ostersundom.fi. Den 12 december 2009

Helsingfors stad har registrerat webbadressen ostersundom.fi, men domännamnet har ingen egen webbplats, utan omdirigerar besökarna till adressen http://www.uuttahelsinkia.fi/ostersundom/perustiedot/tama-ostersundom. Helsingfors stad har nu även öppnat en svenskspråkig motsvarighet till sajten Uutta Helsinkiä. Namnet på den svenska sajten är Helsingfors utvecklas. Här finns även sidor under namnet Östersundom. Adressen är http://sv.uuttahelsinkia.fi/ostersundom, men jag har inte hittat en enda sida som länkar till den svenska sajten "Helsingfors utvecklas". På startsidan finns inga nyheter eller aktualiteter, men på sidan "Det här är Östersundom" finns en förbättrad översättning av motsvarande text på stadsplaneringskontorets sida om Östersundom. Lustigt nog har man på denna sida en länk med texten "Se mera om Östersudom" till de bisarra "specialsidorna" om inkorporeringen. Länken leder dessutom till de finska specialsidorna, liksom på motsvarande finskspråkiga sida på sajten Uutta Helsinkiä.

Kehyssuunnitelma. Den 11 december 2009

Helsingfors stadsplaneringskontor har tidigare i veckan uppdaterat sin webbsida "Kehyssuunnitelma" på webbplatsen "Östersundom". På sidan finns nu en länk till dokumentet "Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma" (se "Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma. Den 30 november 2009") samt de "strategiska målsättningar" som stadsplaneringsnämnden i Helsingfors för sin del godkände på sitt mötde den 3 december.

I gårdagens nummer av Borgåbladet ingick en notis med rubriken "Helsingfors har inga hemliga planer". Enligt notisen säger Mikaela Nylander att Helsingfors förgriper sig på Borgås suveränitet genom att sträck sina planer ända till Borgå. Vad skall man säga om Sibbo kommuns suveränitet?

Bal. Den 10 december 2009

Yle har idag publicerat en artikel med rubriken "Skolan vann på gränsjusteringen". Jag citerar ur artikeln:

Bytet av hemkommun har gett Östersundom skola mera resurser. Då Helsingfors för ett knappt år sedan tog över en del av Sibbo blev Östersundom skola en del av Helsingfors skolsystem.

Östersundom skola har fått nya datorer, dokumentkameror och videokanoner i klassrummen. Helsingfors har andra regler för när man får rätt till skolskjuts och många elever som förr gick eller cyklade till skolan får nu åka buss i stället.

Rektorn Agneta Lundmark säger att skolan aktiv har gått in för att se det positiva i kommunbytet. För elevernas del betyder det bland annat att de får flera utflykter och att fjärdeklassisterna får delta i stadsdirektören Jussi Pajunens självständighetsbal.

Dess värre har årets bal för fjärdeklasisterna skutits fram till nästa år på grund av svininfluensaepedemin.

På söndag ingår i programmet Närbild på FST5 ett reportage om Östersundom ett år efter inkorporeringen.

Christel Liljeström har kommenterat Yles inslag i ett blogginlägg.

Jag har tidigare kommenterat Yles avslöjande om brädförsändelsen till Matti Vanhanen i blogginläggen "Leipälaji. Den 16 oktober 2009" och "'Asemani on vahvempi kuin koskaan'. Den 18 oktober 2009". I dag kom opinionsnämnden med sitt beslut (MS Word), som friar Yle. Jag återger här en del av Yles svar, som ingår i beslutet:

Kyseistä rakennustarvike-erää koskevat tiedot on Ylen vastauksen mukaan saatu suuren rakennusyrityksen johtotehtävissä toimineelta henkilöltä. Hänen esittämänsä tapahtumaselostus oli yksityiskohtainen, asiantunteva ja perustui omakohtaiseen tekemiseen. Lähde oli itse hyväksynyt laskun rakennusyrityksen tilaamasta puutavaraerästä, jota ei ollut käytetty yhtiön omilla työmailla, vaan joka oli tarkoitettu Nuorisosäätiön silloiselle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle. Lasku oli alemman tason käsittelyssä jäänyt valtuuksien puuttuessa hyväksymättä. Yle tarkentaa, että laskun hyväksyminen tapahtui tämän vuosikymmenen alussa. Lähteelle esitetty syy hyväksyä lasku – jotta yritys jatkossakin saisi Nuorisosäätiöltä urakoita – oli sinä ajankohtana looginen. Asian hänelle esitteli henkilö, jolla oli läheiset suhteet Nuorisosäätiön silloiseen puheenjohtajaan Matti Vanhaseen.

Tehdyn ratkaisun myöntäminen vielä nyt jälkeenpäin on lähteelle kiusallista, koska laskun hyväksyminen rakennusyrityksen kuluksi ei ollut vastannut todellista tilannetta – siksi lähde halusi pitää henkilöllisyytensä salassa. Richtin mukaan tapahtumakuvausta käytiin läpi useaan kertaan vuoden aikana. Lähteen itsestään ja toimistaan kertomat asiat pitivät tarkistettaessa paikkansa. Kertomuksen uskottavuuden sinetöi lähteen allekirjoittama sitoumus tulla oikeuteen todistamaan kertomuksensa oikeaksi, mikäli Yleä tai sen palveluksessa olevia henkilöitä vastaan kohdistetaan oikeustoimia. Tällainen sitoumus on myös Ylen sisäisten toimintaohjeiden mukainen ehdoton edellytys sellaisen tiedon julkaisemiselle, joka perustuu yksinomaan tai pääosin nimettömän lähteen kertomukseen.

Lähteen kertomuksen pitävyys varmistui Ylen vastauksen mukaan osin myös toista kautta. Kyseinen puutavaraerä on jäljitettävissä Nuorisosäätiön tietylle työmaalle, missä työntekijöille oli kerrottu kyseessä olevan ”Vanhasen laudat”, joihin ei saanut koskea ja jotka odottivat poiskuljetusta. Kyse on kuitenkin ns. toisen käden tiedosta.

Rakennustarvike-erästä on keskusteltu myös erään Nuorisosäätiön edustajan kanssa. Asian epäsuora myöntäminen – (ko. henkilö käytti ilmaisua ”ei savua ilman tulta”) – ja Nuorisosäätiön edustajan käsitys tapahtuma-ajankohdasta tukevat alkuperäislähteen kertomusta. Kyseinen Nuorisosäätiön edustaja ei Richtin mukaan toistaiseksi ole valmis astumaan julkisuuteen.

Asukkaiden ylikävely. Den 9 december 2009

Riksdagens förvaltningsutskott behandlade för en vecka sedan förslaget till ny kommunindelningslag. I enlighet med grundlagsutskottets anmärkning (se "Utlåtande av grundlagsutskottet. Den 27 november 2009") föreslår förvaltningsutskottet följande tillägg till 17 § med rubriken "Kommunindelningsutredarens ställning":

Den som blir förordnad till uppgiften ska ha tillräcklig sakkunskap och erfarenhet för att ha hand om uppgiften.

I måndags var det riksdagens tur att ta ställning till lagförslaget. Den gröna riksdagsledamoten Heli Järvinen lyfte här fram fallet Sibbo. Jag citerar ur Järvinens anförande:

Uusi laki pitää muutosten perusteena kuntien valtuustojen yhteistä yhdistämisehdotusta. Kun puhutaan kuitenkin menneestä, helposti tulee mieleen ongelmat Sipoon suhteen. Niin sanottuun Sipoo-ongelmaan tämä uusi lakikaan ei tuo ratkaisua, sillä jatkossakin muutos voidaan tehdä myös kunnan vastustuksesta huolimatta ainakin silloin, jos se on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon vaikutukset asukaslukuun, palveluihin, talouteen ja elinkeinotoimintaan. Eri asia on tietysti se, kuka mittaa ja miten nämä vaikutukset mitataan. Käytännössä jatkossa saattaa eteen tulla useampiakin Sipoon kaltaisia tapauksia ja siksi siitä on otettava opiksi.

Toimivan ja tiiviin ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen luominen on ihannetavoite, mutta asukkaiden ylikävelyä on vaikea hyväksyä maassa, jossa hallituksen ohjelman etusivulla lukee, että kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Järvinen har tidigare framfört liknande synpunkter i artikeln "Kaikkien Sipoo", som publicerades i Vihreä lanka i oktober 2007.

Värdefulla naturområden. Den 8 december 2009

Helsingfors stasplaneringskontor har idag uppdaterat sina sidor för projektområdet Östersundom med en nyhet eller aktualitet från stadsplaneringsnämndens möte senaste torsdag. Redan i fredags publicerade Yle en kort notis med rubriken "Kustområdet öster om Helsingfors lockar 150 000". Idag har Yle publicerat en ny lite längre text med rubriken "Storstad mellan Helsingfors och Borgå?" Ja återger här valda stycken:

Enligt en ramplan som nyligen har presenterats för beslutsfattarna i regionen, ska kustområdet mellan Helsingfors och Borgå byggas ut till en sk. utvecklingskorridor, där 150 000 invånare ska kunna bo.

I planen ingår både metro- och järnvägsspår, och tanken är att man ska kunna bygga en helt ny stad i området.

Enligt Matti Visanti vid stadsplaneringskontoret i Helsingfors är situationen i dag omöjlig för huvudstaden: söderut ligger havet och att växa bara västerut och norrut är omöjligt. ...

Bernt Norman på Natur och Miljö är bekymrad över planerna. Han påpekar att det finns många större och värdefulla naturområden i kusttrakten mellan Helsingfors och Borgå, och att de borde skyddas.

Lyssna även på ett audioklippet "Helsingfors växer österut" .

Menettelytapariita. Den 7 december 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en ledare med rubriken "Helsingin ja Vantaan sovittava kaavariitansa". Tidningen har inte tidigare förmedlat nyheten om konflikten mellan Helsingfors och Vanda då det gäller sättet att besluta om en gemensam delgeneralplan. (Se "Strid om planeringen. Den 3 december 2009".) Nu tar tidningen upp konflikten direkt i en ledare och passar samtidigt på att ge sin egen vinklade tolkning. Jag återger här valda bitar:

Helsingin seudun kehitystä itään on avannut Sipoon lounaisosien ja Vantaan kaistaleen liittäminen Helsinkiin tämän vuoden alusta. Liitos vahvisti Sipoon omia suunnitelmia tehostaa maankäyttöä ja Porvoon suuntautumista pääkaupunkiseutuun sekä vauhditti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämistä, joka toteutuu vuoden 2011 alusta. ...

Samaa yhdyskunta-akselia on yritetty rakentaa ennenkin, mutta päällimmäiseksi tulokseksi valitettavasti on jäänyt erimielisyyksien kirjaaminen. Näkemyserot huomaa maisemassa siitä, että heti Vuosaaresta, Mellunmäestä ja Länsimäestä itään mentäessä alkaa syvä maaseutu.

Alueliitos laajentaa tiivistä asutusta, mutta ennen kuin päästään rakentamaan, on suunniteltava sekä laadittava yleiskaava ja asemakaavat.

Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat aikoneet käyttää lain suomaa mahdollisuutta tehdä yhteinen osayleiskaava, jolloin ei tarvitsisi odottaa yhdistyvien maakuntaliittojen uutta maakuntakaavaa, jonka hyväksyminen saattaa venyä vuoteen 2013. ...

Menettelytapariita koskee sitä, voiko vaadittava yhteinen toimielin olla suppea virkamiesryhmä. Helsinki on halunnut järjestää asian näin olettaen, että valmistelussa olisi helpompi ratkaista kiperimmät ongelmapaikat ilman poliitikkoja. Ongelmat liittyvät ennen muuta Sipoonkorven ja natura-alueen rajauksiin, joita Helsinki haluaa säätää saadakseen kyllin rakennuspaikkoja väkilukutavoitteen saavuttamiseksi.

Vantaa suhtautuu näihin rajantarkistuksiin pidättyvästi. Luontorajauksen lisäksi tärkeä yhteinen ratkottava on raideliikenteen linjaus. Sipoosta suunnittelualueeseen kuuluu Granö, josta Helsinki omistaa pääosan. Saari tullee virkistyskäyttöön.

Helsingin Sanomat har idag även publicerat en text med rubriken "Terveisiä Hjallikselta". Texten handlar om Sipoonranta, som tidngen benämner eliittikaupunginosa.

Tekniikka & Talous har idag publicerat en notis med rubriken "Helsingistä itään suunnitteilla koteja 150 000 asukkaalle". Tekniikka & Talous uppger som källa Yle Uusimaa, fastän utkastet som nyheten handlar om finns fritt tillgängligt på Helsingfors stads webbplats.

Sipoonranta. Den 6 december 2009

I veckoslutets nummer av Helsingin uutiset ingår en artikel med rubriken "Hjallis Harkimo uskoo Sipoonrantaan ja sen vetäjään sataprosenttisesti". Artikeln publicerades först i senaste nummer av Sipoon Sanomat. I artikel presenteras även bakgrunden till Sipoonranta:

Kun Helsinki taannoin päätti lähteä ryöstöretkelle Sipooseen, ja sipoolaiset kirjaimellisesti huusivat Senaatintorin mielenosoituksessaan Hjallistaan apuun, ei mies kauan empinyt, kun teki varjoselvityksensä kunnan pelastamiseksi.

Helsinki vei Lounais-Sipoon esitellyistä vaihtoehdoista piittaamatta, mutta Sipoon saamattomaksi soimaaminen jäi kotikuntaansa kiintynyttä Harkimoa kaihertamaan.

Bo-Erik Ekströms och Harry Harkimos skuggutredning stoppade inte inkorporeringen, men gjorde det ännu svårare för vissa ministrar att motivera sitt stöd för ändringen i kommunindelningen. Minn egen bedömning är dock att skuggutredningen och Sibbos eget förslag till utveckling snarare försvagade än stärkte förutsättningarna att förhindra inkorporeringen. Sibbos egna planer skulle på inget sätt ha löst Sibbofrågan. Hannes Manninen hade redan lovat sydvästra Sibbo till Helsingfors, som i första hand var ute efter goda skattebetalare. Det är inte heller Helsingfors som i första hand var på rövarstråk. Snarare handlar fallet Sibbo om att vissa ministrar, statliga tjänstemän och förvaltningsråd tänjde på lagen för att Manninens löften till Helsingfors skulle uppfyllas.

Sipoonranta är inte ett projekt som gläder beslutsfattare och tjänstemän i Helsingfors. Tvärtom utgör projektet ett exempel på hur kranskommuner på ett, ur Helsingfors synvinkel, osolidariskt sätt konkurrerar om goda skattebetalare. Med tanke på de officiella motiveringarna till inkorporeringen kan man från Helsingfors sida dock inte kritisera Sipoonranta. Eftersom Helsingfors lade beslag på Sibbos bästa skattebetalare är projektet ur politisk synvinkel legitimt. En annan sak är hur projektet i övrigt har skötts.

Bilden ovan med Storören, där Sipoonranta skall byggas, är från Helsingfors stads publikation "Karhusaaren suunnitteluperiaatteet".