Ledaren i dagens utgåva av Borgåblader har rubriken "Kan Vapaavuori ta av sig Helsingforshatten" och handlar bl.a. om bostadspriser och jäv i anslutning till Sibbofrågan. Jag citerar ur ledaren:
Kungstanken bakom Helsingfors anspråk på delar av Sibbo är att ett större tomtutbud är ägnar att sänka tompriserna och därmed byggnadskostnaderna. Också statsminster Matti Vanhanen har uttryckt sådana tankegångar. Men problemet är inte så enkelt.
I tidningen ingår utöver ledaren FNB:s intervju med bostadsministern. I intervjun, som har getts rubriken "Bostadsproblemen reflekteras i konkurrenskraften", säger Jan Vapaavuori bl.a. att nya bostadsområden bör planeras nära stadskärnorna och i anslutning till goda kollektivtrafikförbindelser och att Sibbo i det här avseendet är helt överlägset i huvudstadsregionen. Vapaavuori säger vidare att Sibbofrågan "tas upp till behandling i regeringen inom en snar framtid". FNB:s intrvju ingår även i dagens nummer av Uutislehti 100, men raderna där Sibbo omnämns finns inte med här.
Paradoxalt kan Vapaavuori nu även som minister komma med ställningstaganden som anknyter till Sibbofrågan just för att hans jäv redan har fastslagits. Visserligen säger Vapaavuori i intervjun inte vem som skall bygga i Sibbo, men hans åsikt är minsann känd från förut. Vapaavuoris påstående om Sibbos överlägsenhet som bostadsområde visar att Vapaavuori åtminstone inte ännu tagit av sig "Helsingforshatten". Kravet på opartiskhet bör gälla alla ministrar, även de som jävar sig då Sibbofrågan eventuellt behandlas i statsrådet. Ur hela huvudstadsregionens och Helsingforsregionens synvinkel skulle det finnas lämpligare orter att bygga på än i sydvästra Sibbo, men dess värre talar hela regionen med Helsingfors röst. Detta torde även gälla ställningstagandena för en sammanslagning av Nylands och Östra Nylands landskapsförbund. Huvudstadsregionens städer är tvingade till "frivilligt" samarbete och då är utlåtanden enligt Helsingfors önskemål en liten eftergift jämfört med t.ex. västmetron eller Westerkullakilen.
Esbo stadsstyrelse har idag enligt FNB:s notis, som på Helsingin Sanomats webbplats publicerats under rubriken "Espoo kannattaa maakuntien yhdistämistä", tagit ställning för en sammanslagning av de nyländska landskapsförbunden. Vanda statsstyrelse gjorde ett liknande beslut igår. (Se FNB:s notis "Vantaan kaupunginhallitus yhdistäisi maakunnat" på Kuntalehtis webbplats.) Intressant är att förslagen till utlåtanden är så gott som identiska. Jag frågar mig vem som dikterat utlåtandet. Jag citerar först förslaget till Vandas utlåtande, som ingår i föredragningslistan (MS Word) för gårdagens stadsstyrelsemöte:
Maankäytön, asuntotuotannon ja liikenteen seudullinen kehittäminen edellyttää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämistä, jota valta-osa seudun kunnista ovat esittäneet Helsingin seudun kehittämishankkeen ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on todennut 14.2.2006 kaupunkien yhteisessä vastauksessa sisäasianministeriölle kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot tulee yhdistää. Vain tällä tavoin toimien maan ainoa metropolialueen hallittu laajeneminen myös itäsuuntaan mahdollistuu. Helsingin seudun yhteistyökokouksen 13 kaupunkia ja kuntaa (Sipoon kunnan antaessa oman kannanoton osana Itä-Uudenmaan liiton kannanmuodostusta) hyväksyi 7.2.2006 kannanoton, jossa myös todetaan liitto-jen yhdistämisen tarve.
