Zon för rekreation. Den 6 juni 2009


I gårdagens blogginlägg citerade jag ur artikeln "Helsinki ja Sipoo täysin eri mieltä Sipoonkorven rakentamisesta", som publicerades i Helsingin sanomat den 13 januari 2006. Jag citerar här pånytt:


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää.

"Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta. Ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa", Pajunen toteaa.

Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää kunnan länsirajalla olevan yli 7 000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä.


Det är intressant att notera hur De gröna i Helsingfors under ledning av Otto Lehtipuu trots de ovan återgivna meningsskiljaktligheterna har försökt hävda att Sibbo storskog kan räddas bara Helsingfors får sin vilja igenom. Att storskogen bevarats obebyggd är emellertid inte enbart Sibbos förtjänst. Ur kartan ovan, som är en del av en karta i dagens nummer av Helsingin Sanomat, framgår att grönzonen öster om Helsingfors till stora delar ligger (och redan 2006 låg) i Sibbos grannkommuner Kervo, Vanda och Helsingfors. I Nordsjö ligger en vid zon för rekreation faktiskt väster om Nordsjö hamn.

Den ovannämnda kartan har publicerats tillsamman med en artikel med rubriken "Metropolin ympärille suunnitteilla yhtenäinen virkistysvyöhyke". (Kartan finns även tillsammans med artikeln "Uusi lähiö uhkaa Nuuksion rauhaa", som Helsingin Sanomat publicerasde på tidningens webbplats på morgonen.) Jag citerar ur artikeln:


Ajatellaanpa, että Helsinki olisi metropolin sydän, Espoo aivot ja Vantaa vaikkapa verisuonisto. Se ei kuitenkaan riitä pitämään metropolia hengissä. Tarvitaan keuhkot.

Sellainen voisi olla pääkaupunkiseutua ympäröivä ainutlaatuinen suojelu- ja virkistysalueiden verkko – viherkehä.

Viherkehä koostuisi kymmenistä, nyt jo olemassa olevista suojelu- ja virkistysalueista. Alue täydentyy jatkuvasti, mutta koko ajan erillisinä ratkaisuina.

Suunnitelmaa yhtenäisestä viherkehästä ajaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Heti ensimmäisenä tarvittaisiin yhteiset hoito- ja käyttösuunnitelmat, koska retkeilijöiden yhä lisääntyvää määrää on pakko tasata ja kanavoida.

"Viherkehän idea on hyvä, jos sen avulla saadaan ihmiset liikkumaan nykyistä helpommin lähialueillaan. Itä-Helsingistä ja -Vantaalta voitaisiin suunnata nykyistä enemmän vaikkapa Sipoonkorpeen sen sijaan, että kaikki sukkuloivat Nuuksioon. Siellä on nyt todella isot paineet", sanoo Nuuksiossa toimiva retkeily-yrittäjä Pekka Väänänen.

Artikeln "Uusi lähiö uhkaa Nuuksion rauhaa" har i själva tidningen rubriken "Histan uusi asuinalue uhkaa Nuuksiota". Även här lyfts Sibbo storskog fram:


Nuuksion kansallispuisto ei yksin kestä kaikkia pääkaupunkiseudun retkeilijöitä. ...

"Nuuksion kansallispuiston rajanaapureina olevat kuntien virkistysalueet voisivat toimia puskureina kasvavalle kävijäpaineelle", Niikkonen sanoo.

Sama tilanne on edessä Sipoonkorven suojelualueilla asutuksen tiivistyessä korven molemmin puolin. Monilla muillakin suojelu- ja virkistysalueilla kävijäpainetta pitäisi ohjata ja tasoittaa nykyistä paremmin.

Metsähallitus on aloittanut Sipoonkorvessa ja Porvoon ulkosaaristossa hoidon ja käytön suunnittelun.


Helsingin Sanomat har även publicerat en bakgrundstext med rubriken "Vihreä pääkaupunkiseutu syntyi puolivahingossa". Jag citerar även ur denna text:


Virkistys- ja suojelualueiden kehä on syntynyt pääkaupunkiseudun ympärille viime vuosikymmenien aikana ikään kuin vahingossa.

Helsinki on tehnyt kaukonäköisiä virkistysaluehankintoja, ja esimerkiksi Vantaa on tukenut suojelu- ja virkistysalueverkkonsa kehittämistä voimakkaasti ja poliittisestikin yksimielisesti.

Kehitys on ollut viime aikoina nopeaa. Viheralueiden verkko ulottuu nyt mereltä merelle Kirkkonummen ja Siuntion alueilta Vihdin, Espoon, Vantaan ja Helsingin kautta aina Sipooseen ja Porvooseen saakka.



Fallet Sibbo

Kommunfrågor och kommunproblem. Den 5 juni


Föreningen Virtuaalikokoomus ry (Virko) upprätthåller eller har åtminstone upprätthållit en webbplats med titeln "iLab" för arkivering av nyheter. Under rubriken "Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia" hittar man här en intressant översikt av bakgrunden till fallet Sibbo. Den första sidan innehåller nyhetstexter från 8.2.2005 till 13.2.2006. Följande sida som jag hittat ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia (4.)") innehåller texter från 4.6.2006 och därpå följande sida ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongemia (5.)") från 4.7.2006. Jag återger här urval ur några notiser och nyhetsartiklar från den första sidan och återkommer senare med urval ur de övriga sidorna:


08-02-2005
Työllisyysaste vaihtelee suuresti kunnittain
IKK, 7.2.2005

Manner-Suomen kunnista korkein työllisyysaste oli Sipoossa 75,7 prosenttia.



05-09-2005
Lasten kotihoidon tuissa isot erot Helsingin seudun kunnissa

Sipoossa väestönkasvu ei ole ollut yhtä kiivasta kuin monessa muussa kehyskunnassa. Päivähoitopaikat on pystytty järjestämään tarvitseville.

JAANA SAVOLAINEN / Helsingin Sanomat



08-10-2005
HS luonnosteli 45 kunnan Suomen

Kansalaisten peruspalvelut voisivat hoitua 45 suurkunnan varassa, kertoo Helsingin Sanomien tekemä selvitys. Uusi kuntajako luonnosteltiin kartalle muun muassa työssäkäyntialueiden, seutukuntien ja muiden luontaisten asiointiyhteyksien pohjalta. ...

Helsinki olisi yli miljoonan asukkaan suurkaupunki. Nyky-Helsinkiin yhdistyisivät niin Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi kuin Sipookin. Liitoksen edut olisivat muun muassa maankäytön, elinkeinopolitiikan ja asutuksen järkeistämisessä.



25-10-2005
Vapaavuori hämmästelee Paras-hankkeen lähtöasetelmaa
IKK, 25.10.2005

Helsingin kaupunginhallituksen ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä niin sanotun Paras-hankkeen lähtöasetelma on pääkaupunkiseudun näkökulmasta hämmentävä.

- Koko hanke on lähtenyt liikkeelle pienten ja meitä syrjäisempien kuntien näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kuitenkin lähtökohtaisesti - väestöpohjaltaan, rakenteellisesti ja taloudellisesti - riittävän vahvoja pystyäkseen selviytymään nykyrakenteilla, Vapaavuori sanoi tiistaina.

Hänen mielestään kokonaisuus ei pääkaupunkiseudunkaan osalta kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

- Valtion toimesta paineet kuntien välisen tulontasauksen jyrkentämiseen ovat olleet vahvoja. Nettomaksajan roolissa olevan pääkaupunkiseudun selkeä etu on, että hallitus onnistuu tervehdyttämishankkeessaan valtakunnan tasolla, Vapaavuori sanoo pitäen mahdottomana, että pääkaupunkiseutu joutuisi uudistuksen maksumieheksi. ...

Vapaavuori uskoo vapaaehtoisiin yhteistyöjärjestelyihin ja vaatiikin, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ on otettava tosissaan. Hän peräänkuuluttaa myös YTV-aluetta laajemman yhteistyön tarvetta. Vapaavuoren mielestä Helsingin metropolialueen tulisi laajeta luontevasti myös Helsingin niemeltä itään päin.

- On täysin mahdotonta ajatella, että Sipoo ja varsinkaan sen läntiset osat eivät tulisi jatkossa elimellisesti olemaan osa alueen urbaania yhdyskuntarakennetta. Pahoin pelkään, ettei esillä ollut Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhdistäminen, ole tältä osin riittävä toimenpide, hän arvelee.


11-01-2006
Suur-Helsinki ei innosta valtuustopuheenjohtajia

Esitys Suur-Helsingin perustamisesta ei saa kannatusta Espoon, Kauniaisten eikä Sipoon valtuustojen puheenjohtajilta.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) suhtautuu uuden suurkunnan perustamiseen varauksellisesti, mutta hän kannattaa neljän suurimman kunnan yhteistyön tiivistämistä "tavalla tai toisella". ...

Esitys Sipoon pilkkomisesta ei saa tukea Sipoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Kristina Lyytikäiseltä (r). Sipoo haluaa pysyä itsenäisenä kuntana.

"Sipoo on täysin elinvoimainen kunta, jossa on hyvä väestönkasvu ja veropohja. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, sitä voidaan tehdä nykyisissä puitteissa pääkaupunkiseudulla", Lyytikäinen perusteli.

STT


Suur-Helsingin perustaminen sai vahvan tuen Helsingin valtuustossa

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistäminen sai voimakkaan tuen Helsingin valtuustossa keskiviikkoiltana.

Voimakkaimmin yhdistämisen puolesta puhui suurin puolue kokoomus.

Helsingin valtuusto piti keskiviikkona ylimääräisen istunnon, jossa käytiin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä lähetekeskustelu.

"Ensimmäisenä vaiheena tiivistyvä vapaaehtoinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien välillä on erittäin kannatettava ja hyvä asia. Varsinaisena tavoitteena on pidettävä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä", vaati kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Suvi Rihtniemi.

Kokoomus kannattaa peruskuntamallia. "Emme kannata uusia seudullisia tai alueellisia hallintorakenteita", Rihtniemi ilmoitti.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) esitti Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Sipoon länsiosan yhdistämistä uudeksi suurkaupungiksi. "Helsingin pitää jo kokonsa vuoksi vetää tätä hanketta", Vapaavuori ilmoitti.

Vapaavuoren mukaan läntinen Sipoo tulisi joka tapauksessa liittää Helsinkiin, vaikka laajempi kuntaliitos ei onnistuisi. ...

Pienistä ryhmistä Rkp suhtautui kuntaliitoksiin kriittisesti. Ryhmäpuheen pitänyt Jan Oker-Blom epäili miljoonakunnan tuovan mukanaan valtavan demokratiavajeen.

Sisäministeriö on pyytänyt pääkaupunkiseudun kuntia antamaan selvityksen kuntauudistuksesta helmikuun puoliväliin mennessä.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


14-01-2006
Helsinki ja Sipoo täysin eri mieltä Sipoonkorven rakentamisesta

Helsingin kaupunginjohataja Jussi Pajunen ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapasivat perjantaina Länsi-Sipoon metsässä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää.

"Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta.

Ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa", Pajunen toteaa.


Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää kunnan länsirajalla olevan yli 7 000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä.

Pajunen laskeskelee, että Helsinki omistaa noin viisi prosenttia Sipoon pinta-alasta. "Maaomistukset ovat juuri niillä alueilla, joihin suurin kehityspaine kohdistuu."


Helsingin kaupunginjohtaja pitää myös Sipoon kahden prosentin väestönkasvua aivan riittämättömänä. "Sehän on vain 360 ihmistä vuodessa!"

Pajunen muistuttaa mittakaavasta: koko Helsingin seudun kokonaisasunnontarve on 15 000, pitkällä aikajänteellä jopa 50 000 asuntoa.

"On kestämätön tilanne, että koko tämä kasvupaine kohdistuu vain länteen ja pohjoiseen, ja itä on täysin sivussa."

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


13-02-2006
Manninen ei halua pakkotoimia
HJ, 13.2.2006

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kiistää kolumnissaan keskustan verkkosivuilla väitteet, että hän suhtautuisi myönteisesti erilaisiin pakkotoimiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa.

- En hyväksy sen enempää kuntien pakkoliitoksia kuin palveluiden pakkokilpailuttamistakaan. Kannustavia sanoja sekä liitosten että kilpailun puolesta olen kyllä käyttänyt ja aion käyttää vastakin, Manninen hehkuttaa


Mannisen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ainoa tavoite on palvelujen turvaaminen kohtuullisella verorasituksella. Hän vakuuttaa, että mitään muita tarkoitusperiä, kuten itseisarvoista myrkimystä kuntien lukumäärän vähentämiseen, sillä ei ole.



