De ekologiska och geologiska aspekterna negligeras. Den 17 december 2006

I avsnitt "5.4 Kuntajakoselvittäjän ehdotus" (sida 49) i sin rapport behandlar Pekka Myllyniemi naturaspekterna av sitt förslag (som är större än förslaget 1, som bebos av mindre än 5 % av Sibbos befolkning):

Vaihtoehtoa 1 laajemmalle alueelle sijoittuu myös merkittävät luontoarvot tarjoava Sipoonkorven alue. Sen luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä kuitenkin vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

Trovärdheten i uttalandet om Helsingfors "långa tradition" försvagas dock av att följnade stycken ingår i avsnitt 5 i Helsingfors stadsstyrelses utlåtande:

Luontoarvot ovat suunnittelun lähtökohtina aina hyvässä suunnittelussa. Natura2000-verkoston alueiden ja Sipoonkorven luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.
...
Helsingin kaupungin tekemän kuntajakoa koskevan muutosesityksen alue, joka kuuluu nykyisin Vantaaseen, käsittää suurelta osaltaan Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita sekä Mustavuoren pohjoispuolisen peltoalueen. Alue on siten käytännössä rakentamisen kannalta haasteellinen eikä voi sisältää merkittävää asuntorakentamista.
Vanhan Porvoontien ja Porvoon moottoritien välinen alue, Hakunilan peltoalueille saakka, on Vantaan nykyisessä yleiskaavaluonnoksessa varattu suunnilleen nykykäyttöönsä. Mahdollisen alueliitoksen toteuduttua ja kyseessä olevan alueen jäädessä Vantaan kaupungin osaksi, voidaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa pikaisesti tarkastella mahdollisuuksia yleiskaavan muuttamiseksi niin, että alue liittyisi saumattomasti olemassa olevaan ja suunniteltavaan uuteen kaupunkirakenteeseen. Kyseessä oleva alue ei nykyisen Vantaan yleiskaavaluonnoksen valossa näytä liittyvän elimellisesti Vantaan muuhun kaupunkirakenteeseen, joten aluetta koskevat suunnittelupäätökset voitaisiin tehdä olemassa olevan yleiskaavaluonnoksen keskeisiä rakenteellisia ideoita muuttamatta.

På sida 52 i Myllyniemis rapport ingår ett nästan identiskt textavsnitt:

Luontoarvot ovat suunnittelun lähtökohtina aina hyvässä suunnittelussa. Natura2000-verkoston alueiden ja Sipoonkorven luontoarvot tarjoavat tärkeän ja luontevan lähtökohdan suunnittelulle. Sipoonkorven alueellinen rajaus tehdään alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.
Helsingin kaupunginvaltuuston kuntajaon muutosesityksen alue, joka kuuluu nykyisin Vantaaseen, käsittää suurelta osaltaan Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita sekä Mustavuoren pohjoispuolisen peltoalueen. Alue on siten käytännössä rakentamisen kannalta haasteellinen.
Uuden Porvoontien ja Porvoon väylän välinen alue, Hakunilan peltoalueille saakka, on Vantaan nykyisessä yleiskaavaluonnoksessa varattu suunnilleen nykykäyttöönsä. Mahdollisen alueliitoksen toteuduttua ja kyseessä olevan alueen jäädessä Vantaan kaupungin osaksi, voidaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa pikaisesti tarkastella mahdollisuuksia yleiskaavan muuttamiseksi niin, että alue liittyisi saumattomasti olemassa olevaan ja suunniteltavaan uuteen kaupunkirakenteeseen. Kyseessä oleva alue ei nykyisen Vantaan yleiskaavaluonnoksen valossa näytä liittyvän elimellisesti Vantaan muuhun kaupunkirakenteeseen, joten aluetta koskevat suunnittelupäätökset voitaisiin tehdä olemassa olevan yleiskaavaluonnoksen keskeisiä rakenteellisia ideoita muuttamatta.

Myllyniemi torde i den text som han fått från Helsingfors stadskontor här ha försökt göra en rättelse. Han har bytt ut "Vanhan Porvontien" (Gamla Borgåvägen) mot "Uuden Porvontien", som på Sibbosidan är namnet på riksväg 170, fortsättningen på Österleden. Ur sammanhanget ser det ut som om Helsingfors i sitt utlåtande faktiskt syftar på området söder om Borgå motorväg och inte området mellan motorvägen och Gamla Borgåvägen, vilket skulle betyda ett område norr om motorvägen. Det område som Helsingfors syftar på i sitt utlåtande är eventuellt Västersundom eller Westerkullakilen mellan Österleden och Borgå motorväg. Helsingfors stadstyrelse har kanske inte noterat att det utöver Borgå motorväg finns så väl en väg som heter Gamla Borgåvägen och en väg som heter Nya Borgåvägen, men även ifall Myllyniemi tolkat området rätt, så är inte hans rättelse helt korrekt.

I det sista avsnittet i rapporten, "5.5. Ehdotuksen oikeudellinen perustelu", på sida 55 upprepar Myllyniemi ännu engång stycket från sida 49. Följande av Helsingfors stadskontor författade text upprepar Myllyniemi alltså sammanlagt tre gånger i förslagsdelen i sin rapport:

Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä kuitenkin vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Helsingissä on pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

På sida 36 citerar Myllyniem (utan citationstecken) ytterligare Sibbos generalplan 2025: "Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen luontoarvot ja ekologiset yhteystarpeet huomioidaan." Mera än det ovannämnda har utredningsmannen inte att säg om naturvärdena eller förslagets ekologiska aspekter. Med andra ord har han inte utrett någonting utöver att han i sin rapport infogat text som han ått från Helsingfors stadskontor. Desto grundligare har Finlands naturskyddsförbund i sin anmärkning till Helsingfors stadsstyrelse behandlat det aktuella områdets ekologiska och geologiska förutsättningar. Anmärkningen, som med bilagor är 17 sidor lång, är mycket läsvärd. I anmärkningen noterar även naturskyddsförbundet att "Sibbo Storskog" (Sipoonkorpi) inte är ett juridiskt definierat begrepp, men tillägger att det är ett allmänt omfattat begrepp som Helsingfors inte kan ändra på med egna beslut. Förbundet noterar även att de omgivande åkrarna utgör en buffertzon:

Sipoonkorpi ei ole juridisesti määritelty alue vaan käsite, joka on suomennos käsitteen alkuperäismuodosta ”Sibbo Storskog”. Tälle käsitteelle on myös määritelty fyysiset rajat Sipoonkorpi-II –työryhmän toimeksiannossa (rajat liitteessä 3). Alueeseen sisältyy siten Sipoonkorven laaja, yhtenäinen metsäalue sekä sen puskurivyöhykkeenä toimivia peltoja.

Sipoonkorpi II -työryhmän varsinaisena tehtävänä oli visioida ja määrittää Sipoonkorven tulevaa maankäyttöä. Koska Sipoonkorpi ei ole juridinen käsite, sen tulevaa maankäyttöä ohjaavat täysin normaalisti kaavoitus ja muut prosessit siten kuin laeissa säädetään. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Sipoonkorven eteläosassa omistamat, Helsinki-Porvoo -moottoritiehen rajoittuvat alueet on kaavoitettu oikeusvaikutteisissa seutu- ja maakuntakaavoissa virkistysalueiksi, eivätkä siten ole muutettavissa esim. rakennusmaaksi.

Sekä Helsingin kaupungin että Sipoon kunnan taholta on vuonna 2006 pyritty määrittelemään Sipoonkorven rajoja uudelleen. Koska Sipoonkorpi on laajapohjaisesti sovittu käsite jolla on tietty sisältö, eivät sen paremmin Helsinki kuin Sipookaan sitä voi omilla päätöksillään muuttaa. Toisin sanoen jos jotain toimintaa ollaan sijoittamassa aiemmin mainitun rajauksen sisälle, sitä ollaan sijoittamassa Sipoonkorpeen; ja jos toimintaa ollaan sijoittamassa rajaukseen sisältyvälle metsäalueelle, sitä ollaan sijoittamassa Sipoonkorven metsäalueelle.

Jag skall här citera ytterligare ett stycke ur Finlands naturskyddsförbunds anmärkning:

Kun edellä esitettyyn lisätään vielä alueen alavien osien poikkeuksellinen tulvaherkkyys (mm. Helsingin ja Porvoon välinen maantie on vuosittain poikki tulvan vuoksi), lainvoimaiset kaavavaraukset sekä alueelta tiedossa olevat luontoarvot (mm. arvokkaiksi todettujen kalliometsien ja muiden luontokohteiden määrä), päädytään lopputulemaan, jonka mukaan kohtuuhintaiseen pientalorakentamiseen soveltuvien kohteiden määrä alueella on melko vähäinen, osa niistä on jo käytössä, ja ne sijaitsevat hajallaan, mikä puolestaan ei edistä esim. raideliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikenneratkaisua. Myös alueen nopeaa kaavoittamista ja siten saamista nopeasti rakennuskäyttöön voidaan tältä pohjalta pitää epärealistisena.

Även Helsingfors naturskyddsförening lämnade in en anmärkning till Helsingfors stadsstyrelse. Föreningen är på samma linje som takorganisationen:

Nykyisessä esityksessä Länsi-Sipoon alueelle on suunniteltu rakennettavaksi tiivistä pientaloasumista, johon tarjotaan hyvät joukkoliikenneyhteydet (metro). Yhdistyksemme haluaa korostaa, että monet luonnonsuojelulliset tekijät (nykyiset Natura-alueet, ekologisten käytävien turvaaminen, Sipoonkorven metsän erityisluonne), maaperätekniset seikat (kallioisten ja savi-liejualueet) että virkistykselliset arvot huomioiva, järkevä asuinrakentaminen ei mahdollista kovin laajamittaista, halvan asuntoalueiden rakentamista.

Helsingfors må ha "pitkät perinteet sovittaa luontoarvot osaksi tiivistä kaupunkirakennetta", men i fallet Sibbo lotsas man att det inte finns några ekologiska eller geologiska problem. Dess värre har inte heller utredningsmannen gjort några egna, av Helsingfors oberoende, utredningar i frågan.