Eftersom jag kommenterat eller framfört en åsikt om planeringsprinciperna för delgeneralplanen för Östersundom fick jag tidigare i veckan via e-post ett protokollsutdrag från stadsmiljönämndens möte den 19 december 2023.
Protokollsutdraget med länkar till bilagor finns tillgängligt på internet (här). En av bilagorna har titeln "Vuorovaikutusraportti". Här hittar man även ett kort svar på - eller avfärdande av - min åsikt eller kommentar om att gränsen mellan Helsingfors och Vanda är oklar vid Österleden och att området för delgeneralplanen därmed inte är rätt definierad.
I svaret hänvisar man till ett brev som i själva verket är daterat 19.3.2020 och vars avsändare är biträdande borgmästare Anni Sinnemäki. Brevet är ett svar på mitt kommuninvånarinitiativ om flyttning av gränsen mellan Helsingfors och Vanda. (Se "Kommuninvånarinitiativet nådde inte stadsstyrelsen. Den 9 juni 2020".)
Till min åsikt hade jag för att ge den mera tyngd bifogat ett klagomål till Justitiekanslern om att Helsingfors stadsstyrelse inte behandlat initiativen. Justitiekanslersämbetet torde fortfarande inte ha behandlat mitt klagomål och min gissning är att det helt har negligerats, fastän det var en berömd professor emeritus i juridik som rekommenderade mig att göra ett klagomål till JK. Mitt klagomål gällde inte tolkningen av kommunindelningen, utan att Helsingfors stad inte behandlat mina initiativ i stadsstyrelsen och därmed inte heller tillställt ministeriet mina framställningar.
Den exakta avgränsningen av området för delgeneralplanen har knappast någon större praktisk betydelse för planeringen. Syftet med att lämna in en åsikt var liksom med initiativen till ändring av kommunindelningen mellan Vanda och Helsingfors att uppmärksamma om att flera instanser valt att negligera fatala brister i samband med statsrådets Sibbobeslut 2007. Det finns väldigt mycket att invända och diskutera om det beslutet och lagen kan ofta tolkas på olika sätt, men det borde vara ett solklart faktum att regeringen aldrig tagit något beslut om att överföra registerenheten för allmän väg 2:43, nuvarande 91-895-2-45 från Vanda till Helsingfors.
Vad jag inte tidigare noterat är att mitt (senare) initiativ till ändring av kommunindelningen översatt till finska och stadens svar faktiskt finns tillgängligt på nätet i ett dokument med titeln "Kunnan asukkaan aloitteet 1.7.-31.12.2019". (För säkerhets skull har jag laddat upp backup.) I dokumentet återges fyra invånarinitiativ och stadens svar på initiativen. I dokumentet är svaret till mitt initiativ dokumenterat 18.3.2023 och inte 19.3.2023 så som brevet som adresserats på svenska åt mig. Här kan jag därför nu återge mitt initiativ på finska:
3. Kunnan asukkaan aloite Helsingin ja Vantaan välisen kuntarajan siirtämisestä
Aloitteen sisältö:
Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin ja kuntajakomateriaalin mukaan Helsingin ja Vantaan välinen raja on 1.1.2009 alkaen noudattanut Itäväylän (seututie 170) nykyistä, uutta linjausta, joka toteutettiin Vuosaaren satamaan vievän Satamatien rakentamisen yhteydessä. Uusi tielinjaus tuli valmiiksi noin vuotta ennen Helsingin ja kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen esityksiä Helsingin, Sipoon ja Vantaan välisen kuntajaon muuttamisesta. Näissä kahdessa esityksessä vuodelta 2006 ehdotus uudeksi Helsingin ja Vantaan väliseksi rajaksi noudattaa suurin piirtein Itäväylän vanhaa linjausta, joka kulkee hieman etelämpänä kuin nykyinen tie.
Valtioneuvoston päätöksessä kuntajaon muuttamisesta Helsingin, Vantaan ja Sipoon välillä vuodelta 2007 luetellaan ne kiinteistöt, jotka siirtyvät Helsingin puolelle kokonaan tai osittain. Päätöksessä mainitaan Vantaalta siirtyvien alueiden joukossa ”osa tiloista Harpas 6:71, Nikus 13:47 ja Westerkulla 18:0”. Päätöksestä ei käy ilmi, mitä tilojen tai kiinteistöyksiköiden osia siirtyminen koskee. Ilman karttaa on epäselvää, missä uusi raja kulkee niiden kiinteistöjen läpi, jotka siirtyvät vain osittain Helsingin puolelle. Kysymys kuuluu, määritelläänkö raja valmistelumateriaaliin sisältyneen sisäministeriön kartan vai nähtävillä olleen maanmittauslaitoksen kartan mukaisesti. Kummankin kartan mukaan Vantaan ja Helsingin välinen raja noudattaa Itäväylän vanhaa linjausta. Sipoon kunta korostaa valtioneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa, että päätös on epäselvä (muiden kiinteistöjen osalta) ja että se tulee tämän vuoksi mitätöidä.
Sisäministeriö liitti selvitykseensä kuntajakoa koskevasta valtioneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemästään valituksesta uuden ja yksityiskohtaisen peruskarttapohjaisen kartan, joka noudatti maanmittauslaitoksen tulkintaa (korjaus) kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta. Kartasta käy mitä selkeimmin ilmi, että raja kulkee sisäministeriön mukaan siinä, missä Itäväylä kulki aiemmin Vantaan läpi.
Korkein hallinto-oikeus ei anna päätöksessään päteviä perusteluja sille, että valtioneuvoston päätös rajasta olisi yksiselitteinen, mutta päätös on tulkittavissa niin, että korkein hallinto-oikeus asettuu sisäministeriön päätöstulkinnan taakse. Saman tulkinnan omaksui ensin myös Helsingin kaupunki, joka julkisti vuonna 2008 useita karttoja, joiden mukaan raja kulkee Itäväylän vanhan linjauksen kohdalla. Myös Helsingin kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2008 julistaa rakentamiskiellon alueelle, jonka raja noudattaa Itäväylän vanhaa linjausta. Saman vuoden huhtikuussa kaupunginhallitus päätti, että äänestysalueen 54G raja Vuosaaressa noudattaa Itäväylän vanhaa linjausta.
Uudenmaan maanmittaustoimiston paikkatietopäällikkö viestitti lokakuussa 2008 sähköpostiviestillä Vantaan kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikölle, että uuden rajan paikkaa koskevasta valtioneuvoston päätöksestä oli päätetty poiketa:
”Vantaasta Helsinkiin siirrettävän ns. Vesterkullan kiilan alueen karttarajausta on tarkennettu.
Alkuperäisessä valtioneuvoston päätöksessä sekä päätöksen valmisteluaineistossa rajaus ja pinta-alatiedot perustuivat siihen, että Vantaan ja Helsingin välinen uusi kunnanraja muodostuu valtatien 170 (=Itäväylä) pohjoisreunaan niin että Itäväylän tiealue jää kaikilta osin Helsingin puolelle aina Sipoon kunnan (uudelle) rajalle asti. ...
Kun alueliitoksen lopullinen karttarajaus tehtiin, katsottiin, että alkuperäisen tarkoituksen mukainen ja teknisestikin tarkoituksenmukaisin rajaus syntyy siten, uusi kunnanraja muodostetaan hieman siirtyneen Itäväylän tiealueen pohjoisrajaan.”
Korjattu raja on jopa 1,4 km pitkä, vaikka pinta-alapoikkeama on vain 10 hehtaaria. Näistä kymmenestä hehtaarista kaksi kuului Westerkullan tilaan ja loput tielaitokselle.
Kameraalinen kuntajako on tosiasia ja sen vuoksi kuntajako ja kameraalinen jako poikkeavat toisistaan. Valtioneuvoston päätöksen mukaan lunastusyksikkö 2:8 maanteiden sijaintialueesta 895 siirtyy kokonaisuudessaan Helsinkiin, mutta yleisen tien rekisteriyksikköä 2:43 (nykyinen 91-895-2-45) ei mainita eikä sitä sen vuoksi voida katsoa siirretyksi Helsinkiin valtioneuvoston päätöksellä. Yleisen tien rekisteriyksikkö ei myöskään kuulu Helsinkiin siirrettävään alueeseen yhdelläkään virallisella tai kuntajakoselvittäjän kuntajakomuutosehdotuksen kanssa nähtäville asetetulla kartalla.
Kyseisenä ajankohtana maanmittauslaitoksella ei ollut myöskään valtuuksia muuttaa hallinnollista kuntajakoa vaan ainoastaan kameraalista jakoa.
Koska on epäselvää missä Helsingin ja Vantaan välinen raja kulkee, allekirjoittanut ehdottaa, että Helsingin ja Vantaan väliseen kuntajakoon tehdään muodollisesti uusi muutos, jossa Itäväylän kohdalla kulkeva raja merkitään siihen, missä sen tulisi kulkea sisäministeriön valtioneuvoston päätöksestä vuonna 2007 tekemän tulkinnan mukaan.
Rajanveto selkeyttämällä ehdotetun kuntajaon muutoksen voidaan nähdä täyttävän kuntarakennelain vaatimukset kuntarakenteen kehittämisestä (2 §) ja parantavan yhdyskuntarakenteen toimivuutta alueella. Kuntajaon muutos ei heikentäisi Helsinginkaupungin tai Vantaan kaupungin toimintakykyä eikä myöskään kaupunkien edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta.
I det ovannämnda dokumentet återges även svaret till mitt initiativ på finska:
Kiitos aloitteestanne! Viitaten vuosina 2018 ja 2019 lähettämiinne esityksiin Helsingin ja Vantaan välisen kuntarajan siirrosta, siirto ei tule vireille Helsingin kaupungissa, sillä kaupungilla ei ole toimivaltaa eikä tarvetta valtioneuvoston päätösten tai korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisten tuomioiden avaamiseen.
Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin välillä ei vallitse epäselvyyttä kuntarajasta.
Kiinteistöt ovat vuonna 2009 tapahtuneen kameraalisen lohkomisen jälkeen sijaintikuntansa kiinteistörekisterissä.
Uusimmasta esityksestänne antamassaan kannanotossa kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa lisäksi seuraavaa:
"Alue, jota on ehdotettu siirrettäväksi Vantaan kaupunkiin, on esityksen tekijän mukaan noin 12 hehtaarin kokoinen alue, josta 10 hehtaaria on yleistä tiealuetta ja 2 hehtaaria yksityisomistuksessa olevaa peltomaata, ja joka muodostuu kolmesta yleisen tiealueen määräalasta ja yhdestä yksityisomistuksessa olevan kiinteistön määräalasta. Yleinen tiealue muodostuu suureksi osaksi Itäväylästä ja yhdistää Mellunmäen Östersundomiin, jotka kumpikin sijaitsevat Helsingissä.
Ehdotuksessa Östersundomin yhteiseksi yleiskaavaksi yleinen tiealue on merkitty katualueeksi, joka yhdistää kaksi aluetta Helsingissä. Alueen siirtäminen johtaisi siihen, että katualue kuuluisi Vantaan kaupunkiin runsaan kilometrin pituiselta matkalta. Vantaan kaupungilla olisi tuolloin vastuu täysin Vantaan kaupungin muun katuverkon ulkopuolella sijaitsevan katualueen hoidosta.
Alueen siirtäminen ei siis paranna yhdyskuntarakenteen toimivuutta alueella, joten ehdotus tulee hylätä perusteettomana.”
I svaret motsäges eller kommenteras inte mitt påstående om att den aktuella registerenheten för allmän väg i Statsrådets beslut inte (administrativt) överförts från Vanda till Helsingfors. Enligt gällande lag kunde lantmäteriverket lätt åtgärda sitt misstag, men det förutsätter att man medger att det begåtts ett misstag så att den kamerala indelningen kommit att avvika från den administrativa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar