Helsingin uudella liitosalueella. Den 18 april 2010


En röd tråd i Forststyrelsens fyra alternativa modeller för Sibbo storskog är att området sträcker sig ända till havsstränderna. Förbindelserna till havet gör området unikt. I förslaget till Helsingfors fastighetsnämnds utlåtande om Forsstyrelsens utredning föreslås däremot att nationalparken begränsas till ett litet skyddsområde i de nordligaste delarna av Sibbo storskog. (Se "Två delar. Den 16 april 2010".) Finlands naturskyddsförbund framhåller däremot värdet av förbindelserna mellan skogen och Natura-området i söder.


Suomen luonnonsuojeluliitto / Uudenmaan ympäristösuojeluliitto upprätthåller en omfattande webbplats för Sibbo storskog. En av de introducerande sidorna på denna plats har rubriken "Kansallispuisto meren ääreltä alkaen". Jag återger här valda bitar från denna sida:


Helsingin uudella liitosalueella on useita valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaita luontoalueita, jotka Sipoonkorven kansallispuisto yhdistäisi kokonaisuudeksi. ...

Alueen arvoa nostaa sijainti pääkaupunkiseudulla, mikä tekee siitä erittäin tärkeän luontoharrastus-, virkistys ja tutkimuskohteen. Esimerkiksi linnustoseurantoja on pitkältä ajalta. ...

Ekologiset käytävät mahdollistavat eläinten, kasvien, sienten ja ihmisten siirtymisen luontoalueelta toiselle. Koska ne kulkevat teiden ja asutuksen lähellä, ovat ne tärkeitä viherväyliä kansallispuistoon saapuville ihmisille. Ilveksen ja saukon tiedetään alittaneen Porvoon moottoritien tunnelia pitkin ja hirven ylittäneen sen siltaa pitkin. Pohjoisen Sipoonkorven metsien ja rannikon lintulahtien välillä on Mustavuoren ja Stora Dammen ekologiset käytävät. Itä-länsi –suuntainen Immersbackan ekologinen käytävä yhdistää Sipoonkorven kaakkoisosan alueet Sipoon puolella sijaitseviin Hemängsbergetin ja Falkbergsklobbarnan arvokkaisiin kallio-metsä -mosaiikkeihin.

Nämä on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeina, eikä niihin voi rakentaa riippumatta siitä tuleeko kansallispuisto.

Valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaat luontoalueet tarvitsevat ympärilleen suojavyöhykkeet. Tätä vaatii jo Natura 2000 -ohjelma, rakentaminen ei voi tulla rajoille asti, koska se heikentäisi suojelun tavoitteiden toteutumista heikentämällä pesimärauhaa. Suojavyöhykkkeiden tarve korostuu, kun virkistyskäyttö kasvaa kasvavan väestön myötä.