Östersundom får vänta på kommande generationer. Den 31 januari 2016

Bonasa bonasia https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haselhuhn-01.jpg

 
I mitt förra inlägg "Tio år. Den 17 januari 2016" skrev jag om artikeln "Kaupunginjohtaja Pajunen palasi rikospaikalle Sipooseen" ("Helsinki aloitti Sipoon valtauksen 10 vuotta sitten – metsässä ei ole vieläkään tapahtunut mitään"), som Helsingin Sanomat publicerade den 12 januari. Följande dag, den 13 publicerade tidningen en ny artikel med rubriken "Pyy uhkaa Östersundomia" ("Pyyn ja ruisrääkän suojelu uhkaa kaataa itämetron jatkon Östersundomiin"). I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Salmenkallio on Laineen mukaan asumisen kannalta parhaita alueita Östersundomissa.

”Pahin vaihtoehto on, ettei Helsingin omistamille maille voida rakentaa ollenkaan”, Laine sanoo.

Tämä saattaa merkitä, että paikkaan kaavailtua 10 000 asukkaan tiivistä kaupunkipientalojen aluetta ei voida toteuttaa.

Silloin vaakalaudalle joutuu myös 650 miljoonaa maksava metron laajennus itään päin. Jos Itämetron linjausta joudutaan muuttamaan, käyttäjiä ei ehkä tule tarpeeksi, eikä itämetroakaan kannata rakentaa.

I artikeln kommer projektchef Ilkka Laine med ett intressant påstående angående möjligheten att metron inte byggs: "Östersundomin maat kannattaa jättää säästöön odottamaan tulevia sukupolvia".

Rubriken föranleds av följande textavsnitt:

Yksi mahdollisuus ratkaista ongelmaa on hakea poikkeamislupaa Natura-direktiivistä.

”Pyitä ja kehrääjiä on runsaasti Sipoonkorven kansallispuistossa pikkumatkan päässä. Ruisrääkät taas ovat ottaneet omakseen Vuosaaren täyttömäen. Lajien säilyminen voidaan turvata”, Laine huomauttaa ja viittaa selvityksiin.

Angående påståendet om att järpe och kornknarr hotar Östersundom kom Jukka Hintikka, som är ordförande för Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa, med en insändare med rubriken "Östersundomia uhkaa kelvoton kaavoitus, ei pyy", där han bl.a. säger följande:

Todellisuudessa Östersundomin Natura-alueiden suojeluperusteena on 9 suojeltua luontotyyppiä, 28 kasvi- ja sienilajia, yksi hyönteislaji sekä 22 lintulajia.

Euroopan unionin Natura-verkosto ei suojele yksittäisiä pyitä tai ruisrääkkiä, vaan sen tavoite on turvata riittävä määrä kaikkia EU:n alueella esiintyviä luonnollisia elinympäristöjä ja niiden eliölajeja. Suojelusta tinkiminen johtaisi hiljalleen koko suojelualueverkoston ja eurooppalaisen luonnon monimuotoisuuden rapautumiseen.