Fövirrade ministrar. Den 12 augusti 2007

Även Borgåbladet uppmärksammade i gårdagens tidning medlemsflykten från De Gröna i Sibbo i en artikel med rubriken "Gränsflytt fick Sibbogröna att hoppa av". Missnöjet och besvikelsen gäller så väl de gröna i Helsingfors som ordförande Tarja Cronberg. Cronbergs förklaringar till sitt ställningstagande vid omröstningen om Sibbofrågan är besynnerliga och oacceptabla, men högst anmärkningsvärd är även minister Cronbergs syn på den juridiska frågan. I blogginlägget "Fegt av Cronberg. Den 14 juli 2007" har jag citerat förklaringar som Cronberg gav i ett inlägg på De grönas webbplats den 28 juli, men jag skall här citera på nytt:

Mitä tulee päätöksen laillisuuteen, sen valvonnasta vastaa oikeuskansleri. Asia ei olisi ollut valtioneuvoston listalla päätösasiana, mikäli oikeuskanslerin tulkinta päätöksen laillisuudesta olisi ollut kielteinen. Luotan oikeuskanslerin ratkaisuun.

Cronberg har alltså inte alls tagit ställning till lagligheten i utredningsmannens och föredragarens (eller i detta fall egentligen beredarens) förslag. Justitiekanslern kunde kanske ha gripit in i beredningen. För att motverka förvirringen kunde han kanske även ha informerat ministrarna tydligare om beslutets natur, men det var nog statsrådet och inte justitiekanslern som skulle ta ställning till om förslaget till ny kommunindelning fyllde kommunindelningslagens krav.
Cronbergs syn på justitiekanslerns roll i sammanhanget är anmärkningsvärt. Å andra sidan förutsatte även de samlingspartitistiska ministrarna i praktiken att statsrådet inte skulle ta ställning till den juridiska frågan. Om ministrarna först måste ta ställning till lagligheten i förslaget, kunde de samlingspartistiska ministrarna inte gärna på förhand ha enats om partiets linje i frågan. Den enda som betonade att gränsfrågan var en jurididk fråga var statsministern, som ironiskt nog därigenom medgav sitt eget jäv. För att förklara eller försvara att Centern var splittrad underströk Vanhanen att Sibbofrågan var en "rent juridisk fråga" där var och en minister själv tar ställning. Frågan var i verkligheten inte så rent juridisk som Vanhanen lät förstå, för till ministrarnas uppgift hörde även att göra en politisk prövning, så vida man fann att förslaget fyllde de juridiska villkoren. Å andra sidan kunde en gemensam överenskommen linje i den politiska prövningen ha äventyrat ministrarnas oberoende då det gällde att ta ställning till de juridiska förutsättningarna. Det fanns alltså godtagbara skäl för Centergruppens splittring i Sibbofrågan. Lika väl torde så väl de samlingspartistiska ministrarna som minister Cronberg ha bundits att rösta enligt partiets linje. Det visar hur dåligt ministrarna var informerade om beslutets natur, trots att diskussionen om ministrarnas jäv och domarroll hade fått stor upmärksamhet i medierna. De olika grupperna har haft helt olika uppfattningar.

I sina tolkningar motsade de olika ministrarna varandra. Cronberg gav JK ansvaret att tolka föslagets eller beslutets laglighet, medan Vanhanen i praktiken gav över ansvaret åt tjänstemannaberedningen. Att Cronbergs uppfattning inte håller framgår av biträdande justitiekansler Jaakko Jonkkas svar från den 28 juni (!) på ett klagomål som lämnats in av Leena Liipola. Jonka skriver här att "Oikeuskanslerinvirastossa vakiintuneen käytännön mukaan oikeuskansleri ei ilman erityistä aihetta puutu viranomaisessa vireillä olevaan asiaan, ellei siihen ole olemassa erityistä syytä." Vidare skriver Jonkka följande:
Käytettävissäni olevan asiakirja-aineiston perusteella minulla ei ole ollut mahdollisuuksia tarkemmin vertailla kuntajakoselvittäjän ehdotusta Helsingin kaupungin esitykseen. Aikaa erityisen selvityksen toimittamiseksi on pidetty lyhyenä ja sitä se on ollutkin. Tämä asiantila on ilmeisesti vaikuttanut siihen tapaan, millä erityinen selvitys on toimitettu, ja sen sisältöön. Yleisesti voidaan todeta, että selvityksiä laadittaessa on tavallista ja hyväksyttävää viitata jo olemassa oleviin yleisesityksiin tai muihin selvityksiin kerättyihin tosiasiatietoihin. Suoria lainauksia muista lähteistä esitettäessä tulisi kuitenkin lähde mainita. Ei ole poissuljettua, että eri selvityksissä päädytään samanlaisiin kannanottoihin (johtopäätöksiin). Jos eri selvityksissä esitetään samansisältöisiä tai lähes samansisältöisiä kannanottoja, olisi epäilysten välttämiseksi paikallaan mainita, että samanlainen kannanotto on esitetty muussa yhteydessä. Tässä tapauksessa keskeisiä muussa yhteydessä esitettyjä kannanottoja sisältyi samaan päämäärään tähtäävään, samanaikaisesti vireillä olleeseen Helsingin kaupungin esitykseen kuntajaon muuttamisesta. Riippumatta edellä selostettujen lainausten ja kannanottojen oikeudellisesta merkityksestä niillä saattaa olla tosiasiallista vaikutusta arvioitaessa selvityksen ja siihen perustuvan ehdotuksen asianmukaisuutta ja luotettavuutta.

Sisäasiainministeriön, jolla on ollut käytettävissään asiassa tehdyt lukuisat huomautukset ja lausunnot, on ollut hyvät mahdollisuudet tutkia, sisältyykö selvitykseen kirjoituksissa mainittuja tai muita puutteita ja virheellisyyksiä, sekä tarvittaessa arvioida, mikä merkitys niillä on harkittaessa sitä, miten kuntajaon muutosasiassa ministeriössä tulisi edetä.

Valtioneuvoston yleisistunto on tänään sisäasiainministeriöstä tapahtuneesta esittelystä päättänyt kuntajaon muuttamisesta. Valtioneuvosto on, katsottuaan että oikeudelliset edellytykset osaliitokselle ovat olemassa, hyväksynyt kuntarajan siirtämisen esityksestä ilmenevällä tavalla. Päättäessään kuntajaon muutoksesta valtioneuvosto on käyttänyt sille asiassa kuuluvaa toimivaltaa.

När det gäller att bedöma utredningens trovärdighet säger Jonkka alltså att ansvaret ligger hos inrikesministeriet. Det var faktiskt utredningsmannens uppgift att utreda de juridiska förutsättningarna , fastän till kommunindelningutredare kontroversiellt nog valdes en person som inte är jurist. Det är helt klart att inrikesministeriet eller regeringsrådet Arto Sulonen här har försummat sig. Ur Jonkkas svar framgår även att det uttryckligen var statsrådet - och inte JK - som (an)såg att de juridiska förutsättningarna för en inkorporering uppfylldes. Jonkka konstaterar att statsrådet har använt sig av den makt som statsrådet tillkommer, men han säger inte att statsrådets juridiska tolkning är rätt. En kritisk gransknin av beredningen visar att statsrådets juridiska tolkning saknade trovärdiga motiveringar.

I sitt expertutlåtande över statsrådets inkorporeringsbeslut daterat den 27 juli har Erkki Mennola på ett mycket tydligt sätt beskrivit beslutets två moment och försummelsen av det första. Jag citerar:

Kuntajaon muuttamista koskevassa VN:n päätöksenteossa on oikeudellisessa mielessä kaksi erilaista osuutta, joita nyt kysymyksessä olevan päätöksen teossa ei kylläkään ole osattu tai haluttu erotella toisistaan.
Ensin hallituksen tulee arvioida, täyttääkö esitys kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä asetetut liitosvaatimukset. Tämä osa päätöksenteossa on sidottua hallintotoimintaa ja oikeusharkintaa. Jos lain asettamia edellytyksiä ei ole olemassa, liitosta ei voida lainkaan tehdä.
Jos liitokselle katsotaan olevan olemassa lain asettamat edellytykset, VN ratkaisee, tehdäänkö liitos vai ei. Vaikka edellytykset ovat olemassa, liitosta ei ole pakko tehdä, mutta se voidaan tehdä, jos niin harkitaan tarpeelliseksi. Vallitsevan kuntajaon säilyttämiselle ei tarvita perusteluja, ainoastaan muuttamiselle. Tämä osuus kuntajakomuutoksen päätöksenteossa on vapaata harkintaa.

Hallituksen käsittelyssä ovat lain edellyttämä oikeusharkinnan osuus ja sen vaatimat selvitykset jääneet alusta alkaen tosiasiassa kokonaan vaille huomiota ja asian valmistelu siten täysin puutteelliseksi. Esittelyasiakirjoissa puhutaan kautta linjan vain tarkoituksenmukaisuusasioista. Poikkeuksena on vain ministeri Mauri Pekkarisen kannanotto. Sekin on tullut muiden hallituksen jäsenten tietoon vasta samassa istunnossa, jossa asiasta on jo päätetty.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar