Begreppsförvirring. Den 8 juli 2011

I mitt inlägg "Östersundomin Sipoonranta. Den 11 juni 2011" noterar jag att Yle felaktigt talar om "Östersundomin Sipoonranta", fastän "Sibbostrand" (Storören och Lillören) varken hör till stadsdelen eller (stor)distriktet Östersundom. Det må vara Yle förlåtet, för Helsingfors stadsplaneringskontor har medvetet försökt utvidga begreppet Östersundom att omfatta hela området för den gemensamma generalplanen. Nu har Helsingfors stad gjort samma fel som Yle och i bildtexten till en nyhet med rubriken "Östersundomissa testataan uusiutuvia energiamuotoja" på stadens webbplats skrivit om "Östersundomin Sipoonranta". Nyheten baserar sig på Helsingfors Energis pressmeddelande med rubriken "Östersundomin energiaratkaisuissa selvitetään aurinkoenergiaa, maalämpöä, biopolttoaineita ja lämmön varastointia", som  jag skrev om i gårdagens inlägg "Testikenttä. Den 7 juli 2011". Sibbostrand har ingenting med Helsingfors Energis testande av energikällor att göra, men Helsingfors utnyttjar gärna Sibbos nyaste bostadsområde som ett skyltfönster för brandet Östersundom. Staden har ju ingenting eget att visa upp i Östersundom.


I mitt inlägg "Östersundomin Sipoonranta. Den 11 juni 2011" noterade jag att "Siponranta" eller "Sibbostrand" visserligen ligger i Östersundom, men i en helt annan bemärkelse än vad Helsingfors stad antyder. Det kan vara på sin plats att ännu en gång reda ut begreppen.

Stordistriktet Östersundom omfattar hela inkorporeringsområdet förutom den del av Svarta backen som tidigare hörde till Vanda. Till skillnad från de andra stordistrikten i Helsingfors omfattar stordistriktet Östersundom ett enda distrikt, nämligen distriktet Östersundom. Till stordistriktet Östersundom liksom till distriktet Östersundom hör hela fem stadsdelar, varav en har namnet Östersundom. Stadsdelen Östersundom sammanfaller till sitt område med delområdet Östersundom. Distriktet Östersundom består sammanlagt av sex delområden, eftersom stadsdelen Ultuna omfattar två delområden: Landbo och Bäckängen. Samtliga delområden är indelade i endast ett småområde. Således består delområdet Östersundom helt och hållet av småområdet Östersundom. En alternativ tolkning är att delområdet Östersundom saknar småområden. Stordistriktet, distriktet, stadsdelen, delområdet och delområdets småområde Östersundom heter samliga Östersundom på båda språken. Däremot heter registerbyn Östersundom fortfarande Itäsalmi på finska.

Sorsditriktet Östersundom innafattar delar av ett flertal registerbyar. Det samma gäller stadsdelen Östersundom, som torde omfatta delar av Immersby, Husö, Gumböle, Kärr och Östersundom. Endast namnet på en by utöver Östersundom har tagits till vara som namn på en stadsdel: Husö. En del av registerbyn Östersundom ligger utanför stordistriktet Östersundoms gränser och hör således fortfarande till Sibbo. Namnet Östersundom var tidigare även det svenska namnet på ett postdistrikt.

Testikenttä. Den 7 juli 2011

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Uusien lämmönlähteiden testikenttä" och underrubriken eller ingressen "Helsingin Energia haluaa kokeilla Östersundomissa maa- ja aurinkolämpöä". Artikeln baserar sig till stor del på ett pressmeddelande med rubriken "Östersundomin energiaratkaisuissa selvitetään aurinkoenergiaa, maalämpöä, biopolttoaineita ja lämmön varastointia", som Helsingfors Energi publicerade igår. I artikeln i Helsingion Sanomat kan man läsa bl.a. följande:

Helsingin energia suunnittelee rakentavansa Östersundomiin aluksi oman kaukolämpöverkon, johon tuotettaisiin energiaa muun muassa uusiutuvilla energianlähteillä.

Myöhemmin alue on tarkoitus liittää pääverkkoon, jolloin Östersundomin energian kokeilualue pystyisi syöttämään lämpöä koko kaukolämpöverkkoon.

Helsingin Sanomat noterar vidare att "Tällä hetkellä alueella on metsikköä ja kallio." Valet av bild stöder påståendet. Vad man inte nämner i artikeln är att planerna på att planerar bygga ett eget fjärrvärmenät för Östersundom beror på att Östersundom inte hänger samman med det övriga Helsingfors. Redan för knappt två år sedan publicerade Yle en nyhet med rubriken med rubriken "Östersundom blir utan fjärrvärme". (Se "Papper och beslut. Den 8 januari 2009".) I beredningsmaterialet för den gemensamma generalplanen för Östersundom ingår utredningarna "Östersundomin lämmitysratkaisut" och "Aurinkosähkön mahdollisuudet Helsingin Östersundomin alueella". Om den senare nämnda utredningen har jag skrivit i inlägget "Solenergi. Den 1 mars 2011".

Vartti Itä-Helsinki 6.7 2011 s 8

I gårdagens nummer av tidningen Vartti Itä-Helsinki (m.fl.) ingår en artikel med rubriken "Äänestä tunnus Siponkorvelle". Artikeln handlar om tävlingen som jag skrivit om i inlägget "Sipoonkorpi. Den 27 juni 2011".


Sipoon Sanomat har på tidningens webbplats den 4 juli publicerat en artikel med rubriken "Yleisöjuhla elokuussa Sipoonkorvessa".

Facebook. Den 6 juli 2011

I mitt inlägg "Sociala medier. Den 11 juni 2009" har jag skrivit om sociala medier och sociala nätverk. För att göra min blogg till ett socialt medium eller en del av ett socialt medium har jag lagt till en del funktioner för växelverkan och interaktivitet. Dessa funktioner har utnyttjats endast undantagsvis på min blogg, fastän besökssiffrorna varit relativt höga. Jag har en längre tid automatiskt importerat inlägg från min blogg (eller egentligen feeds på adressen http://wadenstrom.blogspot.com/feeds/posts/default) som mina anteckningar på Facebook. Mina Facebook-vänner har således kunnat följa min blogg som länkar till anteckningar. I undantagsfall har jag även delat inlägg direkt som länkar till bloggen ("Ralf Wadenströms blogg"). En del läsare torde snarare följa med min blogg på Facebook än på Blogger. Den senaste tiden har importen dock fungerat endast sporadiskt.


Nu har min blogg en egen sida på Facebook, Fallet Sibbo. Här finns bilder och importerade blogginlägg i egenskap av anteckningar. Inte heller till denna sida fungerar importen av inlägg som den borde, men på denna sida har jag som avsikt att dela mina inlägg så fort de är skrivna. Genom att gilla bloggens egen Facebook-sida borde man kunna följa bloggen på Facebook som nya länkar.






Fallet Sibbos egen Facebook-sida har tillsvidare endast en lång adress, http://www.facebook.com/?ref=logo#%21/pages/Fallet-Sibbo/222663417766746. För att kunna registrera ett användarnamn eller en kortare adress behövs det minst 25 fans eller personer som "gillar" sidan. Få se hur det går med den saken.

Ympäristökeskuksen kirje. Den 5 juli 2011



Som bilaga till föredragningslistan för Helsingfors miljönämnds senaste möte ingår miljöcentralens utlåtande över utkastet till gemensam generalplan, "Ympäristökeskuksen kirje 6.6.2011 Östersundom-toimikunnalle". Jag återger här valda bitar ur utlåtandet:

Puolet rantaviivasta on Natura-aluetta ja rakennettavaksi suunniteltu alue on suurelta osin myös tulvariskialuetta, mikä edellyttää huolellista arviointia rakentamisen edellytyksistä ja rajauksista alueella. ...

Kaavaluonnoksessa on merkitty vesialueeksi laajalti nykyistä ruoikkoa, osittain myös varsin kuivuneita osia. Näin mittava auki ruoppaaminen ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti mielekästä eikä myöskään mahdollista ilman Natura-alueen heikentämisestä aiheutuvaa kompensaatiovelvoitetta. ...

Kaavaluonnoksen selostuksessa viitataan hyvin yleisellä tasolla vuonna 2009 tehtyyn rakennemallitarkasteluun, jossa alueelle laadittiin erilaisia kaupunkirakennevaihtoehtoja sekä metroon että pikaraitiotiehen perustuen. Vaihtoehtojen vaikutuksia ja vertailua ei ole kuitenkaan esitetty selostuksessa.

Yleiskaavaluonnoksen pohjaksi on valittu ”Rannikko 1” -vaihtoehto rakentamisen määrän ja laadun parhaan joustavuuden perusteella. Tämä vertailuperuste on riittämätön, koska kaavaluonnoksessa rakentaminen painottuu jo alustavastikin arvioituna siten, että vaikutukset Natura-alueille ovat merkittäviä ja tulvariskit suuria. Tästä aiheutuvat ekologiset, rakentamistekniset ja taloudelliset ongelmat vaatisivat vankat perustelut juuri tämän rakennemallin valitsemiselle, kun tarkastelussa on ollut myös muita vaihtoehtoja. Yleispiirteistä kaupunkirakennemallitarkastelua ja arviointia sekä vaihtoehtojen vertailua tuleekin jatkosuunnittelussa tarkentaa. ...

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyä ei sovelleta, jos hankkeen vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksistä on kuultu kaikkia niitä, joiden elinoloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Tämä tarkoittaa, että kaavaselostuksessa on kerrottava metro- ja pikaraitiotievaihtoehtojen ja niihin liittyvän maankäytön ympäristövaikutuksista sekä siitä, millä perusteilla on päädytty valitsemaan metro ja tietty linjaus. Se, riittävätkö yleiskaavaan liittyvät selvitykset ja vuorovaikutus korvaamaan YVA-menettelyn, tulee selvittää pikaisesti. ...

Tulvariskialueet ja tulvariskien hallinnan suunnittelu sekä Natura-alueet ja uuden rakentamisen sijoittaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Rakentaminen Natura-alueiden läheisyyteen tulvariskialueille edellyttäisi laajoja täyttöjä ranta-alueilla. Natura-arviointiin kuuluvan vaikutustarkastelun pohjaksi onkin tarpeen laatia karttayhdistelmä, jossa Natura-alueet, tulvariskialueet ja suunnitellut vaihtoehtoiset rakentamisalueet täyttö- ja esirakentamistarpeineen on sijoitettu päällekkäin. ...

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään uusia siltayhteyksiä Porvarinlahden poikki ja Talosaaresta Granöhön. Myös näiden hankkeiden yhteisvaikutukset tulee huomioida Natura-arvioinnissa. ...

Jos Natura-alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, on valtioneuvoston poikkeusluvan edellytyksenä, että ihmisen terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristöön muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Tällöin on myös hankittava komission lausunto.

Förslag till utlåtanden. Den 4 juli 2011

Urklipp ur utkastet till landskapsplan. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2011/Kv_2011-06-28_Klk_13_El/B0E39643-E3A4-4CC3-8357-44FCBBE1A206/Liite_2_Uudenmaan2VaihekaavaLuonnos_2011_HginSeutu.pdf

Fastighetsnämnden i Helsingfors bordlade vid sitt senaste möte den 28 juni ärendet som gällde utlåtande över utkastet till landskapsplan för Nyland, men i förslaget till utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

Östersundomin alueen viheryhteystarvemerkintöjen runsaus ja tiheys vaikuttaa maakuntakaavan tarkkuustasolla ylimitoitetulta. Alueen viher- ja virkistysyhteyksiä määritellään kuitenkin tarkemmin vireillä olevassa kuntien yhteisessä yleiskaavoituksessa. Yleiskaavan luonnoksessa on sinänsä esitetty maakuntakaavaa enemmän viher- ja virkistysreittejä alueelle. ...

Pisara- ja Lento / HEPI-radat sekä metron itä- ja länsijatkeet ovat seudun kehitysmahdollisuuksien kannalta välttämättömät. ...

Yksi itäisen Helsingin luontevimmista ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä risteys/vaihtoasemapaikoista on Kehä III:n ja Itäväylän / Uuden Porvoontien risteyksessä. Siinä kohtaisivat Vuosaaren satamasta Aviapolikseen kulkeva pikaraitiotie ja Itämetro. Tällaiseen luontaiseen solmukohtaan on oltava mahdollisuus tehokkaasti sijoittaa tilaa niin työpaikoille, kaupalle kuin asumiselle. Taajama-aluemerkintää on siksi risteysalueen osalta laajennettava nykyisestä myös etelään.

Fastighetsnämnden har liksom tre andra nämnder fått en begäran om ett utlåtande till stadsstyrelsen, som i sin tur ger stadens utlåtande åt Nylands förbund. I mitt inlägg "Östersundomkommittén ger utlåtande. Den 10 juni 2011" har jag noterat att Helsingfors stad inte ger något utlåtande för Östersundoms del, eftersom Östersundomkommittén här ger ett skilt utlåtande. Östersundomkommittén har redan gett sitt utlåtande (se "Östersundomkommittén gav utlåtande. Den 18 juni 2011") så frågan är för vem fastighetsnämnden uttalar sig i frågor som gäller området för den gemensamma generalplanen.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2011/Kv_2011-06-28_Klk_13_El/EDF532AC-8109-43ED-9819-1C8C2E192D58/Kv_2011-1190_Liite_1_LausPyynto_28.pdf

Även miljönämnden i Helsingfors bordlade på sitt möte den 28 juni ärendet som gällde utlåtandet över utkastet till landskapsplan. En stor del av förslaget till miljönämndens utlåtande gäller i själva verket Östersundom. Se nedan.

Så väl fastighetsnämnden som miljönämnden sammankommer nästa gång den 11 augusti. En intressant fråga är om stadsstyrelsen skall beakta eventuella uttalanden om Östersundom och trots allt inkludera Östersundom i stadens utlåtande, då stadsplaneringsnämnden avstått från att i sitt utlåtande (till stadsstyrelsen) beröra området för den gemensamma generalplanen.

Idén att Helsingfors stad i sitt utlåtande över landskapsplanen inte skulle säga någonting om Östersundom är i sig märklig. Med tanke på hur orealistiskt utkastet till gemensam generalplan är, förefaller syftet med utkastet allt tydligare vara att styra landskapsplanen för Östersundom (och Västersundoms) del. Speciellt vill man på stadsplaneringskontoret i Helsingfors omvandla stadens mark i Husö och Västersundom i Vanda från friluftsområde till bostadsområde eller område med centrumfunktioner. Och för det behövs i landskapsplanen en metrolinje genom området.

Nationalpark mot Guds vilja. Den 3 juli 2011

I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Maanvcaihto kasvattaa Sipoonkorpea". Den marks som Helsingfors stad ägt i Sibbo storskog blir alltså en del av Sibbos storskogs nationalpark. Undantag är mark som ligger innanför inkorporeringsområdet. Eftersom Helsingfors inte gått medpå att byta alla önskade områden, måste staden betala en mellansumma på 1,3 miljoner euro.

Det är forsstyrelsen som från statens sida kommer att förvalta marken i Sibbo storskog. Det var även forsstyrelsen som - i enlighet med regeringsprogrammet - gjorde utredningen om förutsättningarna för en nationalpark. Alla gillar dock inte forsstyrelsens visioner av en nationalpark, speciellt inte som Forsstyrelsen även vill ha ekologiska korridorer. Talouselämä gick för ett drygt år sen så långt att man hävdade att Forsstyrelsen bryter Guds bud.






Jag citerar ur artikeln "Metsähallitus vastustaa Jumalan tahtoa", som jag inte tidigare noterat på denna blogg:

Nyt Metsähallitus ja vihreät asettuvat taas kerran uhmaamaan Jumalan käskyä.

Helsinki yrittää lisääntymiskäskyn hengessä rakentaa kaupunginosan 20 000–40 000 uudelle asukkaalle Sipoolta hankkimilleen maille. Sitten tulee Metsähallitus ja suunnittelee ekologisia käytäviä eläimille niin, ettei metroa voisikaan rakentaa. Kansallispuisto syrjäyttää kaupunginosan.

Östersundom förening. Den 2 juli 2011

Föreningen Östersundom föreninng (Östersundom-seura), som grundades i februari, har registrerats för en månad sedan. Föreningen har i början av juni gett sin åsikt eller utlåtande om utkastet till gemensam generalplan förÖstersundom.

Jag återger här en del av utlåtandet, som kan läsas på föreningens webbplats på adressen www.ostersundom-seura.fi:

Östersundom-seura on kiinnittänyt huomiota, ettei kaavoittaja ole ottanut yhteyttä alueen asukkaisiin ennen yleiskaavaluonnoksen valmistumista. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman tuloksia ei myöskään ollut käytettävissä kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa eikä osallistumistilaisuuksia kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa ole järjestetty, toisin kuin ympäristöhallinnon ohjeet edellyttävät. Östersundom‐seura katsoo valmisteluvaiheen olevan puutteellinen osallisten mielipiteiden puuttuessa. Asukkaiden taholta tämä on antanut aiheen moniin huomautuksiin.

Ehdotamme raidevaihtoehdon uudelleenharkintaa yleiskaavaa valmisteltaessa. Nykyiseen luonnokseen ehdotetun metron sijaan on pikaraitiotievaihtoehto (Unified) mielestämme parempi raideliikenneratkaisu seuraavin perustein:

- Rakennuskustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat (metro viisinkertainen kustannuksiltaan)
- Alueen sisäisten liityntäbussien tarve olisi huomattavasti alhaisempi kuin metrovaihtoehdossa
- Pikaraitiotie soveltuu paremmin pienimittakaavaiseen kaupunkirakenteeseen sekä palvelee sisäistä liikkumista paremmin tiheän pysäkkivälinsä ansiosta
- Pikaraitiotien imago on uudempi, hiljaisempi, siistimpi ja paikallisempi. Tämä kohentaisi alueen arvostusta ja edustavuutta sekä korostaisi modernin pientalokaupungin mielikuvaa
- Pikaraitiotie on helpompi sijoittaa kaupunkirakenteeseen ja se toimii vaihtelevassa maastossa metroa paremmin
- Pikaraitiotien varteen voidaan sijoittaa paljon kilpailukykyisiä liikkeitä ja kauppoja