiheutuvat kustannukset.

Pajunen hävdar redan här, åtminstone indirekt, att en metrolinje till Östersundom förutsätter att området ansluts till Helsingfors. Lika väl har Helsingfors anklagat Sibbo för samarbetsovilja, då kommunen reserverat sig mot en metrolinje österut. I sitt blogginlägg noterar Pajunen även att "Sipoo haluaa edelleen Heli-radan rakentamista", vilket han förklarar med att staten helt bekostar en järnväg, medan Sibbo skulle vara tvungen att betala 70 % av en metrolinje. I en intervju med rubriken "Mayor Jussi Pajunen: Helsinki - World-class innovation environment, star performer in competitiveness and creativity" i affärstidningen Nordicum 6/2006 sida 6 talar Pajunen själv lika väl om en snabbare järnväg till Sankt Petersburg:

On the Helsinki-St Petersburg route the rail connection plays an important role. Today this route takes just over five hours, and in the future we will be able to reach Russia’s second city in not much more than three hours

Månne inte överbormästaren här talar om Heli-banan? Av förekommen anledning har Helsingfors i samband med Sibbofrågan helt tigit om Heli-banan. Undantaget är i utlåtandet till länsstyrelsen där man besvarar min anmärkning med påståendet att "Huomautuksissa esitetty väite, että Sipoon metro syrjäyttäisi käytännössä HELI-radan, ei pidä paikkaansa." I intrvjun i Nordicum säger Pajunen för övrigt att "Helsingfors har förhandlat med grannstaden Sibbo" och att en "oberoende rådgivare" föreslagit att Helsingfors skulle få 30 kvadratkilometer av Sibbo...

Sitt andra blogginlägg skrev överborgmästare Pajunen redan den 21 februari. Under rubriken"Tämän hetken ehdoton suosikkiteokseni" skriver Pajunen att "Tämän hetken ehdoton suosikkiteokseni on nimeltään Valtioneuvoston kanslian 13.3.1989 kutsuman selvitysmiehen Ylipormestari Raimo Ilaskiven ehdotus Pääkaupunkiseudun rakentamisedellytysten ja erityisesti asuntotuotannon turvaamiseksi." Speciellt noterar Pajunen om Ilaskivis förslag att "Jopa Sipoon läntisten alueiden liittäminen Helsinkiin on huomioitu."

Liksom Pajunen har stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori, som började skriva blogg i juni ifjol, behandlat Sibbofrågan i flera blogginlägg. Senast Vapaavuori behandlade Sibbofrågan var i inlägget "Sipoo-liitos olisi suuri ympäristöteko, 3.2.2007", som fick stor uppmärksamhet i medierna. Mindre uppmärksamhet fick blogginlägget "Santahamina, 22.11.2006", där Vapaavuori skriver följande:

Olenkin selkeästi eri mieltä mm. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoman kanssa Santahaminan kohtalosta. Minusta Santis tulee jättää puolustusvoimille.

Den 20 april 2005 gjorde Samlingspartiet i Helsingfors ett uttalande, enligt vilken Helsingfors bör verka för att Sanhamn bevaras i sitt nuvarande bruk. Vapaavuori själv gick så långt att han kritiserade försvarsminister Seppo Kääriäinen för åsikten att armén och det civila kunde samsas på Sandhamn. (Se artikeln "Herra Helsingin herra" i Reserviläinen 4/2005.) Vapaavuori är inte den enda Samlingspartisten i Helsingfors som har förespråkat att försvarsmakten stannar kvar på Sandhamn. För ett år sedan lär Pajunen i ett TV-program ha sagt att "Helsinki on koko Euroopan väljimmin rakennettu pääkaupunki, joten Santahaminaa ei tarvita asuinrakentamiseen." Även stadsstyrelsens representant i stadsplaneringsnämnden Risto Rautava (saml), som varit kommendör i Sandhamn, har här bevakat sina intressen. Enligt diskussionsprotokollet sade han vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 16 mars 2005 följande:

Yksi sellainen hyvä kysymys on, että eikö myös miljoonan ihmisen metropolialue tarvitse oman varuskunnan ja oman joukkonsa, varsinkin kun Hyrylässä toiminta loppuu ja se siirtyy Hämeenlinnan suuntaan? Elikkä helsinkiläisille on merkittävä arvo siinä mielessä Santahaminalla ja Kaartin Jääkärirykmentillä, että se on yksi palveluspaikka pääkaupunkiseudun varusmiehille, jotka sitten puolustavat tällä tavalla omaa kotiseutuaan.
Keskustelu, jota tästä käydään, on populistista, aika huolimatonta huulenheittoa, joka ei perustu mihinkään realismiin. Keskustelu kannattaisi pistää todellisiin vaihtoehtoihin ja esimerkiksi avaamalla Sipoon rajan niin, että Helsingin maa-alueet saataisiin siellä asuntokäyttöön.

Efter Rautavas anförande forsatte Vapaavuri, som sade följande:

On vähintäänkin merkillistä, että puolustusministeri - joka tosin on kaukaa Savosta - on viikon aikana, saman viikon sisällä ensin lakkauttanut Helsingin Ilmatorjuntarykmentin - joka on Hyrylässä - ja sitten esittää Helsingin alueella olevan varuskunnan lakkauttamista.

Kaiken kaikkiaan tulee sellainen vaikutelma, että tässä on kyse kepulaisen hajasijoituksen ja vihreiden pasifismin epäpyhästä allianssista, joka pitäisi jättää omaan arvoonsa.

Kysymys Santahaminasta ei ole ajankohtainen. Keskustelu on ennen aikaista ja tarpeetonta. Helsingillä ei ole mitään syytä kiirehtiä mitään neuvotteluja tämän asian suhteen. Meillä on tuore yleiskaava. Meillä on tuore maakuntakaava. Meillä on vapautumassa isoja alueita asuntotuotantoon. Helsingillä ei ole siinä mielessä pulaa tämäntyyppisestä maasta eikä edes olisi käyttöä sille lähiaikoina.

Efter Vapaavuori höll Osmo Soininvaara (grön) ett anförande där han framhöll att "mielestäni olisi kiire saada osa Santahaminasta asuinkäyttöön." Stadsplaneringsnämndens ordförande Maija Anttila (sdp) konstaterade för sin del att "Voimassa olevien, nykyisen asuntotehokkuuden mukaan jos Santahamina kaavoitettaisiin asunto-, työpaikka- ja virkistysaluekäyttöön, niin sinne todennäköisesti mahtuisi noin 40 000 - 50 000 asukasta, joten se on iso tärkeä alue." Där Anttila talade om 40 000 - 50 000 invånare hade hennes partikamrat biträdande stadsdirektör Pekka Korpinen föreslagit att Sandhamn kunde byggas för hela 100 000 invånare, vilket Yrjö Hakanen (fkp) framhöll i sin replik.

Medan Centern motsatt sig att Malms flygfält omvandlas till bostadsområde har Samlingspartiet motsatt sig att Sandhamn blir bostadsområde. De Gröna och speciell Osmo Soininvaara har förespråkat att så väl Sandhamn som Malm tas i bruk som bostadsområde. I en artikel mod rubriken "Santahamina ja heti" i Helsingin uutiset den 10 april 2005 skrev Soininvaara:

Pekka Korpinen on kaavaillut Santahaminaan jopa sataatuhatta asukasta. Se on lievästi sanottuna liikaa, mutta hyvin suunnitellen ehkä neljäkymmentätuhatta asukasta mahtuisi.

Santahaminan rakentamisesta on esitetty kaksi vastaväitettä: kuka puolustaa Helsinkiä sodan aikana ja eikö Sipoosta löytyisi vapaata maata rakentamiseen? ...

Entä Sipoon pellot, jonne Mellunmäen metronkin saisi jatketuksi helposti?

Sipoon käsitys alueensa kaavoituksesta on vähän toisenlainen. Santahamina olisi viiden minuutin metromatkan päässä keskustasta, kun Östersundomiin köröteltäisiin puoli tuntia. Santahaminasta tulisi ihanteellinen merellinen kaupunginosa. Ostersundomista meri on kaukana ja se on asukkailta suljettu. Minä asuisin kyllä mieluummin Santahaminassa kuin Östersundomissa enkä varmaan ole ainoa, joka näin ajattelee.

Jotta kaupungissa olisi hyvä elää, läheltä pitäisi olla vapaata luontoa. Kannattaisi harkita tarkkaan, ennen kuin aletaan laajentaa kaupunkimaista asutusta Sipoon puolelle.

Ett drygt år efter att Soininvaara hade publicerat den ovanciterade artikeln förespråkade han lika väl en annektering av sydvästra Sibbo. Kanske hade han informerats om att Sibbo själv planerade urban bebyggelse i Östersundom?

För några år sedan lyssnade jag tillsammans med ett hundratal lärare i Helsingfors på ett föredrag av biträdande stadsdirektör Martin Meinader, som berättade om varför Helsingfors stad hade köpt upp mark i Sibbo. Planen var att göra ett markbyte med staten, som skulle ge Sandhamn i utbyte mot marken i Sibbo. Försvarsmakten visade sig dock inte vara villig att lämna Sandhamn och flytta till Sibbo. Nu när så väl försvarsministern som finansministern föreslagit att Sandhamn görs till bostadsområde är det Helsingfors som vill bevara ön i militärt bruk. Visst är det högst ironiskt att man nu försöker utnyttja stadens markegendom i Sibbo för att hålla bostadsbebyggelsen borta från Sandhamn.

När Gustav Vasa år 1550 grundade Helsingfors, hade han haft för avsikt att grunda en stad på Sanhamn. Staden kom dock att grundas i Forsby vid Vanda ås mynning. Redan 1640 flyttade staden söderut till Estnäs, men sedan dess har staden inte just vuxit söderut. I gårdagens blogginlägg citerade jag Jan Vapaavuori, som efter att ha sett på en karta noterade att Helsingforsregionen inte kan växa söderut. I verkligheten kunde samhällsstrukturen i huvudstaden mycket väl växa söderut till Sandhamn. Dess värre har det stått en samlingspartistisk mur i vägen.

Motion om Sandhamn. Den 2 maj 2012

Helsingfors stadsfullmäktige skall på sitt möte idag behandla Osmo Soininvaaras motion om att Helsingfors stad så snabbt som möjligt borde börja förhandla med staten om Sandhamns framtid och att området borde bli ett  havsnära bostadsområde för 20 000 invånare. Motionen har sammanlagt undertecknats av 49 stadsfullmäktigeledamöter. (Se "Vapaavuori ger beröm. Den 30 september 2011".) Ärendet bordlades vid föregående möte. Föredragandes (Jussi Pajunens) förslag till beslut är att stadsstyrelse betraktar Osmo Soininvaaras motion som slutbehandlad. I föredragningslistan nämns Östersundom överhuvudtaget inte, fastän Pajunen tidigare sagt att Helsingfors stad efter inkorporeringen av sydvästra Sibbo inte längre behöver Sandhamn för bostadsbebyggelse. (Se t.ex. "Santahamina. Den 1 september 2009".) På denna blogg har jag redogjort för hur Sanhamn tillsammans med Malm och kommunreformen KSSR var en avgörande faktor bakom inkorporeringen. På grund av att stadsstyrelsen idag även behandlar Guggenheim torde frågan om Sandhams framtid få föga publicitet.

Kolmosvyöhyke. Den 4 oktober 2011

Igår beslöt kommunfullmäktige i Sibbo att Sibbo skall gå med i Helsingforsregionens trafik vid årsskiftet. De som röstade mot förslaget röstade för att Sibbo går med i HRT först den 1 augusti nästa år. Medlemskapet har setts som ett steg mot en sammanslagning med Helsingfors eller åtminstone som ett hinder för en orientering mot Borgå.

Twitter 3.10 2011

Yle publicerade igår en text med rubriken "Santahaminasta toivotaan ratkaisua Helsingin tonttipulaan". Här kan man läsa följande citat av direktören för stadsplaneringskontorrt i Helsingfors Tuomas Rajajärven:

- Uuden yleiskaavan yhteydessä tulevat esiin ne rakentamismahdollisuudet, jotka tulevat sen jälkeen, kun satamilta vapautuneet alueet on rakennettu. Sen jälkeen meillä on tilanne, että rakennusmahdollisuudet putoavat merkittävästi. Ja silloin tulevat varmasti keskusteluun sekä Santahamina että Malmin lentokenttä.

Intressant nog nämner Rajajärvi, som är ordförande för Östersundom-kommittén inte Östersindom, fastän inkorporeringen av Östersundom var ämnad att ersätta så väl Sandhamn som flygfältet i Malm.

Senare på dagen på dagen publicerade Yle en annan nyhetstext med rubriken "Kaupunkisuunnittelun uusi luotsaaja rakastaa pilvenpiirtäjiä". I texten kan man läsa följande citat av Helsingfors stadsplaneringsnämnds nya ordförande Lasse Männistö (saml):

Yli puolet Helsingin kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti viime viikolla aloitteen Santahaminan muuttamiseksi asuin- ja virkistyskäyttöön. Männistön mielestä Santahaminan muuttaminen asuinkäyttöön ei ole ajankohtaista.

- Jo päätettyjen uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja rakentaminen on tärkeintä. Seuraavaksi kulman takana on Östersundomin kaavoittaminen. Santahaminan muuttaminen asuinalueeksi on ikuisuusaihe. Mielestäni se on edelleen tärkeä puolustuksen ja luontoarvojen kannalta.

Männistö skulle inte vara ordförande för stadsplaneringsnämnden, om han inte delade stadssrtrelseordförande Risto Rautavas och Jan Vapaavuoris åsikt i Sandhamnfrågan.

Stadsplaneringsnämndens viceordförande Osmo Soininvaara skrev för sin del igår hela två blogginlägg där han argumenterade för att Sandhamn bör bebyggas. I ett fjärde blogginlägg för dagen kommenterade Soininvaara Sibbos medlemskap i Helsingforsregionens trafik:

Varaudutaan siihen, että Sipoo liittyy HSL:n jäseneksi. Sitten päästään seutulipulla landelle (kesämökki Hangelbyssä). Mielenkiintoinen tariffitilanne. Östersundomiin tulee vyöhykeraja, jossa rajoittuvat toisiinsa ykkösvyöhyke (Helsinki) ja kolmosvyöhyke (Sipoo, Kirkkonummi ja Kerava)

Veckans fråga på YLE Östnyland lyder "Om Sibbos historia är all, hur tycker du Sibbo bäst styckas upp?" Bland svarsalternativen finns att hela Sibbo ansluts till Helsingfors, men inte att hela Sibbo ansluts till Borgå. Av de som svarat på frågan anser en klar majoritet att en del av Sibbo skall anslutas till Borgå.

Stadsstyrelsen i Helsingfors godkände på sitt möte igår föredragandes förslag angående ärendet "Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Östersundomin raideliikennevaihtoehdot", som bordlades vid senaste möte. Om ärendet har jag skrivit i inlägget Föredragande håller med. Den 24 september 2011.

Vapaavuori ger beröm. Den 30 september 2011

Diskussionen om den nya Sibbofrågan och förslagen att  i samband med den nya kommunreformen dela upp Sibbo fortsätter. Sipoon Sanomat har igår på tidningens webbplats publicerat en artikel med rubriken "Liljeström patistaa kuntalaisia keskustelemaan kuntaliitoksista". I artikeln kan man bl.a.läsa följande:

– Toteen saattaa käydä se, mitä on pelätty Lounais-Sipoon ryöstöstä saakka. Aistin poliittisessa ilmapiirissä hyvin voimakkaasti syytä olla varuillaan, Liljeström sanoo.

– Sipoolaisten oma etu edellyttää inhorealismia. Keskustelemalla avoimesti meillä on mahdollisuus tuoda esiin toiveemme ja tarpeemme.

Liljeström kuvaa tilannetta kahden pahan välillä valitsemiseksi. Jos metropolialueelle toteutetaan moneen otteeseen mainostettu yhteishallinto, kävelisi se surutta itsenäisen Sipoon päätöksenteon yli. Paikallisten päättäjien käsistä vietäisiin muiden muassa maankäytöstä päättäminen.

– Se hintalappu itsenäisyydellämme näyttäisi olevan.

I artikeln "Kahden kunnan kasvukeskus" i lördagens nummer av Helsingin Sanomat sade kommunminister Henna Virkkunen faktiskt att det i Helsingforsregionen behövs någon form av metropol- eller regionförvaltning. Påståendet är så till vida anmärkningsvärt att Samlingspartiet tidigare varit starkt emot en ny förvaltningsnivå mellan kommun och stat. Regionförvaltningen kunde göra kommunsammanslagningarna överflödiga.

