Scoop? Den 3 december 2006

Att man har fastnad i ett bestämt perspektiv betyder inte nödvändigtvis att man är partisk. Däremot förväntar man sig att en utredningsman skulle sträva efter objektivitet. Även skenbar objektivitet kan ge en utredning trovärdighet. Allt för ensidig argumentering motverkar däremot sitt syfte. Det är häpnadsväckande att Myllyniemi i sin rapport ställvis sänker sig till en rent propagandistisk nivå. Förklaringen torde vara att Myllyniemi på grund av tidsbrist tagit emot hjälp från den ena parten i tvisten. Mitt blogginlägg Misstankar om jäv. Den 1 december 2006 innehöll avslöjanden som jag misstänker vara ett scoop. Jag har hittat flera likheter i Myllyniemis rapport och Helsingfors stadsstyrelses utlåtande.

Kanske har Myllyniemi själv bara valt att citera valda bitar från stadsstyrelsens utlåtande. Om han har gjort sig skylldig till brott mot upphovsrätten, torde Helsingfors inte stämma honom. Genom att utan referenser citera den ena partens utlåtande förlorar utredningen inte bara sin objektivitet, utan även sin trovärdighet. Jag fortsätter för min del att citera både Myllyniemi och stadsstyrelsen. I Myllyniemis rapport heter det

Pääkaupunkiseudulla on ainutkertaiset ominaisuutensa suhteessa Euroopan ja maailman muihin pääkaupunkiseutuihin sekä muuhun Suomeen. Pääkaupunkiseutu voidaan nähdä historiallisen kehityksen seurauksena maantieteellisesti ja toiminnallisesti Helsingin keskustan ympärille kehittyvänä yhtenäisenä ja toiminnallisesti johdonmukaisesti jäsentyneenä kaupunkialueena. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut tiivis yhteistoiminta mm. joukkoliikenteen ja jätehuollon osalta.

I stadsstyrelsens utlåtande står det

Helsingin pääkaupunkiseudulla on erityispiirteitä suhteessa Euroopan ja maailman muihin pääkaupunkiseutuihin sekä muuhun Suomeen. Pääkaupunkiseutu voidaan nähdä historiallisen kehityksen seurauksena maantieteellisesti ja toiminnallisesti Helsingin keskustan ympärille kehittyvänä yhtenäisenä ja toiminnallisesti johdonmukaisesti jäsentyneenä kaupunkialueena. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut tiivis yhteistoiminta mm. joukkoliikenteen ja jätehuollon osalta.

Stadsstyrelsens version av texten ser ut att vara en förbättrad version. Det torde inte finnas något skäl att byta ut "ainutkertaiset ominaisuutensa" mot "erityispiirteitä". Följande två stycken, som avslutar avsnitt 3.1, finns i exakt samma version i statsstyrelsens utlåtande:

Kaupunkien ja alueiden kehittymiseen vaikuttavat ja sitä ohjaavat luonnonolosuhteet, kansainvälinen vaikutus, paikallinen kulttuuri ja hallinnolliset rajat. Jos mainitut tekijät eivät luo erityisiä rajoituksia, pyrkivät kaupunkialueet kehittymään kaikkiin ilmansuuntiin tasapuolisesti, koska sellaisella aluemallilla kaupunkitoiminnat ovat järjestettävissä sujuvimmin ja vähimmällä energian kulutuksella.

Luonnonolosuhteista voidaan mainita ilmasto sekä sijainti meren rannalla. Ilmastoon ei juuri voida vaikuttaa. Meri rajaa Helsinkiä etelästä ja rajoittaa siten kasvumahdollisuuksia sillä suunnalla mutta antaa toisaalta myös mahdollisuuksia mm. kuljetusväylänä. Myös kansainvälinen vaikutus on hyväksyttävä lähes sellaisenaan. Paikallista kulttuuria ja hallinnollisia rajoja sitä vastoin on mahdollista muokata. Helsingin ja naapurikuntien rajoja on muutettu 500 vuoden aikana aina silloin, kun se on ollut kuntien elinkelpoisuuden kannalta välttämätöntä.

Följande text är tagen ur samma respektive avsnitt. Först Myllyniemis version:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja yhä enemmän myös niiden naapurikunnat pohjoisessa ja lännessä ovat joutuneet vastaanottamaan pääkaupunkiseudun kehittämispaineita, koska idässä sijaitseva Sipoo ei ole suostunut osallistumaan seudun kasvusta johtuvaan välttämättömään kehitykseen. Jotta asuntojen hintakehitystä voitaisiin edes jossain määrin hillitä, Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat lisärakentamismahdollisuuksia, joita ei voida järkevästi etsiä vain lännestä ja pohjoisesta.

Asuntorakentamisen lisäksi myös pääkaupunkiseudun työpaikkakasvu on viime vuosikymmeninä suuntautunut länteen ja pohjoiseen, koska sillä ei ole ollut edellytyksiä suuntautua itään. Espooseen on syntynyt erityisesti teknologiseen osaamiseen perustuvia yrityksiä, jotka ovat hyötyneet Teknillisen korkeakoulun, VTT:n ja Innopolin läheisyydestä. Logistiikka-alan ja tukkukaupan työpaikat ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti Vantaalla. Itä-Helsingin työpaikkakasvu on ollut melko vaatimatonta huolimatta Helsingin aktiivisista kaavoitus- ja kiinteistötoimista alueella.

Helsinki on kehittänyt aluettaan koko seudun kannalta edulliseen suuntaan. Kaupunki on panostanut kestävään ja laadukkaaseen asuntotuotantoon mm. muuttamalla entisiä teollisuus- ja liikealueita asuntoalueiksi rajojensa sisällä sekä elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksiin esimerkkinä Vuosaaren satamaan suurine investoineen ja myös liikennejärjestelmään. Metrojärjestelmä ja muu joukkoliikenteen kansainvälisestikin tunnustettu suoritustaso ovat merkinneet Helsingille suuria kustannuksia. Kaikki nämä ovat seudun kehityksen kannalta olleet merkittäviä hankkeita, joiden rakentamisen ja toteuttamisen edellytyksenä on ollut vuosikymmenien määrätietoinen työ.

Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

I stadsstyrelsens utlåtande står det

Helsinki, Espoo, Vantaa ja yhä enemmän myös niiden naapurikunnat pohjoisessa ja lännessä ovat joutuneet vastaanottamaan pääkaupunkiseudun kehittämispaineita, koska idässä sijaitseva Sipoo ei ole osallistunut seudun kasvusta johtuvaan välttämättömään kehitykseen. Jotta asuntojen hintakehitystä voitaisiin edes jossain määrin hillitä, Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat lisärakentamismahdollisuuksia, joita ei voida etsiä vain lännestä ja pohjoisesta.

Asuntorakentamisen lisäksi myös pääkaupunkiseudun työpaikkakasvu on viime vuosikymmeninä suuntautunut länteen ja pohjoiseen, koska sillä ei ole ollut edellytyksiä suuntautua itään. Espooseen on syntynyt erityisesti teknologiseen osaamiseen perustuvia yrityksiä, jotka ovat hyötyneet Teknillisen korkeakoulun, VTT:n ja Innopolin läheisyydestä. Logistiikka-alan ja tukkukaupan työpaikat ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti Vantaalla. Itä-Helsingin työpaikkakasvu on ollut melko vaatimatonta huolimatta Helsingin aktiivisista kaavoitus- ja kiinteistötoimista alueella.

Helsinki on kehittänyt aluettaan koko seudun kannalta edulliseen suuntaan. Kaupunki on panostanut kestävään ja laadukkaaseen asuntotuotantoon mm. muuttamalla entisiä teollisuus- ja liikealueita asuntoalueiksi rajojensa sisällä sekä elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksiin esimerkkinä Vuosaaren satamaan suurine investoineen ja myös liikennejärjestelmään. Metrojärjestelmä ja muu joukkoliikenteen kansainvälisestikin tunnustettu suoritustaso ovat merkinneet Helsingille suuria kustannuksia. Kaikki nämä ovat seudun kehityksen kannalta olleet merkittäviä hankkeita, joiden rakentamisen ja toteuttamisen edellytyksenä on ollut vuosikymmenien määrätietoinen työ.

Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen eivät ole johtaneet tuloksiin. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin.

Med andra ord är en stor del av avsnitt "3.1 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" lånat från avsnitt "2 Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteesta" i stadsstyrelsens utlåtande, eller så har texterna en gemensamm källa, vilket torde vara fallet. Om man bortser plagiatet är det häpnadsväckande att Myllyniemi i sin rapport skryter med hur "Helsinki on kehittänyt aluettaan koko seudun kannalta edulliseen suuntaan" och "panostanut kestävään ja laadukkaaseen asuntotuotantoon", medan han med ett pekfinger riktat mot Sibbo skriver att "Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin." Detta är allt annat än objektivitet.

Det finns en liten detalj i texterna ovan som avslöjar att Myllyniemi, eller den som har skrivit hans rapport, inte direkt tagit texten ur stadsstyrelsens utlåtande. Stadsstyrelsen är faktiskt på en liten punkt objektivare och mera diplomatisk. I stadsstyrelsen utlåtande heter det att "Sipoo ei ole osallistunut seudun kasvusta johtuvaan välttämättömään kehitykseen", men Myllyniemis troligtvis äldre version innehåller ett moraliskt pekfinger, som lämnats bort i statsstyrelsens version: "Sipoo ei ole suostunut osallistumaan seudun kasvusta johtuvaan välttämättömään kehitykseen".

Den andra skillnaden mellan de två texterna ovan är att de två sista satserna har bytt plats. Även här utgör stadsstyrelsens version en förbättring eller rent av en rättelse. I stadsstyrelsens version har den sista satsen även kapats av, så att det i stadsstyrelsens utlåtande endast heter att "Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin", medan författaren till Myllyniemis rapport skriver att "Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin." Ironiskt nog skulle Myllyniemis version bättre passa ihop med Helsingfors förslag att annektera ett större område. Jag förmodar att Jussi Pajunen eller Helsingfors stadsstyrelse valt att lämna bort påståendet "nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin", emedan statsminister Matti Vanhanen upprepat att en förutsättning för annekteringen är att Helsingfors bygger området omedelbart och att en annektering inte görs enbart med anledning av en markreserv.

Det sista stycket i utdraget ovan ingår för övrigt två gånger i Myllyniemis rapport, förutom på sida 25 även i Myllyniemis förslag till åtgärder på sida 49 (5.4 Kuntajakoselvittäjän ehdotus). Det heter alltså hela två gånger i rapporten att "Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin."

En liten pikant detalj i Myllyniemis rapport är följande redogörelse:

Kerava-Lahti -oikoradan jälkeen suunnitteluun tulevat Kehärata Vantaalle, Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle ja rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suunnassa, mikä riippuu Sipoon kaavoituspolitiikasta. Suunnitelmia tällä suunnalla ovat Helsingin metron jatkaminen Söderkullan suuntaan ja lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen.

Elsa-banan torde inte alls vara aktuell. Däremot ligger Heli-banan via Borgå österut, som av finansiella skäl betraktats som en konkurrent till Elsa-banan, åtminstone på agendan för Östra Nylands förbund. När Elsa-banan nyligen förklarades inaktuell började Lojo lobba för en pendelbana till Lojo. (Se Utredningsmannen träffade För Sibbo och Östra Nylands förbund. Den 19 oktober 2006.) Myllyniemi, som är f.d. stadsdirektör och nuvarande stadsfullmäktigeledamot i Lojo, har i landskapsfullmäktige för Nylands förbund förespråkat ett bevarande av Elsa-banan på det nyländska landskapsförbundets agenda. (Se mötedprotokoll.) En betydligt större konkurrent till Heli-banan är en förlängd östmetro till Sibbo. (Se Sibbometron blir knappast av. Den 17 oktober 2006.) I landskapsfullmäktiget har Myllyniemi åtminstone indirekt verkat för en förlängning av metron till Sibbo. (Utredningsmannens tidigare ställningstaganden. Den 20 oktober 2006.)

I sin rapport tar Myllyniemi ställning för en förlängning av metron: "metron laajentaminen Mellunkylästä Vantaan Länsimäkeen ja edelleen Itäsalmeen on toteuttamiskelpoisin ja taloudellisesti edullisin ja suhteellisin pienin rajakustannuksin toteutettava ratkaisu." I så väl Myllyniemis rapport som i stadsstyrelsens utlåtande heter det att "koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti."

Följande stycke ingår i så väl Myllyniemis rapport som Helsingfors stadsstyrelses utlåtande (avsnitt 5.4 respektive 4):

Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on kytkettävä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina. Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia talotyypistöjä todennäköisesti on kehitettävä Sipoon ominaispiirteitä kunnioittaen.

Även följande stycke ingår i så väl Myllyniemis rapport som stadsstyrelses utlåtande (likaså avsnitt 5.4 och 4):

Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet, erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja asumiskustannusten alentamiseen.

Följande stycke i Myllyniemis rapport är inte helt identiskt med stadsstyrelsens version:

Seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.

Stadsstyrelsens version är följande:

Siirrettäväksi esitetyillä alueilla seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.

Att Helsingfors samtidigt förespråkar byggande av småhus och östmetron, fastän metron torde förutsätta höghusbebyggelse, torde bero på att kommunminister Hannes Manninen och speciellt statsminister Matti Vanhanen har betonat behovet av egnahemshus.

Även statsminister Matti Vanhanen har nu läst Myllyniemis rapport. Trots varningarna från justitiekanslern kommenterar han rapporten på sin blogg igår:

Luin yöllä paluumatkalla Turkista selvitysmies Pekka Myllyniemen esitystä osien liittämisestä Vantaasta ja Sipoosta Helsinkiin. Myllyniemi esittää huomattavasti suppeampaa aluetta kuin Helsinki aikanaan anoi ja keskittyy enemmän yhdyskuntarakentamiseen soveltuviin alueisiin. Alkuperäisessä esityksessähän oli jostain syystä laaja saaristo ja asuttuja kyläalueita, joihin oli vaikea kuvitella uusia asuinalueita.

Vanhanen noterar att "Sipoo ei ole juurikaan halunnut ottaa osaansa Helsingin seudun väestönkasvusta." Därtill skriver han bl.a. att "Harkimon-Ekströmin mallia voidaan hyvin soveltaa ei vain Sipoossa vaan muuallakin", men han kritiserar en kalkylering i Harkimos och Ekströms modell på basen av Myllyniemis rapport. Vanhanen upprepar även behovet av småhus:

Kaavoitustarpeen suuntakin on selvä. Myllyniemen kokoamat tilastot kertovat, että Uudenmaan liiton alueella (Helsinki mm. kuuluu siihen) erillispientalojen osuus on vain 22 % asuntokannasta. Tiedetään tasan tarkkaan se, että se on kaukana kuntalaisten odotuksista.