Fallet Sibbo

Sök. Den 4 juni 2009

När jag flyttade denna blogg från Yahoo! 360 till Blogger/Blogspot minskade jag på antalet "etiketter" med vilka blogginläggen är taggade, klassificerade eller beskrivna. I efterhand är det lättare att veta vilka temata, faktorer och etiketter som är centrala. De flesta etiketter på denna blogg är personnamn. Bland namnen finns endast namn på skurkarna i fallet Sibbo, efternamn på personer som på ett eller annat sätt myglat eller korrumperat sig. Däremot finns här inte namn vare sig på hjältar eller personer vars roll varit neutral. Vill man ändå kolla upp vad jag skrivit om t.ex. Toivo Pihlajaniemi, Jaakko Jonkka eller Chritel Liljeström kan man använda sig av bloggens allmänna sökfunktion ("sök blogg"). I sökfältet kan man naturligtvis även skriva sakord, rubriker på artiklar eller hela fraser.
Jag har själv utnyttjat sökfunktionen för att kolla vad jag har noterat och tagit upp på denna blogg. Idag upptäckte jag t.ex. att jag inte omnämnt artikeln "Vanhanen: Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien sitouduttava tonttitalkoisiin", som Helsinginsanomat publicerade den 14 juli 2006. Artikeln motsvarar till innehållet delvis artikeln "Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta", som Helsingin Sanomat publicerade följande dag. Båda artiklarna bygger på statsminister Matti Vanhanens tal vid bostadsnässan i Esbo. Eftersom talet är betydelsefull på flera sätt återger jag här några rader ur den förstnämnda artikeln:

Vanhanen vetosi voimakkaasti Helsingin kaupunkiin, että Helsinki harkitsisi uudestaan Malmin kentän kohtaloa eli jättäisi kentän rakentamatta.

"Helsingin toivoisi keskittävän voimansa huomattavasti edullisempaa asuntokantaa tuottaviin Sipoon alueisiin", Vanhanen sanoi.



Fallet Sibbo

Fastighetskarta. Den 3 juni 2009

Helsingfors stads fastighetskarta på internet omfattar nu även inkorporeringsområdet. På kartan på bilden ovan har fastighetskartan kombinerats med markering av "valmisteilla olevat muita suunnitelmia", som följer finansministeriets tolkning av statsrådets gränsbeslut. Fastigheten och registerenheten norr om Österledens gamla sträckning bör finnas med på fastighetskartan, eftersom enheterna enligt lantmäteriverkets beslut kameralt tillhör Helsingfors. En helt annan sak är om det aktuella området även administrativt tillhör Helsingfors.


Fallet Sibbo

Byte av landskapsförbund. Den 2 juni 2009


Bl.a. Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet har publicerat FNB:s notis med rubriken "Sipoo vaihtaa Itä-Uudeltamaalta Uudellemaalle" respektive "Sibbo vill flytta till Nyland". I notisen heter det om Nylands förbund att "Förbundet har konstaterat att Sibbo hör Helsingforsregionens pendlingsområde och är i sitt samarbete starkt inriktat mot huvudstadsregionen." Det stämmer att Nylands förbund önskar se Sibbo som en medlem i landskapsförbundet, men det i verkligheten kommunstyrelsen i Sibbo som hävdar att Sibbos samarbete är starkt inriktat mot huvudstadsregionen. Från Helsingfors sida har man ju åtminstone tidigare hävdat det motsatta. Motivet till Sibbos snabba byte av förbund är förutom parti- och språkpolitiska skäl en önskan att visa att Sibbo är samarbetsvilligt och vill bidraga till utvecklingen av "metropolen". Utan inkorporeringen - och de helt felaktiga uppfattningen om orsakerna till inkorporeringen - hade stödet för ett medlemskap i Nylands förbund varit ett helt annat. Nu återstår att se hur finansministeriet förhåller sig till Sibbos önskan om att byta förbund. Jag kan väl föreställa mig att vissa centrala ministrar i samband med förhandlingar i Sibbofrågan i juni 2006 lovade Sfp eller Jan-Erik Enestam att Sibbo får förbli medlem i Östra Nylands förbund, bara partiet hjälper till att lösa Sibbofrågan.


Hbl och Yle berättar idag även att Vanda stadsstyrelse på sitt möte igår godkände en fusionsutredning med rösterna 15-2.


I mitt blogginlägg "Hemliga tillägg. Den 19 maj" skrev jag att Helsingfors stadsstyrelse hemligstämplat ett ärende som gällde beviljade av rätt att överskrida budgeten för markförvärvning i stordistriktet Östersundom. De hemligstämplade paragrafer som jag noterade i inlägget "Tillägg för markanskaffning. Den 28 maj 2009" har dock visat sig handla om helt andra ärenden än markanskaffning. Kanske diskuterade styrelsen inte alls tilläggsanlag på sitt möte den 18 maj.


I EU-valet är Sibbofrågan inte längre en valfråga, inte ens fastän Christel Liljeström även i detta val är uppställd som kandidat. Men visst lyfts fallet Sibbo fortfarande fram. I Hbls:s artikel om De gröna i lördagens tidning säger Christina Gestrin (sfp) följande:


- De gröna talar varmt för folkomröstningar och gräsrotsdemokrati. Därför var jag väldigt förvånad över att de struntade i folkomröstningsresultatet i Sibbo, som visade att en överväldigande majoritet av Sibboborna var emot tvångsannekteringen.



Fallet Sibbo

Ralf Wadenströms blogg. Den 1 juni 2009


Berättelsen om fallet Sibbo är inte slut. Ersättningsfrågan är inte avgjord, förslaget till ny kommunindelningslag är inte godkänd, Sibbo storskogs öde är öppet, hur det går med planerna på en metrolinje till Östersundom vet vi inte. Flera andra frågor som är nära associerade med "Sibbofrågan" är ännu öppna. Jag kommer att följa med dessa frågor med stort intresse, men jag kan inte fotsätta att skriva blogg lika intensivt som hittills. I själva verket har jag redan i ett par månaders tid satt ner mera arbete på att flytta och uppdatera Sibbobloggen än på att skriva nya inlägg. Detta kommer jag att fortsätta med ett tag. Speciellt gäller det att ge alla över tusen inlägg rätt datum även på Blogger eller webbplatsen wadenstrom.blogspot.com. Tilldelningen av etiketter är inte heller helt klar. Egentligen handlar detta om arkivering av blogginlägg. Jag skriver inte bara för dagen, utan hoppas att man skall läsa mina inlägg även i framtiden. Redan nu torde en stor del av besökarna på min blogg hitta gamla inlägg via sökmaskiner.

För att göra det lättare att hitta min blogg har denna blogg idag bytt bloggrubrik från "Politiskt inkorrekt" till "Ralf Wadenströms blogg". Den gamla bloggen "Politiskt inkorrekt" finns kvar på adressen 360.yahoo.com/wadenstrom. Adressen www.geocities.com/wadenstrom torde däremot inte fungera efter årsskiftet, vilket betyder att sidan "Fallet Sibbo" på adressen www.wadenstrom.net/sibbo med länkar till samtliga blogginlägg om fallet Sibbo måste uppdateras. Denna sida redigeras för övrigt med vanlig textediterare, vilket betyder att det kan finnas nya inlägg på Blogger/ wadenstrom.blogspot.com som ännu inte synns på sidan "Fallet Sibbo". Mina få "vänner" på Facebook hittar numera även mina blogginlägg med lite fördröjning på Facebook.



Ralf Wadenströms profil
Ralf Wadenströms Facebook-profil
Skapa en profillänk


Fallet Sibbo

Helsingfors och Esbo. Den 31 maj 2009

Helsingfors stad har ekonomiska problem. Det är ingen nyhet, men hittills har staden inte lidit någon brist på pengar. I en artikel i Helsiingin Sanomat tidigare i veckan talade stadsdirektör Jussi Pajunen om en höjning av komunalskatten med hela 3 procentenheter! Den ekonomiska nedgången drabbar nu även Helsingfors, men det största orosmolnet handlar om stadens beroende av kraftbolaget eller verket Helsingfors Energi. Hittills har Helsingfors Energi inte behövt betala skatt på vinst, utan vinsten har direkt kunnat pumpas in i stadens kassa. Detta strider mot EU:s bestämmelser och det är bara en tidsfråga när Helsingfors Energi liksom andra bolag måste börja betala skatt. Egentligen kunde befrielsen från skatt betraktas som ett enormt statsstöd till huvudstaden, men staten kommer knappast att kompensera Helsingfors för bortfallet i inkomst. Helsingfors torde ha bråttom att gå samman med Vanda innan Vandaborna inser att huvudstadens ekonomi inte alls står på fast grund. Missnöjet mot inkorporeringen torde även öka i Östersundom, då skatteöret höjs i Helsingfors. Det är möjligt att inte bara energiverket, utan även hamnverket i framtiden måste betala skatt på vinst. I så fall var placeringen av den nya hamnen i Nordsjö, innanför stadens gränser en ekonomisk felsatsning även för Helsingfors stad.

Om Helsingfors höjer skatteöret betyder det att ännu mera av Helsingforsbornas skattemedel går till fattiga kommuner i det av Centern dominerade Glesbygdsfinland. Detta har man naturligtvis varit fullt medveten om då man kom överens om service- och kommunstrukturreformen sommaren 2006. Helsingfors måste kompenseras på något sätt, ifall fattiga komuner inte heller i fortsättningen skulle kunna stvingas till sammanslagningar. Helsingfors har inte heller samma möjligheter som Vanda att fördela skuldbördan på ett växande invånarantal. Det största problemet med en höjning av skatteöret torde ändå vara konkurrensen med Esbo. Idag har Esbo och Helsingfors samma kommunalskatt. I framtiden kan Helsingfors komma att ha en betydligt högre skatteprocent, vilket skulle ge Esbo fördel i konkurransen om goda skattebetalare och förvärra den socioekonomiska obalansen i huvudstadsregionen.

En del Esbopolitiker har naturligtvis känt till Helsingfors stads ekonomiska framtidsbekymmer och fruktat att problemet löses genom statlig inblandning - på ett för Esbo oönskvärt sätt. I Helsingfors hoppades man vårvintern 2006 att dåvarande kommunminister Hannes Manninen (c) skulle lösa metropolens specialproblem genom en sammanslagning av städerna i huvudstadsregionen. Speciallt har riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming (saml), som tycks komma mycket väl överens med Jan Vapaavuori, haft förståelse för Helsingfors problem, vilket långt torde förklara hennes syn på Sibbofrågan. Jag citerar ur Hemmings insädarartikel "Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan", som publicerades i Helsingin Sanomat den 21 juli 2006:


Helsinki laajenee Sipoon saaristoon ja Vantaan Westerkullaan. Pitkään rakennusmaan pulasta kärsineen pääkaupungin mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisempia asuntoja kaupunkiin virtaaville uusille asukkaille paranevat olennaisesti. Samalla koko pääkaupunkiseudun rakenne painottuu nykyistä voimakkaammin itään. Siksi asian pitää kiinnostaa espoolaisiakin.

Helsingin aluelaajennusten teknisestä toteutuksesta voi olla montaa mieltä. Kiistämätöntä on kuitenkin se, että koko pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä puutteellisen tarjonnan takia.

Me espoolaiset olemme voineet taivastella Helsingin hintoja, ihmetellä maalta kaupunkiin muuttavien asukkaiden pakottamista Helsingissä kerrostalolähiöihin ja samalla itse hykerrellä Espoon paremmuutta. Vastedes itsekehuille ei ole enää juurikaan aihetta.

Se mitä olemme tottuneet pitämään Espoon etuna - pientaloasutusta, mahdollisesti jopa meren rannalla - on kohta mahdollista myös Helsingistä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön on jatkossa tarvetta entistä enemmän. Espoon on lisäksi huolehdittava siitä, että sen oma kilpailukyky säilyy vähintään aiempien vuosien tasolla. Koko pääkaupunkiseudun vaurastuminen on vuosien ajan ollut pitkälti Espoon asunto- ja palvelutarjonnan varassa. (Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori blogissaan 22.6.06 http://www.vapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=240).

Espoon nykytilanteessa on kaksi huolestuttavaa elementtiä. Ensiksi se, että emme ymmärrä pääkaupunkiseudun laajenemisen koskevan meitäkin. Toiseksi se, että näköalattomuus ja muutosvastarinta ajavat Espoon paitsioon ja siten vähitellen myös pääkaupunkiseudun veturin tilalta tavaravaunuksi.


Fallet Sibbo