Jan Vapaavuori skrev igår ett blogginlägg med rubriken "Sipoon Liljeström näyttää hyvää esimerkkiä, 29.9.2011". I inlägget kan man bl.a. läsa följande:

Jotta asiasta antaisi oikean kuvan, pitää ensin todeta rehellisyyden nimissä, että Liljeströmin ykkösmalli on Sipoon säilyminen itsenäisenä nykyisillä rajoillaan. Liljeström osoittaa kuitenkin tiettyä valtioviisautta todetessaan Hufvudstadsbladetin haastattelussa, ettei Sipoo hänen analyysinsä mukaan selviä niistä vaateista, joita itsenäiselle kunnalle jatkossa tullaan asettamaan. Jos näin on, päätä ei pidä pistää puskaan, vaan pohtia avoimesti tulevaisuutta.

Liljeström oli näkyvin kiistakumppanini muutama vuosi sitten, kun aiheena oli Sipoon lounaisten osien liittäminen Helsinkiin. Vaikka itse hanke ja siitä virinnyt pitkä debatti oli monin osin traumaattinen – varsinkin Sipoon puolella – minulle jäi Liljeströmistä kuva asiallisena ja sivistyneenä ihmisenä. Asiat riitelivät, ihmiset eivät.

On myönnettävä, että Sipoo ihan oikeasti muutti kurssiaan mainitun pakolla tehdyn osakuntaliitoksen jälkeen. Kun Sipoota oli aiheesta syytetty vuosikymmenten ajan tehdystä vähemmän yhteistyökykyisestä politiikasta, linja oikeasti reivattiin uuteen uskoon.

 

Helsingin Sanomat publicerade igår kväll en text med rubriken "Vapaavuori kiittää ajatusta Sipoon pilkkomisesta". Om inte förr så efter Vapaavuoris uttalade stöd torde förslaget att dela Sibbo vara synnerligen impopulärt i Sibbo.

Suomen Kuvalehti publicerade den 26 september en artikel med rubriken "Suuri kuntauudistus vaikeuksissa - muut vierastavat kokoomuksen pakkopuheita". Här kan man bl.a. läsa följande:

Kunnille on koko syyskuun ajan annettu ymmärtää, että hallituksella on käytössään ”kovaa ohjausta, perälauta ja keppiä”. Erityisesti Henna Virkkusen sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren puheet on tulkittu kunnissa siten, että tulossa on pakkoliitoksia, koska muita keinoja ohjata kuntia liitoksiin ei ole.

Kovasävyinen puhe, ankarat aikataulut sekä kuntien ohittaminen hankkeen käynnistämisvaiheessa ovat synnyttäneet kunnissa kapinaliikkeen, joka on vaatinut uudistuksen keskeyttämistä. Kapinaliikkeen kärjestä löytyy sekä kokoomuslaisia että demarien kuntavaikuttajia.

Frågan är om inte gruppordförande Vapaavuori är ganska ensam om Samlingspartiets linje även inom sitt eget parti.


Yle publicerade igår en nyhet med rubriken "Hforspolitiker vill ha Sandhamn". I nyhetstexten kan man läsa att ett femtiotal fullmäktigeledamöter i Helsingfors skrivit under en motion om att Helsingfors stad så snabbt som möjligt borde börja förhandla med staten om Sandhamns framtid och att området borde bli ett "attraktivt havsnära bostadsområde för 20 000 invånare samt rekreationsområde med unik miljö". I själva motionen, som är undertecknad av "Osmo Soininvaara Eero Heinäluoma Paavo Arhinmäki Nils Torvalds ja 45 muuta allekirjoittajaa", kan man läsa att "me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki linjaa pitkän ajan tavoitteekseen Santahaminan saamisen asuin- ja virkistysalueeksi ja aloittaa tämän pohjalta neuvottelut asiasta valtion kanssa."

På denna blogg har jag redogjort för hur förslaget om att ta Sandhamn i bostadsbruk är en central bakgrundsfaktor till inkorporeringen av sydvästra Sibbo. Helsingin Sanomat publicerade den 31 augusti 2011 en notis med rubriken "Kaupunginjohtaja Pajunen ei halua enää Santahaminaa", där man kan läsa att "Pajusen mielestä sotilaat voivat pitää saarensa, koska Helsinki sai rakennusmaata Lounais-Sipoosta." Det skall bli intrssant att se hur samlingspartisterna Jussi Pajunen, Risto Rautava och Jan Vapaavuori svarar på Soininvaaras initiativ.

Hotade fästningsöar. Den 12 februari 2011

Jag har i blogginläggen "Realistiskt? Den 24 januari 2011", "Sitoutunut. Den 26 januari 2011" och "Juurikkalas anförande. Den 30 januari 2011" refererat från debatten i riksdagen om regeringens proposition med förslag till lag om Sibbo storskogs nationalpark den 12 januari. I debatten deltog även Kervos egen mediemogul Eero Lehti (saml), vars inlägg jag ännu inte kommenterat. I sitt anförande noterade Lehti om Sibbo storskog att "Tämä on nimittäin myös armeijan perinteinen harjoitusalue, minkä johdosta ilmeisesti Helsingin kaupunki on aikanaan hankkinut täältä maa-alueita ajatellen voivansa vaihtaa ne Santahaminan saareen." Helsigfors avsikter att byta marken i Sibbo mot Sandhamn är en väsentlig faktor i fallet Sibbo, som tyvärr försummats av medierna. Nu gick det precis tvärtom. Helsingfors gick in för att bygga marken i Sibbo, då det - även från statsmaktens sida - fanns en stor press på att ta Sandhamn i bruk som bostadsområde.

I mitt inlägg "Junta. Den 5 september 2009" noterar jag att det var en "junta" bestående av samlingspartistiska militärer som lyckades rädda Sandhamn från bostadsbebyggelse genom att föreslå att man istället bygger på stadens marker i Sibbo. Denna junta bestod av Jan Vapaavuri (överlöjtnant), kommendören Risto Rautava och officeren Jarmo Nieminen. När det gäller Nieminen, som är medlem i den samlingspartistiska fullmäktigegruppen, kan det dock vara skäl att notera att han speciellt slagit vakt om Sandhamns naturvärden. I ett blogginlägg med rubriken "Santahamina-Sandhamn" kritiserar Nieminen Osmo Soininvaara och Eero Heinäluoma, som vill erövra Sandhamn åt "människorna". Sandhamn är hotat just för att det är i militärt bruk, vilket gör den till måltavla för vänstern och de gröna. Jag citerar ur Nieminens inlägg:

Miksi Santahaminaa himoitaan? Vastaus: siksi kun se on sotilaiden, ei ihmisten, käytössä.

Nieminen bekymrar sig inte bara över Sandhamns öde, utan för de militära öarna utanför Helsingfors i allmänhet. I ett blogginlägg "Voisiko Sipoo ostaa Suomen valtiolta Helsingin edustan linnakesaaret?" från 2008 återger Nieminen med det humoristiska men samtidig desperata förslaget "Olisiko Sipoolla nyt tuhannen taalan paikka - Helsingiltä ehkä saatavilla rahoilla - ostaa Helsingin edustan saaret Suomen valtiolta?" Tyvärr har Sibbo inte fått några pengar av Helsingfors.

Santahamina. Den 1 september 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kaupunginjohtaja Pajunen säilyttäisi Santahaminan sotilaskäytössä". Jag citerar ur artikeln:

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen suhtautuu myönteisesti Santahaminan säilyttämiseen sotilassaarena myös tulevaisuudessa.

Hän katsoo, että Sipoon lounaisosien kuntaliitos sekä Helsingin edustan linnakesaarten avaaminen vaikuttavat Santahaminan asemaan. ...


Varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) kaupunkisuunnittelulautakunnasta huomauttaa, että Santahamina on merkitty yleiskaavassa selvitysalueeksi.

"Toisin sanoen sen käytöstä ei ole päästy sopimukseen. On grande kaupunkirakenteellinen moka, kun kokoomus pitää keskustassa Santahaminan kokoista aluetta aivan joutavassa käytössä", Soininvaara sivaltaa.

Satamatoimintojen vetäminen Sompasaaresta ja Jätkäsaaresta on tuonut uutta tonttimaata Helsingin ydinkeskustan tuntumaan. Samaan suuntaan vievät myös Lounais-Sipoon alueliitokset.

Kaupunginjohtaja Pajunen vetoaa uusiin rantatontteihin. Hän ei näe Santahaminan asuinrakentamista ajankohtaisena.

"Santahaminan merkitys tulevaisuuden asuinalueena on pienentynyt. Kun Östersundomin alue liitettiin Sipoosta Helsinkiin, se avasi huikeita rantarakentamisen alueita käyttöömme", Pajunen luonnehtii.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara pitää Pajusen näkemyksiä ennenaikaisina. Soininvaara haluaa jatkaa Santahaminan rakentamisesta käytävää keskustelua.

"Ei maailma tähän lopu. Sipoon rannat ja vanhat satama-alueet on rakennettu vuoteen 2015 ja viimeistään 2025 mennessä, sitten tarvitaan jälleen rakennusmaata. Päätökset Santahaminan rakentamisesta pitäisi tehdä nyt", Soininvaara linjaa.

Helsingin Sanomat publicerade i går kväll en kortare notis med rubriken "Kaupunginjohtaja Pajunen ei halua enää Santahaminaa". Jag återger här de inledande raderna:

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei havittele enää puolustusvoimilta Santahaminaa.

Pajusen mielestä sotilaat voivat pitää saarensa, koska Helsinki sai rakennusmaata Lounais-Sipoosta.

För fyra år sedan visade staten vilja att avstå från Sandhamn. Kommendör Risto Rautava (saml) började då tala för att Helsingfors marker i Sibbo skulle tas i bostadsbruk i stället för Sandhamn. SDP, De gröna och speciellt Osmo Soininvaara var av helt annan åsikt än Rautava. Soninvaara menade att Sandhamn var mycket lämpligare som nytt bostadsområde. Av någon anledning stödde Soininvaara och De gröna lika väl inkomporeringen av sydvästra Sibbo. I sitt blogginlägg "Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne" från den 1 mars hävdar Soninvaara att i fall alla byggnadsplaner fluttas till Östersundom, så är inkorporeringen till ingen nytta då det gäller att motverka en sprittring av samhällstrukturen. (Se "Östersundom och nurmijärvi. Den 5 april 2009".)

Kommendören och Sandhamn. Den 26 augusti 2009

På Sandhamn firar man denna vecka militärförläggningen 200 års jubileum. Det är ingen hemlighet att ledningen för Helsingfors stad länge har försökt bli av med försvarsmakten för att kunna ta i bruk Sandhamn som ett nytt bostadsområde. För den skull köpte Helsingfors stad mark i Sibbo, med förhoppningar om att med staten kunna byta marken mot Sandhamn. För fyra år sedan var staten beredd att frigöra Sandhamn för civilt bruk, men då stack en viss kommendör vid namnet Risto Rautava upp huvudet och föreslog att stadens mark i sydvästra Sibbo i stället för Sandhamn skulle tas i bruk som nytt bostadsområde. Kommendör Risto Rautava fick flankstöd av överlöjtnant (sedan 2008 kapten) Jan Vapaavuori.

Personligen har jag ingenting emot i sig att Sandhamn bevaras i militärt bruk. Den nuvarande miljön är historiskt och ekologiskt värdefull. Men sättet på vilket en klick samlingspartistiska lokalpolitiker i Helsingfors försvarade Sandhamns ställning i försvarsmaktens bruk kan inte accepteras. Denna bakgrund till att Sibbo lyftes fram i samband med kommunreformen skulle förtjäna uppmärksamhet. Inte minst idag då kommendör Risto Rautava väljs till ny stadsstyrelseordförande i Helsingfors.

När Rautava väljs till ordförande för stadsstyrelsen lämnar han medlemskapet och ordförandeskapet i stadsplaneringsnämnden. Ny ordförande i stadsplaceringsnämnden blir bostadsminister Jan Vapaavuoris specialmedarbetare Tatu Rauhamäki.

Diskussion om Sandhamn. Den 10 juli 2009

I ett par inlägg tidigare denna vecka har jag lyft fram Sandhamns och Risto Rautavas betydelse i fallet Sibbo. Diskussionsprotokollet från Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 16 mars 2005 är mycket upplysande i detta sammanhang. Jag harciterat ur diskussionsprotokollet förut på på denna blogg, men här skall jag återge lite mera ur diskussionen som fördes om Sandhamn. Det kan noteras att Hannele Luukkainen (bilden uppe till vänster) 2005 ännu inte hade hoppat av från De gröna till Samlingspartiet. Notera att Luukkanen ännu 2005 föreslår att Helsingfors med staten byter ut mark i Sibbo mot Sandhamn. Även Arto Bryggare kommenterar möjligheten att flytta försvarsmaktens verksamhet från Sandhamn till Sibbo. Det var ju för detta ändamål som Helsingfors ursprungligen har gjort markaffärer i Sibbo. Slutresultatet blev dock närmast det rakt motsatta.

Valtuutettu Luukkainen

Helsingin saaristossa on yhteensä 283 saarta ja luotoa. Näistä valtio omistaa 75 kpl - joukossa lähes kaikki ulkosaariston suurimmat saaret - kattaen liki 60 % saarten maa-alasta. Puolustusvoimien massiivinen maanomistus paitsi estää ihmisiä käyttämästä saaria myös rajoittaa veneilyreittejä, koska suuri osa itäisen Helsingin merialueesta on varattu kovapanosammunnoille.

Valtio on suunnittelemassa joidenkin varuskuntien lakkauttamista. Santahaminan varuskunta ei kuitenkaan näytä vielä olevan lakkautettavien listalla. Kyseenalaistamatta Suomen itsenäistä puolustusta on syytä kyseenalaistaa kovapanosammuntojen ja ammusvarikon tarpeellisuus miljoonan asukkaan metropolin sydämessä. Santahaminan varuskunnan lakkauttamisen myötä Helsinki saisi kipeästi tarvitsemaansa maata asumis- ja virkistyskäyttöön.

Kysyn, aikooko kaupunginhallitus osaltaan edesauttaa Santahaminan varuskunnan lakkauttamista ja lisäksi ryhtyä pikaisesti maanvaihto- ja maanostoneuvotteluihin valtion kanssa, jotta sen omistamia saaria saataisiin kaupunkilaisten virkistyskäyttöön?


Vs. kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Helsingin kaupunkisuunnittelussa on varauduttu siihen, että Santahamina voi vapautua sotilastoiminnasta kokonaan tai osittain muuhun käyttöön.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Santahamina on varattu sotilasalueeksi ja lisäksi alueeksi A, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois. ... Santahamina on kooltaan noin 400 ha:n suuruinen ja perustamisolosuhteiltaan erinomainen alue, joka soveltuu hyvin tulevaan mahdolliseen kaupunkirakentamiseen. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä Santahaminaa tutkittiin asunto-, toimitila- ja virkistyskäyttöön.

Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu uusi metron varaus Pasilasta Meilahden kautta Töölöön ja siitä Kamppiin sekä edelleen Helsingin keskustaan ja keskustasta Katajanokan kautta Laajasaloon. Laajasalossa metron varaus kääntyy kohti Santahaminaa. Varauksen päähän on merkitty nuoli osoittamaan metron mahdollista jatkamista Santahaminaan. Yleiskaavan valmistelussa metron linjausta tutkittiin Santahaminaan. Metro välillä Kamppi-Santahamina maksaisi alustavien kustannusarvioiden mukaan noin 635 milj. euroa. ...

Varuskuntien lakkauttaminen on valtion asia. Kaupunki suhtautuu kuitenkin avoimesti mahdollisiin asian tiimoilta esitettäviin neuvottelupyyntöihin. ...

Saarten hankintaa ja maanvaihtoa vaikeuttaa yleisemminkin se, ettei valtiolla ole kaupungin omistamalle maalle kohdistuvia tarpeita.


Valtuutettu Luukkainen

Olen pettynyt vs. kaupunginjohtajan Saurin vastaukseen, koska siinä oli, että valittu passiivinen strategia. Kyse oli siitä, että ikään kuin, että Santahamina voi vapautua. ...

Nythän on tilanne sellainen, että juuri tällä hetkellä, kun meillä on Kepu-vetoinen hallitus, joka on Helsinki-vihamielinen hallitus, niin nythän olisi hyvä tilaisuus käyttää hyväksi tätä Kepu-vetoisen hallituksen Helsinki-vihaa ja tarjota itse aktiivisesti tällaista mahdollisuutta, että tältä alueelta voisi jotain valtion toimintoja lopettaa ja lakkauttaa, joka olisi kaupungin edun mukaista.

Ja vaihtomerkkeinä ja pelimerkkeinä, kun tänään on käsittääkseni puolustusministeriö oman ehdotuksensa tehnyt, niin siinä pääkaupunkiseudulta, tai Helsinki-seudulta, on esitetty lakkautettavaksi Hyrylän varuskuntaa. Miksei voisi tehdä vaihtarin sitten niin, että tarjotaan, että lakkautetaan Santahamina ja pidetään Hyrylä hengissä ja siirretään Santahaminan toimintoja sitten Hyrylän seudulle?

Toinen pelimerkki, mitä voisi tässä vaihdossa käyttää, on Helsingin Sipoossa olevia maa-alueita. Siellähän on hyvin paljon Helsingin kaupungin omistamia maita, joita voisi käyttää maavaihto-operaatiossa ja näissä kuvioissa.

Tämä asiahan ei etene, jos Helsinki jää vain paikalleen passiivisesti istumaan ja antaa tämän tyyppisiä vastauksia kuin vs. kaupunginjohtaja Sauri äsken antoi. Nimenomaan kaupungin pitää tässä ottaa nyt aktiivinen rooli ja käyttää tätä tilaisuutta hyväksi. Tämähän on ainutlaatuinen tuhannen ekun paikka tehdä tässä nyt jotain juuri tässä ja nyt ja lähitulevaisuudessa ja nopeasti.


Valtuutettu Kalima

Tämä on mitä ajankohtaisin asia. Mielestäni tätä tilannetta ei nyt saisi päästää käsistä, kun puolustusministeriö on näyttänyt vihreätä valoa ja sanonut, että pitää istua saman pöydän äärelle.

Mielestäni tuo vastaus ei niin huono ollut. Siinähän kävi ilmi, että valtiolla on valtava määrä myöskin muita saaria, jotka voitaisiin saada tehokkaampaan käyttöön.

Oma käsitykseni on se, että suurelta osin puolustusteknisesti ja -strategisesti tuo paikka on vanhentunut. Enää ei tarvita sellaista rannikkopuolustusta välittömästi pääkaupungin edessä. Se voi sijaita nyt muuallakin kuin aikaisemmin. ...

Se ei ole enää nykyaikaisen kaupungin olosuhteiden mukaista, että öisin jytisee kovin voimakkaasti. Siinä mielessä se on ihan ympäristösyistäkin järkevää, että siirrettäisiin tuo toiminta pois ja se tulisi kaupungille.


Valtuutettu Rautava

Valtuutettu Luukkaisen tekemä kysymys oli samankaltainen, minkälaisen aloitteen hän teki vuonna 1999, ja silloin siihen myös on pääesikunnan suunnalta vastattu. Sinänsä Santahaminan osalta ei mikään ole käsittääkseni muuttunut näinä aikoina. Täällä mm. todetaan, että "Puolustusvoimat arvioi jatkuvasti ja kriittisesti hallinnassaan olevien rakenteiden ja maa-alueiden tarvetta." Ja tänään, kun on julistettu näitä päätöksiä, niin niissä puheenvuoroissa, joita on käytetty, niin Santahaminassa oleva Kaartin Jääkärirykmentti kuuluu samalla tavalla kehitettävien joukkojen joukkoon kuin meidän valmiusprikaatimme tässä isänmaassa.

Näin ollen lisäksi pitää muistaa se, että tässähän nyt sanotaan, että elämme täällä miljoonan ihmisen metropolialueella. Yksi sellainen hyvä kysymys on, että eikö myös miljoonan ihmisen metropolialue tarvitse oman varuskunnan ja oman joukkonsa, varsinkin kun Hyrylässä toiminta loppuu ja se siirtyy Hämeenlinnan suuntaan? Elikkä helsinkiläisille on merkittävä arvo siinä mielessä Santahaminalla ja Kaartin Jääkärirykmentillä, että se on yksi palveluspaikka pääkaupunkiseudun varusmiehille, jotka sitten puolustavat tällä tavalla omaa kotiseutuaan.

Keskustelu, jota tästä käydään, on populistista, aika huolimatonta huulenheittoa, joka ei perustu mihinkään realismiin. Keskustelu kannattaisi pistää todellisiin vaihtoehtoihin ja esimerkiksi avaamalla Sipoon rajan niin, että Helsingin maa-alueet saataisiin siellä asuntokäyttöön.


Valtuutettu Vapaavuori

On vähintäänkin merkillistä, että puolustusministeri - joka tosin on kaukaa Savosta - on viikon aikana, saman viikon sisällä ensin lakkauttanut Helsingin Ilmatorjuntarykmentin - joka on Hyrylässä - ja sitten esittää Helsingin alueella olevan varuskunnan lakkauttamista.

Kaiken kaikkiaan tulee sellainen vaikutelma, että tässä on kyse kepulaisen hajasijoituksen ja vihreiden pasifismin epäpyhästä allianssista, joka pitäisi jättää omaan arvoonsa.

Kysymys Santahaminasta ei ole ajankohtainen. Keskustelu on ennen aikaista ja tarpeetonta. Helsingillä ei ole mitään syytä kiirehtiä mitään neuvotteluja tämän asian suhteen. Meillä on tuore yleiskaava. Meillä on tuore maakuntakaava. Meillä on vapautumassa isoja alueita asuntotuotantoon. Helsingillä ei ole siinä mielessä pulaa tämäntyyppisestä maasta eikä edes olisi käyttöä sille lähiaikoina.


Valtuutettu Arhinmäki

Arvostan komentaja Rautavan näkemyksiä, koska hänellä on korkea sotilasarvo. Aikaisempi majuri Rautava oli Che Quevaran tasoinen, mutta nyt hän on jo korkeampi kuin Che Quevara, joten hänen pitää olla suuri herra. Tästä huolimatta pidän vähän omituisena, että hän leimaa pyrkimykset siirtää Santahaminasta joukko-osastoja pois populistisiksi ja epärealistisiksi, koska hän silloin mm. puolustusministeri Seppo Kääriäisen leimaa populistiksi ja epärealistiksi. Päinvastoin, nyt on kerrankin kunnollinen mahdollisuus tehdä järkeviä päätöksiä, nimittäin tänään puolustusministeri Seppo Kääriäinen on julkistanut, että lakkautettavat varuskunnat ovat Hyrylä ja Mikkelissä Savon Prikaati.

Nyt olisi syytä esittää Helsingin suunnalta ehdotus siitä, että Kaartin Jääkärirykmentti siirtyisi Santahaminasta Hyrylään. Ajallisesti matka Helsingin keskustaan on käytännössä sama Hyrylästä kuin kahden, kolmen sillan takaa Santahaminasta. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuustoryhmä onkin jättänyt tänään kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa pyydetään kaupunginhallitusta tekemään välittömästi puolustusministeriölle esityksen selvitystyön aloittamisesta Kaartin Jääkärirykmentin varuskunnan siirtämisestä Santahaminasta Hyrylään ja on tässä tarkoituksessa yhteydessä myös Tuusulan kuntaan. Eli nyt kun Seppo Kääriäinen on avannut mahdollisuuden tähän asuinrakentamiseen Santahaminaan ja toisaalta Hyrylästä on vapautunut tiloja, niin tässä meillä on tuhannen taalan paikka, joka kannattaa käyttää hyväksi.


Valtuutettu Sumuvuori

On ollut ilahduttavaa kuulla, miten moni täällä on esittänyt saman idean, jota me Rauhanliikkeessä olemme pohtineet jo ainakin kaksi päivää eli Santahamina Hyrylään. ...

Suurin osa Santahaminasta olisi saatava asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta en vihreänä pasifistina ole esittämässä, että Puolustusvoimilta vietäisiin tuhkatkin pesästä. Itse olen sitä mieltä, että Maanpuolustuskorkeakoulu voi hyvin jatkaa Santahaminassa ja samoin merivalvontaan liittyvät tutka- ja kuunteluasemat voi säilyttää siellä aidattuna ja vartioituna.

Täytyy muistaa, että Seppo Kääriäisen visio Santahaminan kehittämisestä pohjautui siihen, että asuin- ja varusmiestoiminnot pystyisivät olemaan siellä rinnakkain. Se ei ole realismia. Se on erittäin huono idea. Mutta nyt kun Kääriäinen on avannut tämän pään näille neuvotteluille, niin näkisin, että Helsingin kaupungin täytyy ottaa oma neuvotteluosapuoli tosissaan ja lähteä aktiivisesti matkaan, niin kuin valtuutettu Luukkainenkin täällä esitti.

Haluaisin vielä todeta, että valtuutettu Kalima esitti erittäin hyvin Santahaminan ongelmallisuuden pääkaupunkiseudun puolustuksen osalta. Se on todellakin kahden sillan takana kaukana mantereesta. Konkreettisesti se olisi erittäin toimintakyvytön, jos tänne oikeasti iskettäisiin.


Valtuutettu Bryggare

Asia ei ole varmasti kovinkaan yksinkertainen. Esimerkkinä Hyrylän varuskunnan alue ei millään tavalla riitä näihin vaihtokauppoihin. Tietysti puolustuspolitiikkaa pitää tehdä - niin kuin täällä valtuutettu Rautava sanoi - ajassa ja on pohdittava kaikkea sitä mitä tällä seudulla tarvitaan. En usko siihen, että tältä seudulta poistuu missään vaiheessa itsenäisen Suomen historiasta Puolustusvoimien aluetta. Mutta missä se on, se on toinen kysymys.

Toivon, että Helsingin kaupunki on aktiivinen neuvotteluissa Puolustusvoimien kanssa siitä, millä tavalla Santahaminan asuinkäyttö voidaan jollakin aikataululla mahdollistaa. ...

Toivon, että tästä asiasta keskustellaan kiihkottomasti ja ymmärretään myös ne tarpeet asumisen suhteen. Meillä on alueita tällä Helsingin suurella alueella, jossa näitä ratkaisuja voidaan pohtia. Hankalaa tässä asiassa on tietysti loppujen lopuksi raha. Uuden varuskunnan perustaminen esimerkiksi Sipooseen ei ole ihan helppo juttu.


Valtuutettu Soininvaara

Minun täytyy sanoa, että valtuutettu Vapaavuoren ilmoitus, että Helsingillä on yllin kyllin rakennusmaata ja asuntotuotantoon eikä se tarvitse sen takia 300 ha:n lisäystä on käsittämätön. Luulen, että siihen tullaan törmäämään aika monen kaavariidan yhteydessä. Silloinhan meillä ei ole mitään motivaatioita kaavoittaa oikeastaan yhtään mitään, koska rakennusmaata joka tapauksessa on yllin kyllin olemassa.

Minun käsitykseni tästä tilanteesta on aivan toisenlainen. Pääkaupunkiseutu hajautuu voimakkaasti, koska Helsingillä ei ole riittävästi rakennusmaata. Sen takia mielestäni olisi kiire saada osa Santahaminasta asuinkäyttöön.

Minun käsitykseni tästä Seppo Kääriäisen aloitteesta on se, että silloin tietenkään Puolustusvoimien harjoittelumaasto ei voi sijaita Santahaminassa, mutta siellä voi totta kai sijaita tutka-asemia, kuunteluasemia, rannikkotykistö, ilmatorjuntaa ja sitten Kadettikoulu - vai mikä? - Maanpuolustuskorkeakoulu.

Helsingin tulisi ehdottomasti olla tässä asiassa aloitteellinen. Jos meillä on nyt erimielisyys valtuuston enemmistön ja virkamiesjohdon välillä, niin melkein pitäisi teettää valtuustolla päätös siitä, mikä on kaupungin kanta tässä asiassa.


Valtuutettu Hellström

Toivon, että kaupunki lähtee aktiivisesti neuvottelemaan valtion suuntaan siitä, että Santahamina viimein saataisiin siviilikäyttöön ja asumiskäyttöön.

Tuntuu siltä, että valtio on halukas hajasijoittamaan kaiken sen, mistä Helsinki ei halua luopua ja haluton siirtämään sitä, mistä olisimme valmiita luopumaan. Samahan koskee Malmin kenttää, jolle ei toista paikkaa näytä löytyvän millään.

Nyt olisi oiva tilaisuus muidenkin varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä lopettaa Santahamina, koska rahaa tuntuu olevan vähän ja muitakin varuskuntia lakkautetaan. On ylipäänsä ihmeellistä, miten voi olla varaa pitää näin kallista varuskuntaa yllä siinä vaiheessa, kun muitakin joudutaan lakkauttamaan.


Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Kun keskustelu tähän mennessä on käyty lähinnä tiedotusvälineitten palstoilla, on varmaan viisainta, että odotan, että asiasta varsinaisesti vastaava kollegani saapuu kaupunkiin, minkä jälkeen istumme hänen kanssaan alas ja katsomme, mihin toimiin tähänastinen keskustelu mahdollisesti antaa aihetta.

Fallet Sibbo

Arkiverat: Sandhamn. Den 7 juli 2009

nyckelord: Sandhamn

I fallet Sibbo är Sandhamn för Samlingspartiet vad Malm är för Centern. År 2005 var det aktuellt att frigöra Sandhamn för bostadsbebyggelse. Planerna stöddeses framför allt biträdande staddirektör Pekka Korpinen (sdp) samt Osmo Soininvaara (grön). Planerna motarbetatdes främst av kommendör Risto Rautava (saml), som fick stöd av Jan Vapaavuori. Ratava föreslog att Helsingfors istället skulle bygga i Sibbo.

En ironisk poäng i sammanhanget är att Helsingfors i tiden köpte upp mark i västra Sibbo för att med staten och försvarsmakten kunna byta mark och ta över Sandhamn för bostadsbebyggelse.


Bilden nedan har ingenting med Sandhamn att göra. Istället är bilden av kommunminister Mari Kivinimi och regeringsrådet Arto Sulonen från dagens presskonferens, där utredningen över Kevas relationer till Nova Group presenterades.




Fallet Sibbo

Bastupolitik. Den 24 juni 2009

Helsingin Sanomat avslöjar i dagens tidning att Hannes Manninen och tre andra riksdagsmän hyr en bostad av Keva. Av dessa riksdagsmän har svenska Yle valt att lyfta fram just Manninen, vars hyra är lägre än marknadshyra. Nyheten har ingenting med fallet Sibbo att göra, men Helsingin Sanomat noterar att "Helsingin Sanomien keräämät tiedot vuokrasuhteista vahvistavat edelleen kuvaa poliitikkojen, Kevan ja vaalirahoittajien läheisistä kytköksistä." På denna blogg har jag berört valfinansieringen bl.a. i inläggen "Valbidrag. Den 21 maj 2007" och "Vanhanen och byggnadsbranschen. Den 13 juni 2008".

Jan Vapaavuori antyder i ett blogginlägg från i måndags ett samband mellan valfinansiering och planering av stora köpcentra på landsbygden. Jag välkomnar Vapaavuoris kritik mot dylika köpcentra, men föreslår att bostadsministern först ser över eget bo. Om Samlingspartiets och Vapaavuoris eget beroende av byggnadsbranschen har jag skrivit bl.a. i inläggen "Sibbo storskog. Den 23 maj 2007" och "Varning för ras på bostadsmarknaden. Den 6 oktober 2008". Jag noterar där till att Iltalehti igår kunde avslöja att även Samlingspartiet har badat bastu med Kehittyvien maakuntien Suomi, närmare bestämt på Sandhamn. Det var inte minst hotet om att Sandhamn med försvarsministeriets legendariska bastu skulle omvandlas till bostadsområde som fick Samlingspartiet i Helsingfors att driva på en annektering av sydvästra Sibbo.

Till sist et utdrag ur diskussionsprotokollet fört vid Helsingfors stadsfullmäktigemöteden den 25 maj 2009:

YLITYSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2009 TALOUSARVION MAANHANKINTAMÄÄRÄRAHOIHIN

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä kaupunginhallituksen esityksen perusteluissa mainitaan yhtenä maanhankinnan suuntana Sipoon liitosalue. Kysynkin kaupunginjohtajalta, aikooko Helsinki hankkia Sipoon liitosalueella kaikki uudet rakentamiseen tarvittavat alueet kaupungin omistukseen ennen niiden kaavoittamista? Miten neuvottelut mahdollisista vapaaehtoisista järjestelyistä ovat maanomistajien kanssa edenneet? Onko kaupunki valmis käyttämään lunastusoikeutta, mikäli maakauppoja ei synny kohtuullisin ehdoin vapaaehtoisella pohjalla?

Kaupunginjohtaja Pajunen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Hakasen kysymykseen:

Kaupunki noudattaa Östersundomin alueen kohdalla normaaleja periaatteitaan, että käymme neuvotteluja. Varmaankin toteutuu neuvottelujen tuloksena sopimuksia, joilla rakennusmaata tulee kaupungin omistukseen, mutta mitään sellaista päätöstä, että kaikki rakennusmaa ennen kaavoitusta tulisi kaupungille, että se olisi ehdoton edellytys, niin sellaista ei ole.

Fallet Sibbo

Östersundom och nurmijärvi. Den 5 april 2009

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Valtio kallistumassa Malmin kentän säilyttämisen puolelle". Det är uttryckligen representanter för statsmakten som överväger ett bevarande av flygfältet i Malm. Helsingfors stad vill fortfarande flytta flygverksamheten, men man medger att inkorporeringen av Östersundom förändrat situationen. Jag citerar ur artikeln:

>>Helsingin kaupunki haluaa yhä siirtää lentokentän pois Malmilta ja rakentaa alueelle asuntoja.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) mukaan paine Malmin rakentamisesta on kuitenkin helpottanut, kun Helsinki on saanut rakennusmaata Sipoosta ja vanhoilta satama-alueilta. <<

Tle har middagstid publicerat en notis med rubriken "Malms flygfält bevaras?". Jag citerar ur notisen:

>>Nu ska Kommunikationsministeriet utreda om det är möjligt att hålla kvar Malms flygfält i Helsingfors. Området behövs kanske inte längre för bostadsbyggande eftersom huvudstaden har fått ny tomtmark i och med annekteringen av sydvästra Sibbo och då hamnverksamhet har flyttats från centrala Helsingfors till Nordsjö. <<

En som knappast uppskattar att Helsingfors lägger ner en efter annan plan med motiveringen att inkorporeringen av Östersundom förändrat läget är viceordföranden för Helsingfors stadsplaneringsnämnd, Osmo Soininvaara (grön). Soininvaara har ett betydligt större lokalpolitiskt inflytande än vad hans förtroendeuppdrag medför. Soininvaara hade varit en självskriven stadsfullmäktigeordförande, men han valde att ge uppdraget åt sin förtrodda arvtagare, Otto Lehtipuu. Soininvaara utövar även ett öppet inflytande genom så gott som dagligen skriva blogginlägg. Soininvaara har i flera inlägg på sin blogg berört planeringen av Östersundom. Speciellt har han gjort det i inlägget "Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne" från den 1 mars.

Soininvaara inleder inlägget med en förklaring till varför Östersundom inkorporerades:

>>Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin kaupunkirakenteen tervehdyttämiseksi - siis jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan nurmijärville vaan pääsisivät järkevälle etäisyydelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. ...

Tarkoitus oli, että sitä rakentamista, jota oli suunniteltu nurmijärville, keskitettäisiin metron varrelle Östersundomiin.<<

Nurmijärvi, skrivet med liten begynnelsebokstav, står här för fenomenet som på engelska benämns Urban sprawl. Statsministerns hemkommun Nurmijärvi är skräckexemplet på oönskad spridning av bebyggelsen främst norr och väster om Helsingfors. Soininvaaras synpunkter stämmer överens med motiveringar i Pekka Myllyniemis Sibboutredning. En annan sak är att det ur Myllyniemis rapport framgår att utredningsmannen inte förstått dessa motiveringar, som han kopierat ur Helsingfors stads egen utredning. (Se "Motsägelser och missförstånd. Den 4 oktober 2007".) Det är skäl att notera att varken bevarandet av Sandhamn i militärt bruk, som Helsingfors stadsplaneringsnämnds nuvarande ordförande Risto Rautava (saml) tillsammans med Jan Vapaavuori förespråkat, eller bevarandet av flygverksamheten i Malm, som Centern med Matti Vanhanen i spetsen förespråkat, utgjorde några officiella motiveringar till ändringen i kommunindelningen. I sitt ovannämnda blogginlägg noterar Soininvaara att syftet med inkorporeringen av Östersundom går förlorad ifall andra projekt i Helsingfors läggs ned som en följd av inkorporeringen. Jag citerar:

>>Jos ... Helsinkiin suunniteltu rakentamista siirretäänkin Östersundomiin, nurmijärville joudutaan rakentamaan yhtä paljon kuin lähtötilanteessa eikä koko Östersundomin liittämisestä Helsinkiin olisi lainkaan hyötyä nurmijärvettymisen ehkäisyssä vaan lopputuloksena on kaupunkirakenteen hajoaminen edelleen.<<

Fallet Sibbo.

Sipoon Sanomat och Suomen Lehtiyhtymä. Den 10 augusti 2007

Sipoon Sanomat, som utkommer på torsdagar, är för tillfället den bästa nyhetskällan när det gäller fallet Sibbo. Enligt min bedömning har tidningens linje på senaste tid blivit modigare då det gäller den aktuella frågan. Sipoon Sanomat hör till Suomen Lehtiyhtymä, som bland annat även utger gratistisningen Helsingin Uutiset/ Vantaan Sanomat. Denna gratistidning har i intimt samarbete med Samlingspartiet i Helsingfors propagerat för en inkorporering av sydvästra Sibbo. Suomen Lehtiyhtymäs ägare och styrelseordförande är den samlingspartistiske politikern Eero Lehti. Lehti är stadsfullmäktigeordförande i Kervo och han invaldes i riksdagen vid senaste val. Lehti, som lär ha fritidsbostad i Sibbo, förefaller själv - efter statsrådets beslut - ha ändrat linje i Sibbofrågan. För ett par veckor sedan föreslog Lehti att Sandhamn frigörs för bostadsbebyggelse. Därigenom skulle Sibbo, enligt Lehti, få behålle sina gränser.

Förra veckan ingick i Sipoon Sanomat en artikel med rubriken "Eero Lehti siirtäisi Santahaminan varuskunnan Hyrylään". Jag är inte helt övertygande om förträffligheten i Lehtis förslag, men det är bra att Sandamn lyfts fram. Planerna på att befria Sandhamn för bostadsbebyggelse var orsaken till att Helsingfors i tiden köpte upp billig mark i sydvästra Sibbo. Tanken var att Helsingfors av staten skulle få Sandhamn i utbyte mot mark i sydvästra Sibbo. När planerna på att bygga bostäder i Sandhamn igen blev aktuella för ett par år sedan lyfte Samlingspartiet i Helsingfors fram Sibbo som ett alternativ för bostadsbebyggelse! Den som ivrigast av alla har försvarat bevarandet av Sandhamn i militärt bruk är Jan Vapaavuori, fast i mars 2005 ansåg han ännu att "Helsingillä ei ole ... pulaa tämäntyyppisestä maasta eikä edes olisi käyttöä sille lähiaikoina." Den som lyfte fram sydvästra Sibbo som ett alternativt bostadsområde var stadsstyrelsens representant i stadsplaneringsnämnden, Risto Rautava (saml), som varit kommendör i Sandhamn.

I det senaste numret av Sipoon Sanomat behandlas Helsingfors metroplaner ur ett kritiskt perspektiv. Helsingfors oro över att andra kommuner drar fördel av Nordsjö hamn noteras, samtidigt som det påpekas att hamnprojektet i själva verket till stor del bekostats av staten. (I Helsingin Sanomat ingick den 3 augusti en artikel med rubriken "Ympäryskunnat keräävät Vuosaaren sataman hyödyt".) Av en artikel med rubriken "Sipoon pilkkomispäätös poiki kaikkiaan 25 valitusta" framgår bl.a. att antalet besvär som lämnats in med anledning av statsrådets gränsbeslut i själva verket var tjugofem och att besvären redan sändts vidare till inrikesministeriet, som väntas ge utlåtanden eller förklaringar. Det skall bli spännande att ta del av inrikesministeriets förklaringar.

Tidningen Vihreä lanka har idag publicerat en notis med rubriken "Vihreät käyvät vähiin Sipoossa rajansiirtopäätöksen takia". I det senaste numret av tidningen har det dessutom publicerats ett öppet brev från Stina Nybäck till Tarja Cronberg. Jag citerar ur brevet:

Me sipoolaiset vihreät olemme erittäin pettyneitä siihen, että ministerinä tuit epädemokraattisen ja lainvastaisen päätöksen syntyä äänestäessäsi Sipoon lounaisosan liittämisestä Helsinkiin. Jos päätös pitää korkeimmassa hallinto-oikeudessa, se on ennakkotapaus, josta on arvaamattomia seuraamuksia kuntademokratialle koko maassa. Äänestyskäyttäytymisesi ei ole omiaan lisäämään luottamusta vihreisiin keskustelevana puolueena, joka vastustaa röyhkeää valtapolitiikkaa.

Vihreä lanka lovar fortsätta diskussionen om "förhållandet mellan närdemokrati och allmän fördel" i nästa nummer, som om inkorporeringen av sydvästra Sibbo handlade om allmän fördel. Yle Internytt har noterat nyheten i en notis med rubriken "Sibbogröna tappar medlemmar". Lyssna även på ljudklippet Stina Nybäck: "Vi är väldigt besvikna".

HELI-banan är aktuell. Den 25 april 2007

Först i dagens tidning har Borgåbladet noterat att "Sibbo bjuder in ministrar". I Sibbos pressmeddelande "Sipoolta vierailukutsu ministereille Kiviniemi ja Vapaavuori" från i måndags heter det att "Erityisen tyytyväinen Sipoo on siihen, että metropolialueen kehittymisen kannalta avainasemassa olevat kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi ja asuntoministeri Jan Vapaavuori tuntevat hyvin seutukunnan olot ja erityishaasteet." Borgåbladet tolkar detta som att Sibboledningen är nöjd över att just Mari Kiviniemi och Jan Vapaavuori fått posterna som kommun- respektive bostadsminister.

I dagens Borgåblad ingår det även en artikel med rubriken "Satsa mindre i Östersundom". Bbl har talat med ordföranden för nämnden för teknik och miljö i Sibbo Rainer Karlsson, som säger att nämnden anser att planläggarna har överdimensionerat utbyggandet i Östersundom i utkastet till ny generalplan. Enligt nämnden för miljö och teknik bör Sibbo huvudsakligen satsa på att bygga ut Nickby och därefter Söderkulla. I sak delar jag själv helt denna uppfattning. Karlssons uttalande kan även tolkas som att politikerna i Sibbo har insett att Sibbo har lagen på sin sida i gränskonflikten med Helsingfors.

Biträdande statdsdirektör Pekka Korppinens (sdp) rapport "Helsinki – tulevaisuuden kaupunki" (pdf) har fått mycket uppmärksamhet i dagens tidningar. I en artikel med rubriken "Korpinen haluaa asuttaa Helsingin saaret" noterar Helsingin Sanomat att enligt Korpinen framtidsvision "'Sipoon tyhjiö' on täyttynyt ja siellä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä." Korppinen har gett Sibbo en hel delm utrymme i sin rapport. Avsnitt 4.5 har rubriken "Laajentuminen Sipooseen". Om "Sipoon tyhjiö" skriver Korppinen att "Sipoon tyhjiö on heijastunut varsin kielteisesti erityisesti Itä-Helsinkiin, joka on kärsinyt vakavasta työpaikkakadosta pääkaupunkiseudun elinkeinotoiminnan kallistuessa epäterveessä määrin länteen." Som om det vore Sibbos fel att Tekniska högskolan och Nokia finns i Esbo!

I avsnitt 2, "Pääkaupungin hallinnon erityispiirteet" skriver Korppinen att "Omakotitaloista tehdään – jos viranomaiset sen sallivat – satulinnoja, toimivasta yhdyskuntarakenteesta piittaamatta kuten on tapahtunut esim. Sipoon Karhusaaressa." Intressant nog sade Korppinen själv i artikeln "Hemligt möte för att ansöka om en ny gräns" i Hufvudstadsbladet den 22 juni 2006 att "Husö har vi funderat över, där borde man bygga på samma sätt som i Björnsö idag." Koppinens vision för Husö och området vid Husö är dock helt orealistiska. På området finns flera naturskyddsområden och största delen av området ligger klart under gränsen 3 meter över havsytan, som Helsingfors har ställt som lägsta golvnivå för ny bebyggelse. Att inkorporeringsförslaget överhuvudtaget blev aktuellt torde till stor del del bero på att Helsingfors sökte ersättande projekt till Koppinens planer för Sandhamn, som visade sig vara dåligt utredda och helt orealistiska. I sin rapport fortsätter Koppinen lika väl att måla upp orealistiska visoner av bebyggelse på Sandhamn med flera öar.

Namnet på sin partikamrat och namne Pekka Myllyniemi har Korppinen förvrängt. Jag citerar:

Nyt on tullut Sipoon vuoro. Selvitysmies Pekka Löytyniemen 30.11.2006 tekemän ehdotuksen mukaan Lounais-Sipoosta liitetään Helsinkiin vajaat 3 000 hehtaaria, joista osa on vanhastaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Väkeä Helsinkiin liitettävillä alueilla on vähemmän kuin Vuosaaressa neljäkymmentä vuotta sitten. Molempia alueita yhdistää kuitenkin metroon tukeutuva kaupunkisuunnittelu ja sen mahdollistama nopea väestönkasvu.

Ställvis är Korppinen oasklig och spydisk. Korppinen talar bl.a. om "Sipoon 'musta aukio'". Vad säges om följande formuleringar?

... Sipoon väkiluku on vain yksi kymmenesosa Vantaan väkiluvusta. Kaikkinaisen kehityksen näin täydellinen pysäyttäminen on jo vaatinut Sipoon päättäjiltä erityislahjakkuutta.

Vad Korppinen skriver om spårvägsförbindelser till Sibbo är intressant och anmärkningsvärt. Jag citerar:

Kun eurooppalaisittain harvaan asutussa Helsingissä asuu 30 henkeä hehtaarilla, Sipoon nyt Helsinkiin liitettävillä alueilla asuu vajaa 1 henkilö hehtaarilla. On selvää, että jo kestävän kehityksen näkökulmasta Helsingin uusien ”liitosalueiden” tulee tukeutua raideliikenteeseen. Tällöin on kaksi vaihtoehtoa: joko rakennetaan Heli-rata paikallisliikennettä varten Porvooseen tai jatketaan metroa Vantaan Västerkullan kiilan pohjoisosan läpi Sipoosta irtaantuvalle alueelle. Voidaan myös ajatella sekä rautateitä että metroa. Tällöin metroa jatkettaisiinkin Vuosaaresta satama-alueen läpi Talosareen. Helsingin ja nykyisen Sipoon raja-alueilla on huomattavat Natura-alueet, joiden vaikutus tulee olemaan suuri tulevassa maankäytössä. Suunnittelutehtävä onkin mitä haastavin.

Korppinens funderingar kring spårförbindelser är speciellt intressanta med tanke på att kommunikationsminister Anu Vehviläinen har gett Banförvaltningscentralen i uppdrag att utreda om en ny järnvägsförbindelse mellan Helsingfors och Sankt Petersburg behövs. Se Yles notiser "HELI-banan väcks till liv igen", "Ny kustbana österut utreds" och "Helsinki-Pietari-radalle suunnitellaan uutta linjausta". Se även FNB:s notis "Behovet av östbana från Helsingfors utreds" och Kommunikationsministeriets pressmeddelande "Helsingin ja Pietarin välisen suoran ratalinjauksen tarpeellisuus syyniin". I pressmeddelandet står det bl.a. att "Työn lähtökohtana on selvittää ennen muuta Heli-radan (Helsinki–Loviisa–Kotka–Luumäki) mukainen ratakäytävä."

Helsingfors och "metropolen" borde lobba hårt för HELI-banan, men Helsingfors har byggt sin argumentering för en annektering av sydvästra Sibbo på nödvändigheten av att metrolinjen förlängs till Sibbo. Helsingfors planer för sydvästra Sibbo handlar just om "metroon tukeutuva kaupunkisuunnittelu ja sen mahdollistama nopea väestönkasvu", men om HELI-banan aktualiseras måste Helsingfors glömma planerna på en förlängning av Mellungsbackametron till Sibbo. Det medger även Koppinen indirekt.

22:30
Ledaren i morgondagens Hufvudstadsblad har rubriken "Helibana alternativ till metro". Jag citerar ur ledarartikeln, som är skriven av Johanna Westman:

Alternativ fanns, att bygga storhamnen i Nordsjö var ett medvetet val.

Uppenbarligen fanns en annektering av sydvästra Sibbo redan då på ritbordet. Nu säger Korpinen nämligen att gränsjusteringen ger Nordsjö hamn luft under vingarna. Kan den ansvariga tjänstemannen tydligare medge det som han annars brukar förneka: att hamnen får det trångt i Nordsjö?
...

Helibanan är ett alternativ till metron, medger Korpinen för övrigt på tal om urbant tät bebyggelse i södra Sibbo.

Det är klart den är. Varför håller han då så enögt fast vid metron, som dessutom hotar Storskogen, ett regionalt viktigt grönområde?

Som bostadsminister bör Jan Vapaavuori (saml) grundligt sätta sig in i de samhälleliga fördelarna av en kustbana österut, till att börja med till Borgå. Det gäller att se längre än till Helsingfors gräns.