Helsingin seudulla kuntien keskinäinen yhteistyö on edennyt sopimuspohjaisesti. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyötä (MAL) tehdään sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan että Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä. Maakuntaliiton alueiden käytön ja kehittämisen suunnittelutyön tulee tukea myös näitä prosesseja seudun kilpailukyvyn edistämiseksi.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot tulee yhdistää erityisesti maakuntakaavoituksen järkiperäistämiseksi. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen johdonmukainen kehittäminen on maakuntakaavoituksen perustehtävä. Siihen kuuluu asutuksen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyksen kuin myös ympäristönsuojelun tarpeiden yhteensovittaminen. Erillään toimivilla liitoilla ei ole yhteisiä lähtökohtia eikä strategisia tavoitteita.
Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman vahvistunut rooli alueellisten voimavarojen ohjaajana, aluekehittämisrahojen täysimääräinen hyväksikäyttö ja yhteensopivuus valtionhallinnon aluejakoihin (TE-keskus, ympäristökeskus, tiepiiri) puoltavat myös maakuntaliittojen yhdistämistä.
Vantaan kaupunki on esittänyt Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämistä jo useissa aiemmissa lausunnoissaan, mm. lausunnoissaan sisäasiainministeriölle Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeesta (2003), Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 -luonnoksesta (2005), Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035-luonnoksesta (2005) ja Uudenmaan maakuntaohjelma -luonnoksesta (2006).
Förslaget till Esbos utlåtande lyder enligt föredragningslistan för dagens stadsstyrelsemöte enligt följande:
Maankäytön, asuntotuotannon ja liikenteen seudullinen kehittäminen edellyttää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämistä, jota valtaosa seudun kunnista ovat esittäneet Helsingin seudun kehittämishankkeen ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on todennut 14.2.2006 kaupunkien yhteisessä vastauksessa sisäasianministeriölle kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot tulee yhdistää. Vain tällä tavoin toimien maan ainoa metropolialueen hallittu laajeneminen myös itäsuuntaan mahdollistuu. Helsingin seudun yhteistyökokouksen 13 kaupunkia ja kuntaa (Sipoon kunnan antaessa oman kannanoton osana Itä-Uudenmaan liiton kannanmuodostusta) hyväksyi 7.2.2006 kannanoton, jossa myös todetaan liittojen yhdistämisen tarve.
Helsingin seudulla kuntien keskinäinen yhteistyö on edennyt sopimuspohjaisesti. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyötä (MAL) tehdään sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan että Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä. Maakuntaliiton alueiden käytön ja kehittämisen suunnittelutyön tulee tukea myös näitä prosesseja seudun kilpailukyvyn edistämiseksi.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot tulee yhdistää erityisesti maakuntakaavoituksen järkiperäistämiseksi. Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman vahvistunut rooli alueellisten voimavarojen ohjaajana, aluekehittämisrahojen täysimääräinen hyväksikäyttö ja yhteensopivuus valtionhallinnon aluejakoihin (TE-keskus, ympäristökeskus, tiepiiri) puoltavat myös maakuntaliittojen yhdistämistä.
Espoon kaupunki on jo aiemmin eri yhteyksissä esittänyt Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämistä.
De två utlåtandena skiljer sig från varandra, frånsett det sista stycket där Vanda är mera detaljerad om sina egna tidigare ställningstaganden, endast så tillvida att tre satser i det tredje stycket i Vandas utlåtande saknas i Esbos utlåtande. Just det tredje stycket citeras i FNB:s notis, som publicerats på Kuntalehtis webbplats.
Även kommunstyrelsen i Sibbo har idag på sitt möte gett ett utlåtande om sammanförande av lanskapen Nyland och Östra Nyland. I förslaget till utlåtande betonas bl.a. att "en eventuell sammanslagning av landskapen bör grundas på opartiska utredningar" och att "en sammanslagning bör genomföras endast på basis av frivilliga avtal". Christel Liljeström har kommenterat styrelsens behandling av ärendet på sin blogg i ett inlägg med rubriken "Principer och politik".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar