Helsingfors långa tradition. Den 5 september 2007

I Ratasvuoris utredning eller "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken" från den 18 oktober 2006 ingår ett textavsnitt där det hävdas att man i Helsingfors har "en lång tradition av att anpassa naturvärden som en del av en tät stadsstruktur":

Sipoon rantavyöhykkeen länsiosassa on neljä erillistä, Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueeseen kuuluvaa lahtea. Porvarinlahti sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla ja muut kolme Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken Sipoon puolella. Lisäksi siirrettäväksi ehdotetun alueen pohjoispuolella on Natura2000-verkostoon kuuluva Sipoonkorpi, jonka merkitys sekä luonnon että virkistyskäytön kannalta on erittäin merkittävä.
Luontoarvot ovat suunnittelun lähtökohtina aina hyvässä suunnittelussa. Natura2000-verkoston alueiden ja Sipoonkorven luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

Den ovaciterade texten ingår även i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november. Vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 29 oktober kommenterade fullmäktigeledamot Pekka Myllykoski texten på följande sätt:

Täällä on kilvan kehuttu tätä lausuntoa erittäin perusteelliseksi ja hyvin laadituksi. Mutta siinä on kyllä muutama sellainen mielestäni huolestuttava muotoilu, jotka kannattaa nostaa esiin.

Natura 2000 -alue on nimeltään Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet. Se tässä kyllä on oikeassa muodossa. Minkä takia pitää korostaa, että on neljä erillistä tähän alueeseen kuuluvaa lahtea, kun koko nimikin jo osoittaa, että kyseessä on luontokokonaisuus ja siihen kuuluu muutakin - jos se halutaan säilyttää - kuin vain nämä neljä erillistä lahtea. Ja etenkin Gasaberget ? ja ympäröiviä metsiä ja peltoja ym. jotta kunnon luontotutkimus saadaan.
Samoin kun todetaan, että luontoarvot olivat suunnittelun lähtökohtina. Täällä sanotaan: "Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä." Mielestäni Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain luonnonarvojen perusteella ja se voitaisiin tehdä ihan riippumatta maankäytön suunnittelusta, paljon ennen maankäytön suunnittelua jne. Ja kun kerran Sipoonkorven luonnonarvoista ehkä tärkein on kuitenkin sen erämaisuus, on vähän huolestuttavaa, että tämä loppuu lauseeseen "Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta." Ei kyllä erämaa sovi sinne.

Utredningsman Pekka Myllyniemi har till skillnad från Pekka Myllykoski inte noterat den bristande logiken i påståendet om Helsingfors förmåga att göra ödemark till en del av tät stadsstruktur, utan har i kapitel 5, på sida 52 i sin rapport kopierat följande stycken nästan direkt ur Ratasvuoris utredning:

Sipoon rantavyöhykkeen länsiosassa on neljä erillistä, Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueeseen kuuluvaa lahtea. Porvarinlahti sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla ja muut kolme Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken Sipoon puolella. Lisäksi siirrettäväksi ehdotetun alueen pohjoispuolella on Natura2000-verkostoon kuuluva Sipoonkorpi, jonka merkitys sekä luonnon että virkistyskäytön kannalta on erittäin merkittävä.
Luontoarvot ovat suunnittelun lähtökohtina aina hyvässä suunnittelussa. Natura2000-verkoston alueiden ja Sipoonkorven luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus tehdään alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

De textavsnitt i kapitel 5 som Myllyniemi kopierat ur Ratasvuoris utredning finns i regel även i kapitel 3 i rapporten. Den ovanciterade texten utgör här ett undantag. Texten återfins alltså inte i kapitel 3. Liksom Erkki Mennola noterat i sitt expertutlåtande från den 10 januari, förekommer å andra sidan satsen "Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta", hela tre gånger kapitel 5. Följande stycke ingår på sida 49 i Myllyniemis rapport:

Vaihtoehtoa 1 laajemmalle alueelle sijoittuu myös merkittävät luontoarvot tarjoava Sipoonkorven alue. Sen luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä kuitenkin vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

Med "vaihtoehto 1 laajempi alue" avses VE 2, som är Myllyniemis officiella förslag. På sida 55 i rapporten ingår följande stycke:

Vaihtoehtoa 1 laajemmalle alueelle sijoittuu myös merkittävät luontoarvot tarjoava Sipoonkorven alue. Sen luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar