Haasteena Östersundomin rakentamisessa on herkät luontoalueet, alueen syrjäisyys ja metron kalleus. Osin myös (Vantaan alueilla) huono rakennusmaa. Huomattavasti järkevämpää olisi rakentaa Vehkala, Ruskeasanta, Kivistö, Vantaankoski, Leinenä ja muut juna-asemien seudut valmiiksi ensin. Näillä kulkee jo olemassa oleva junaliikenne 10 minuutin välein sekä keskustaan että toiseen suuntaan. Sama koskee myös Espoon radanvartta, jossa on pysäkkejä joide toinen puli on lähinnä peltoa. Tulee muistaa, että Östersundomn on keskustasta metrolla paljon kauempana kuin nämä pysäkit junalla.
Kauppinen var den enda gröna fullmäktigeledamoten som 2006 och 2007 röstade mot att Vanda stöder en inkorporering. Till skillnad från Kauppinen stödde Osmo Soininvaara inkorporeringen, men även han förhåller sig nu kritiskt till en utbyggnad av Östersundom. I ett blogginlägg med rubriken "Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017" skriver han följande:
Lausunto kaupunginhallitukselle Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta
... Siis kaupungilta vaadittavat investoinnit ylittävät miljardilla eurolla odotettavat tontinluovutustulot. Kun paljon edullisempia ja haluttavampia alueita on yleiskaavassa tarjolla, on vaikea veikata tämän nopeaa edistymistä. Ilman raideyhteyttä sitä ei saa rakentaa (maakuntakaava) eikä rahaa metroon löydy oikein mistään. Yleiskaavan pikaratikkainvestoinnit ovat olennaisesti kannattavampia.
Alunperin oli tarkoitus tarjota toimivaa pientaloasumista raideliikenteen varrella vastapainona kehyskuntien irrallisille pientalolämpäreille, mutta pientaloasumisen suosio on laskenut jyrkästi.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar