Citat av citat av citat... Den 27 april 2007

Helsingfors stadsstyrelse skall på sitt möte den 2 maj ta ställning till ett förslag till utlåtande om utkastet till generalplan för Sibbo 2025. Förslaget till utlåtande ingår i föredragningslistan. I föredragningslistan citeras även stadsplaneringskontorets utlåtande från den 27 mars. Statdsplaneringskontorets utlåtande är inledelsevis diplomatiskt formulerat, men sedan refererar stadsplaneringskontoret till Pekka Myllyniemis rapport och citerar Myllyniemi. Jag citerar vidare:

Kuten selvitysmies Pekka Myllyniemen selvityksessä todetaan: "Sipoon rakenne on hajaantunut ja merkittävältä osin suuntautunut Porvoon suuntaan. Tämä on osaltaan estänyt fyysistä ja toiminnallista kehitystä Helsingin ja Sipoon rajalla." Edelleen selvitysmies Pekka Myllyniemen selvityksessä todetaan: "Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne."

Visst är det en dygd att använda citationsmarkeringar och uppge källa. Det har man inte gjort i förslaget till utlåtande om Nylands och Östra Nylands trafikstrategi, som ingår i möteskallelsen för stadsplaneringsnämndens möte den 12 april. Här står det, utan citationstecken eller källhänvisning, följande:

liikennestrategiassa ei ole esitetty mitään toimenpiteitä pääkaupunkiseudun vinoutuneen yhdyskuntarakenteen korjaamiseksi. Rakenteen vinoutuminen johtuu siitä, että pääkaupunkiseutu ei ole voinut laajentua itään. Tämän johdosta kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta kauas pohjoiseen ja länteen. Seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on ollut vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

Frågan är vem som citerar vem eller vem som kopierat vem. I det berömda utlåtandet till länsstyrelsen (se mötesprotokollet), som Helsingfors stadsfullmäktige antog vid mötet den 29 november, står det bl.a. följande:

Sipoon rakenne on hajaantunut ja merkittävältä osin suuntautunut Porvoon suuntaan. Tämä on osaltaan estänyt fyysistä ja toiminnallista kehitystä pääkaupunkiseudun ja Sipoon rajalla, mikä on haitannut koko Itä-Helsingin kehitystä.

Kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun pääkaupunkiseutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne. Alueen rakenteen vinoutuminen käy selvästi ilmi liitteenä olevasta kartasta, jossa rakennetut alueet on merkitty punaisella ja violetilla ja rakentamattomat alueet vihreällä. Karttaan on merkitty kuntarajojen lisäksi myös suuntaa antavasti Helsingin kaupunginvaltuuston Sipoosta Helsinkiin siirrettäväksi esittämä alue.

Som pricken på i:et citerar stadsplaneringskontoret i sitt utlåtande rader ur Myllyniemis rapport som är lätta modifieringar av satser i överbormästare Jussi Pajunens anförande vid stadsfullmäktige mötet den 21 juni. (Se Misstankar om jäv. Den 1 december 2006.) Stadsplaneringskontorets utlåtande är även i övrigt intressant. Bland annat omnämns HELI-banan, som inte anses vara ett alternativ till metron. Endast indirekt förespråkar stadsplaneringskontoret en annektering av sydvästra Sibbo. Det tydligaste ställningstagandet för en annektering görs i följande sats: "Metron toteuttaminen on investoinneiltaan huomattavasti pikaraitiotietä raskaampi ja sen toteuttaminen vaatii voimavaroja, joita Sipoolla yksin todennäköisesti ei ole lähitulevaisuudessa."

I föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelsemöte ingår även et utlåtande av Helsingfors fastighetskontor från den 22 mars. Fastighetskontoret förespråkar direkt en annektering. Det heter bl.a. att "Kun seudun kuntien yhdistäminen ei tällä hetkellä näytä mahdolliselta, on esitetty kunnallisen jaotuksen muuttaminen hyvinkin perusteltu." Påpekandet är i sig ett intressant medgivande.

Även i själva förslaget till utlåtande över utkastet till generlaplan för Sibbo refereras det till Myllyniemis rapport. Jag citerar:

Kuten myös kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi toteaa: "Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne."

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar