Jura novit curia. Den 17 januari 2009


I blogginlägget "Fallstudium. Den 11 januari 2009" skrev jag om Helena Tuuri-Tammelas pro gradu avhandling "Kunnallisen jaotuksen muuttaminen: Oikeudelliset edellytykset ja kunnallinen itsehallinto" från våren 2008. Sedan jag skrev mitt inlägg har Tuuri-Tammela (c) återvalts som ordförande för kommunfullmäktige i Storkyrö, men det finns andra anledningar att på denna blogg återkomma till Tuuri-Tammela. Att pro gradun har relevans för fallet Sibbo framgår ur Tuuri-Tammelas beskrivning av sitt studium:

>>Tutkielmani tavoitteena on selvittää kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset, ja systematisoida niitä meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteisiin sekä kunnallinen itsehallintoon nähden. ...

Tutkimusongelmani pääkysymys on: mitkä ovat voimassa olevan kuntajakolain asettamat kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset? Asiaa analysoin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja erityisesti kunnallisen itsehallinnon kannalta.<<

Liksom jag tidigare nämnt använder sig Tuuri-Tammela i stor omfattning av expertutlåtanden som ingår i Sibbo kommuns besvär till HFD angående statsrådets beslut om en ändring i komunindelningen. Lika väl kommer Tuuri-Tammela i sin gradu inte med mycket direkt kritik av statsrådets beslut eller högsta förvaltningsdomstolens avgörande. Skälet är kanske en processrättslig princip och metodologisk/källkritisk utgångspunkt: Jura novit curia (domstolen/domaren känner rätten). I sitt studium utgår Tuuri-Tammela från att förvaltningsdomstolens och högsta förvaltningsdomstolens beslut i fallet Sibbo har en prejudiserande betydelse även när det gäller förvaltningslagen. Enligt min bedömning tillämpar Tuuri-Tammela denna utgångspunkt i vissa fall in absurdum.

I avsnitt 4.2.5, "Kestävän kehityksen periaate" citerar Tuuri-Tammela direkt ur HFD:s beslut. Jag citerar i min tur:

>>Taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävä kehitys tulee huomioida kuntajakomuutoksissa. Tähän velvoittavuutta voidaan perustella myös kuntajakolain 1.2 §:n määritelmällä, että kuntajakoa on kehitettävä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Esimerkiksi Sipoo-Helsinki-Vantaa - osaliitoksessa keskusteltiin myös siirtoalueella olevista luontokohteista. KHO 2008:1 ratkaisussa on referoitu kuntajakoselvittäjän perusteluita kestävän kehityksen osalta seuraavasti:

”Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.”<<

Stycket som cieters ur HFD:s beslut förefaller vara ett direkt citetat ur kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemis rapport, för i avsnitt 3.1, "Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" skriver Myllyniemi följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen.
Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

I inledningen i det centrala avsnittet 5.4, "Kuntajakoselvittäjän ehdotus" skriver Myllyniemi dessutom följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

HFD har inte nödvändigtvis hittat det ovanciterade stycket direkt ur Myllyniemis rapport, för HFD:s referat och bedömning av Myllyniemis rapport bygger åtminstone delvis på inrikesministeriets dokument, i detta fall på Arto Sulonens prememoria från den 28 juni 2007. I inrikesministeriets prememoria eller motiveringar till statsrådets Sibbobeslut skriver regerinsrådet Arto Sulonen bl.a. följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on kuntajakoselvittäjän mukaan turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

Sulonen har i inrikesministeriets prememoria utan att använda citationstecken direkt citerat ur Myllyniemis rapport. En stor del av den text med vilken Myllyniemi presenterar Myllyniemis utredning finns förutom i Myllyniemis rapport även i Helsingfors stads utlåtande till lännstyrelsen, som stadsfullmäktige antog den 29 november 2006, dagen för Myllyniemis raport offentliggjordes. I Helsingfors utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen, erityisesti energiankulutuksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

I sitt gruppanförande ("Rynmäpuheenvuoro Sipoon alueliitoksesta") vid stadsfullmäktigemötet den 29 november 2006 sade Helsingfors nuvarande stadsstyrelseordförande Suvi Rihtniemi (saml) följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Nyt seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu.<<

Myllyniemi har dock inte plagierat Rihtniemis anförande, utan Rihtniemi torde istället ha kopierat satser ur Helsingfors utlåtande, som även råkar ingå i utredningsmannens rapport. Själv har utredningsmannen direkt plagierat förvaltningsdirektör Eila Ratasvuoris utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken" från den 18 oktober 2006. I utreningen skriver förvaltningsdirektören bl.a. följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

HFD:s referat av Myllyniemis rapport är även i övrigt intressant. I HFD:s beslut kan man bl.a. läsa följande:

>>Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen eivät ole johtaneet tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

I inrikesministeriets prememoria refererar Sulonen slutsatserna av Myllyniemis utredning på ett liknande sätt:

>>Hän painottaa sitä, että suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kehitys on vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. ...

Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi kuntajakoselvittäjän mukaan uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. ... Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

HFD:s torde ha kopierat sin ovanciterade text direkt ur Myllyniemis rapport. Det centrala avsnittet 5.4, "Kuntajakoselvittäjän ehdotus" inleds nämligen med följande rader:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

Påståendena om att man bör tänka årtionden i förväg finns inte med i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen, men i Ratasvuoris utredning kan man läsa följande:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti. Liitteena 2 olevasta kartasta käyvät ilmi Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman sijainti sekä seudun pääliikenneväylät.<<

HFD har i sitt beslut oavsiktligt återgett en text som skrivits av Eila Ratasvuori, som tidigare varit föredragare vid HFD. Myllyniemi har själv i sin rapport hela två gånger återgett de ovan citerade raderna. I avsmittet 3.1, "Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" i Myllyniemis rapport kan man läsa följande:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti. Yhteyksiä on kuvattu kartassa 6.<<

I avsnitt 3.1 i Myllyniemis rapport finns karta nummer 6, som är identisk med en karta i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen. Texten under kartan i Myllyniemis rapport lyder enligt följande:

>>Kartta 6: Kartasta käyvät ilmi Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman sijainti sekä seudun pääliikenneväylät.<<

HFD inleder sitt beslut i fallet Sibbo med att på knappt tre sidor referera Pekka Myllyniemis utredningen. Refereringen av utredningen inleds med en knappt en sida lång text (utan citatmarkeringar) som är direkt kopierad ur Myllyniemis rapport. Även den svenska översättningen av HFD:s beslut är här direkt kopierat ur den svenska översättningen av Myllyniemis rapport. HFD torde anse att just denna text är speciellt betydelsefull, då den inleder det centrala avsnittet 5.4, "Kommunindelningsutredarens förslag" i kommunindelningsutredarens framställning. Knappast hade HFD valt att citera just denna text, om man varit medveten om att texten författats av Eila Ratasvuori, som numera är direktör för Helsingfors förvaltningscentral. I Leena Liipolas besvär till HFD påpekas det att Myllyniemi plagierat Ratasvuoris utredning, men tillfälliga förvaltningsrådet Heikki Harjula hade redan på förhand i offentligheten låtit förstå att de "lånade formuleringarna" endast återfinns i "beskrivande delar av utredningen". (Se "Heikki Harjula överslätade plagiatet. Den 23 mars 2008".)


Fallet Sibbo

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar